Totuus filosofiasta

En vieläkään oikein saanut selvää tarkoituksestasi. Itse olen kyllä ollut havaitsevani, että filosofit, muutta muutkin humanistit, luulevat että heidän sanahelskyttelynsä on mahdottoman hienoa, mutta muitten korvissa se on kyllä silkkaa h-puukia. Kuulin siis ensimmäistä kertaa muun kuin filosofin suusta.

Höh! Ei minulla ole mitään salattua tarkoitusta. Filosofia on vaan minusta ihan turhaa, sen yritin sen sanoa. Tai tarkemmin: fysiikan filosofia tulisi jättää fyysikoille, biologian filosofia (kai sellaista on?) biologeille, jne... - tai lievemmin, jos ei jätetä, niin hömppävaroitus.

zpii kirjoitti:

Höh! Ei minulla ole mitään salattua tarkoitusta. Filosofia on vaan minusta ihan turhaa, sen yritin sen sanoa. Tai tarkemmin: fysiikan filosofia tulisi jättää fyysikoille, biologian filosofia (kai sellaista on?) biologeille, jne... - tai lievemmin, jos ei jätetä, niin hömppävaroitus.

Lue lisää

Joo en minä luullutkaan, että sinulla olisi joku "salattu tarkoitus". En vain saanut ihan selvää. Mea culpa.

Fysiikan ja biologian maailmakuva on täysin yhteinen ja reduktiivinen. Sama pätee muihin luonnontieteisiin, joita ovat mm. kemia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia. Millään "tasolla" ei tule mitään lisää, jota ei olisi jo alemmalla tasolla. Luonnontieteet eivät tarvitse mitään filosofiaa.

Tekee mieli leikkiä sanoilla f-höppänöiden tapaan:

Fysiikka nimenomaan antaa kuvan maailmasta, siis maailmankuvan. Vain kuvan, ei maailmaa sellaisenaan, ei siis koko totuutta, ehkä valheitakin. F-höppänät taas lisäilevät tähän kuvaan omiaan, sellaista mitä siinä ei ole. Siinä mielessä filosofia on todella turhaa, häiritsevää ja väärää. Siis Hömppää.

al_jabr kirjoitti:

Joo en minä luullutkaan, että sinulla olisi joku "salattu tarkoitus". En vain saanut ihan selvää. Mea culpa.

Fysiikan ja biologian maailmakuva on täysin yhteinen ja reduktiivinen. Sama pätee muihin luonnontieteisiin, joita ovat mm. kemia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia. Millään "tasolla" ei tule mitään lisää, jota ei olisi jo alemmalla tasolla. Luonnontieteet eivät tarvitse mitään filosofiaa.

Lue lisää

"Fysiikan ja biologian maailmakuva on täysin yhteinen ja reduktiivinen. Sama pätee muihin luonnontieteisiin, joita ovat mm. kemia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia. Millään "tasolla" ei tule mitään lisää, jota ei olisi jo alemmalla tasolla. Luonnontieteet eivät tarvitse mitään filosofiaa."

Reduktionismi on filosofinen kanta.

RedDuck kirjoitti:

"Fysiikan ja biologian maailmakuva on täysin yhteinen ja reduktiivinen. Sama pätee muihin luonnontieteisiin, joita ovat mm. kemia, evoluutiopsykologia ja sosiobiologia. Millään "tasolla" ei tule mitään lisää, jota ei olisi jo alemmalla tasolla. Luonnontieteet eivät tarvitse mitään filosofiaa."

Reduktionismi on filosofinen kanta.

Lue lisää

Reduktionismi ei ole filosofinen kanta. Se ei ole ennakko-odotus, joita filosofia on tulvillaan, vaan tutkimuksen TULOS. Ei ole pienintäkään havaintoa, että jollakin "korkeammalla" tasolla tulisi jotakin lisää siihen, mitä hiukkastasolla esiintyy.

Ei ole havaintoa kyöpeleistä. Ei myöskään ole "filosofinen kanta", että kyöpeleitä ei ole olemassa.

zpii kirjoitti:

Tekee mieli leikkiä sanoilla f-höppänöiden tapaan:

Fysiikka nimenomaan antaa kuvan maailmasta, siis maailmankuvan. Vain kuvan, ei maailmaa sellaisenaan, ei siis koko totuutta, ehkä valheitakin. F-höppänät taas lisäilevät tähän kuvaan omiaan, sellaista mitä siinä ei ole. Siinä mielessä filosofia on todella turhaa, häiritsevää ja väärää. Siis Hömppää.

Lue lisää

Kaikkein surkeinta on, etteivät filosofit vain lisäile, vaan väittävät jo moneen kertaan tutkittuja tietoja vääriksi.

al_jabr kirjoitti:

Reduktionismi ei ole filosofinen kanta. Se ei ole ennakko-odotus, joita filosofia on tulvillaan, vaan tutkimuksen TULOS. Ei ole pienintäkään havaintoa, että jollakin "korkeammalla" tasolla tulisi jotakin lisää siihen, mitä hiukkastasolla esiintyy.

Ei ole havaintoa kyöpeleistä. Ei myöskään ole "filosofinen kanta", että kyöpeleitä ei ole olemassa.

Lue lisää

"Reduktionismi ei ole filosofinen kanta. Se ei ole ennakko-odotus, joita filosofia on tulvillaan, vaan tutkimuksen TULOS."

Sinulla on varmaan hallussasi se kyseinen tutkimus? Joten todisteet näkyville vaan.

RedDuck kirjoitti:

"Reduktionismi ei ole filosofinen kanta. Se ei ole ennakko-odotus, joita filosofia on tulvillaan, vaan tutkimuksen TULOS."

Sinulla on varmaan hallussasi se kyseinen tutkimus? Joten todisteet näkyville vaan.

Lue lisää

Ei määräisen tutkimuksen tulos, vaan kaiken tutkimuksen tulos. Vaikka on runsaasti tutkittu luontoa, ei ole koskaan törmätty ylimääräiseen substanssiin eikä "emergenssiin". Olisi yhtä asiatonta päätellä, että kuitenkin sellainen on olemassa, kuin että kyöpeleitä on olemassa.

Filosofit uskovat ns. "ennakko-oletuksiin". He kuvittelevat, että reduktionistinen ajattelu olisi tällainen oletus ENNEN tutkimusta. Järjestys on juuri päinvastainen. Koska muuta ei ole ilmennyt, meillä ei ole toistaiseksi syytä uskoa, että sellainen kuitenkin olisi. Siksi melkein kaikki luonnontieteilijät ajattelevat reduktionistisesti. Filosofeistakin vain osa.

Ennen muinoin luonnontieteiden piirissä uskotiin, että on olemassa substanssi, joka olisi elämässä, vitaalivoima. Nykyinen biologinen kanta on, että elämä on kemiaa, kemia taas fysiikkaa. On siis siirrytty alkuaan filosofian tuomasta kahden substanssin opista yhden substanssin maailmaan luonnontieteiden itsenäistyttyä ja jätettyä filosofian.

"Ei määräisen tutkimuksen tulos, vaan kaiken tutkimuksen tulos."

Tiede koko pakettina ei oikein kelpaa vastaukseksi. Tieteen kokonaisuuden tulkitseminen osoituksena reduktionismin totuudesta on silkkaa filosofointia. Voisit nyt armopalana näyttää edes yhden sellaisen tutkimuksen siitä kaikesta tutkimuksesta, joka sitovasti osoittaa sen, että vaikkapa tietoisuus, jolle ei ole olemassa yleispätevää tieteellistä testiä olemassa, on joka tapauksessa redusoitu fysiikkaan. Ilman mitään filosofisia kantoja eli todistamattomia reduktionistisia ennakko-oletuksia.

Tieteen suhde tietoisuuteen on se, että mitään säteilymittarin kaltaista yleispätevää tietoisuusmittaria ei ole olemassa. Ei myöskään ole olemassa edes fysikaalista teoriaa, joka implikoisi tietoisuutta, joka siis ennustaisi tietoisuuden. Silti joillakin on otsaa väittää, että reduktionismi on jokin tieteellinen tutkimustulos.

Sitä paitsi reduktionismin verifiointi vaatisi sen osoittamista, että tiedämme kaikista tutkimuskohteistamme kaiken, ja että niihin ei liity mitään muuta se mitä niistä tiedämme. Jokainen tieteestä jotakin ymmärtävä tietää, että sellaisen osoittaminen empiirisesti ei ole mahdollista.

RedDuck kirjoitti:

"Ei määräisen tutkimuksen tulos, vaan kaiken tutkimuksen tulos."

Tiede koko pakettina ei oikein kelpaa vastaukseksi. Tieteen kokonaisuuden tulkitseminen osoituksena reduktionismin totuudesta on silkkaa filosofointia. Voisit nyt armopalana näyttää edes yhden sellaisen tutkimuksen siitä kaikesta tutkimuksesta, joka sitovasti osoittaa sen, että vaikkapa tietoisuus, jolle ei ole olemassa yleispätevää tieteellistä testiä olemassa, on joka tapauksessa redusoitu fysiikkaan. Ilman mitään filosofisia kantoja eli todistamattomia reduktionistisia ennakko-oletuksia.

Tieteen suhde tietoisuuteen on se, että mitään säteilymittarin kaltaista yleispätevää tietoisuusmittaria ei ole olemassa. Ei myöskään ole olemassa edes fysikaalista teoriaa, joka implikoisi tietoisuutta, joka siis ennustaisi tietoisuuden. Silti joillakin on otsaa väittää, että reduktionismi on jokin tieteellinen tutkimustulos.

Sitä paitsi reduktionismin verifiointi vaatisi sen osoittamista, että tiedämme kaikista tutkimuskohteistamme kaiken, ja että niihin ei liity mitään muuta se mitä niistä tiedämme. Jokainen tieteestä jotakin ymmärtävä tietää, että sellaisen osoittaminen empiirisesti ei ole mahdollista.

Lue lisää

Jokainen tieteestä ymmärtävä tietää, että tieteen tulokset ovat todennäköisyyksiä. Siis LOOGINEN todistaminen on MAHDOTON. Ehdoton totuus kuuluu vain malematiikalle ja logiikalle.

Sellaisen olettaminen, josta ei ole mitään havaintoa, on silkkaa höpöä.

Filosofiassa asiaa nimitetään Occamin partaveitseksi. On valittava yksinkertaisin selitys. Jonkin havaitsemattoman olettaminen on monimutkaisempi teoria kuin tarvitaan. William of Ockhamin aikaan ei vielä osattu todennäköisyyslaskentaa. Nykykielellä ja tieteellisellä tarkkuudella voidaan sama periaate lausua: yksinkertaisempi selitys on todennäköisempi.

Speden filmissä Uffomiehellä oli kyky kadota ja tulla taas esiin. Kun hän todisti taitonsa kadota toiselle miehelle, tämä sanoi, ettei usko, koska ei nähnyt häntä. Mikä voisi olla sellainen yksittäinen tutkimus. joka kertoisi, ettei jotakin ole? Luultavasti et usko kyöpelien olemassaoloon, mutta näytä nyt sentään edes jokin tutkimus, josta selviää, ettei kyöpeleitä ole olemassa.

Rupeaa junnaamaan paikoillaan. Eiköhän tämä riitä tällä kertaa? Hyvää kevättä sinulle!

al_jabr kirjoitti:

Jokainen tieteestä ymmärtävä tietää, että tieteen tulokset ovat todennäköisyyksiä. Siis LOOGINEN todistaminen on MAHDOTON. Ehdoton totuus kuuluu vain malematiikalle ja logiikalle.

Sellaisen olettaminen, josta ei ole mitään havaintoa, on silkkaa höpöä.

Filosofiassa asiaa nimitetään Occamin partaveitseksi. On valittava yksinkertaisin selitys. Jonkin havaitsemattoman olettaminen on monimutkaisempi teoria kuin tarvitaan. William of Ockhamin aikaan ei vielä osattu todennäköisyyslaskentaa. Nykykielellä ja tieteellisellä tarkkuudella voidaan sama periaate lausua: yksinkertaisempi selitys on todennäköisempi.

Speden filmissä Uffomiehellä oli kyky kadota ja tulla taas esiin. Kun hän todisti taitonsa kadota toiselle miehelle, tämä sanoi, ettei usko, koska ei nähnyt häntä. Mikä voisi olla sellainen yksittäinen tutkimus. joka kertoisi, ettei jotakin ole? Luultavasti et usko kyöpelien olemassaoloon, mutta näytä nyt sentään edes jokin tutkimus, josta selviää, ettei kyöpeleitä ole olemassa.

Rupeaa junnaamaan paikoillaan. Eiköhän tämä riitä tällä kertaa? Hyvää kevättä sinulle!

Lue lisää

"Sellaisen olettaminen, josta ei ole mitään havaintoa, on silkkaa höpöä."

Onko sinulla havaintoa tietoisuudesta?

Hyvää tässä oli erityisesti se, että filosofeja ei ollut paikalla. Insinööreistä tuli ehkä hiukan liian positiivinen kuva.

kun osaat laskea esim. polkupyörän kiihtyvyyden niin totta v*ssä osaat tehdä kaikkea muutakin kätevää. esim. tuon voisi laskea jotenkin, ihan varmaan voisi. sitä vaan ei tiedetä vielä. kaikelle on kaava, vaikka niitä ei vielä tiedetä ja sen kaavan nimi on "sitä ei tiedetä". Tällä "en tiedä"- kaavalla ratkeavat kaikki ongelmat, minkä takia se onkin kaikissa tieteissä niin kätevä.

höpöhöpolet kirjoitti:

kun osaat laskea esim. polkupyörän kiihtyvyyden niin totta v*ssä osaat tehdä kaikkea muutakin kätevää. esim. tuon voisi laskea jotenkin, ihan varmaan voisi. sitä vaan ei tiedetä vielä. kaikelle on kaava, vaikka niitä ei vielä tiedetä ja sen kaavan nimi on "sitä ei tiedetä". Tällä "en tiedä"- kaavalla ratkeavat kaikki ongelmat, minkä takia se onkin kaikissa tieteissä niin kätevä.

Lue lisää

mitä, etteikö insinöörin kyvyillä pääsee oikeustieteelliseen? helppo nakki! yrittäisivätpä oikeustieteilijäraukat vain meidän insinöörien supertieteeseen sisälle, niin oppisivat omankin tieteensä paremmin meiltä. esim. Kaarlo Tuori valiokunnan asiantuntijana voitaisiin korvata Esko Valtaojan parralla.

Näin geneettisesti. Fysiikka on syntynyt filosofiasta, itsenäistynyt ja mennyt ohi. Fysikaalisella tutkimuksella on selvitetty monen monta kysymysta, filosofisella ei yhtään.

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Näin geneettisesti. Fysiikka on syntynyt filosofiasta, itsenäistynyt ja mennyt ohi. Fysikaalisella tutkimuksella on selvitetty monen monta kysymysta, filosofisella ei yhtään.

Lue lisää

Olet vähän tyhmä. Filosofian ominta osa-aluetta on perinteisesti ollut esim. matematiikan teoria, eli minkä takia voi olla vaikkapa monta yhtä, tai miksi monen eri luvun kasaumaa pidetään yhtenä lukuna. Fyysikoilla ei ole aavistustakaan siitä, mistä filosofiassa on perinteisesti kysymys, tai mitä asioita siinä on ratkaistu - so. kuten matemaattisten lukujen perusteet. Eivät sitä pohtineet filosofit ajatelleet, että tämä teoria täytyisi tuntea, että kykenee käyttämään lukuja. Kysymys oli tietämisestä tietämisen vuoksi ja syiden selvittämisestä. Luonnontieteilijät käyttävät matematiikkaa, kuten matemaatikotkin, mutta kukaan heistä ei ole koskaan edennyt perinteiselle filosofian alueelle, saati ylittänyt sitä. Ei se ole mahdollistakaan, koska tarkastelemisen tapa on toisenlainen - filosofit tietävät syyn, mutta matematiikot ym. vain käyttävät lukuja.

Älä_pölise kirjoitti:

Olet vähän tyhmä. Filosofian ominta osa-aluetta on perinteisesti ollut esim. matematiikan teoria, eli minkä takia voi olla vaikkapa monta yhtä, tai miksi monen eri luvun kasaumaa pidetään yhtenä lukuna. Fyysikoilla ei ole aavistustakaan siitä, mistä filosofiassa on perinteisesti kysymys, tai mitä asioita siinä on ratkaistu - so. kuten matemaattisten lukujen perusteet. Eivät sitä pohtineet filosofit ajatelleet, että tämä teoria täytyisi tuntea, että kykenee käyttämään lukuja. Kysymys oli tietämisestä tietämisen vuoksi ja syiden selvittämisestä. Luonnontieteilijät käyttävät matematiikkaa, kuten matemaatikotkin, mutta kukaan heistä ei ole koskaan edennyt perinteiselle filosofian alueelle, saati ylittänyt sitä. Ei se ole mahdollistakaan, koska tarkastelemisen tapa on toisenlainen - filosofit tietävät syyn, mutta matematiikot ym. vain käyttävät lukuja.

Lue lisää

Täytyy tosin sanoa, että monilta nykyfilosofeilta asia menee varmaan myös ohitse - eihän tätä asiaa nykyään pohdita edes, vaikka se on nimenomaan perinteistä kreikkalaista "metafysiikkaa" ollut yli kaksi vuosituhatta. Aika harva itse asiassa on lukenut perusteokset kunnolla, joten esim. Βικιπαίδειαsta ei löydy tästä kunnollista artikkelia. Joka tapauksessa filosofia erotettiin jo tuolloin luonnontieteestä - kuten esim. kysymykset heliosentrisyydestä, joihin suhteessa aivan hyvin ymmärrettiin luonnontieteen mahdollisuus edistyä ja että kyseessä olivat vain todennäköiset käsitykset.

Älä_pölise kirjoitti:

Täytyy tosin sanoa, että monilta nykyfilosofeilta asia menee varmaan myös ohitse - eihän tätä asiaa nykyään pohdita edes, vaikka se on nimenomaan perinteistä kreikkalaista "metafysiikkaa" ollut yli kaksi vuosituhatta. Aika harva itse asiassa on lukenut perusteokset kunnolla, joten esim. Βικιπαίδειαsta ei löydy tästä kunnollista artikkelia. Joka tapauksessa filosofia erotettiin jo tuolloin luonnontieteestä - kuten esim. kysymykset heliosentrisyydestä, joihin suhteessa aivan hyvin ymmärrettiin luonnontieteen mahdollisuus edistyä ja että kyseessä olivat vain todennäköiset käsitykset.

Lue lisää

Samoin on matematiikan laita. Matematiikka on eriytynyt filosofiasta, eivätkä filosofit enää ymmärrä matematiikasta kuin alkeet, useimmat eivät sitäkään. Filosofian historia on relevantti tiede, mutta mitään kontribuutiota niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkään filosofia ei voi antaa. Saman vatvomista.

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Samoin on matematiikan laita. Matematiikka on eriytynyt filosofiasta, eivätkä filosofit enää ymmärrä matematiikasta kuin alkeet, useimmat eivät sitäkään. Filosofian historia on relevantti tiede, mutta mitään kontribuutiota niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkään filosofia ei voi antaa. Saman vatvomista.

Lue lisää

"mitään kontribuutiota niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkään filosofia ei voi antaa"

no eipä tietenkään, kun näitä asiantuntijoita riittää. Gödelin epätäydellisyysteoreemat, jotka osoittivat, että matematiikka sisältää todistamattomia totuuksia ja että matematiikkaa ei voi matematiikan keinoin osoittaa ristiriidattomaksi, olivat tietenkin täysin turhia juttuja.

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Samoin on matematiikan laita. Matematiikka on eriytynyt filosofiasta, eivätkä filosofit enää ymmärrä matematiikasta kuin alkeet, useimmat eivät sitäkään. Filosofian historia on relevantti tiede, mutta mitään kontribuutiota niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkään filosofia ei voi antaa. Saman vatvomista.

Lue lisää

Vai että matematiikka voisi eriytyä siitä, että siinä on monta lukua, joista jokainen on yksi luku. Et taida olla tosiaankaan mikään järjen jättiläinen :D

haha_ kirjoitti:

Vai että matematiikka voisi eriytyä siitä, että siinä on monta lukua, joista jokainen on yksi luku. Et taida olla tosiaankaan mikään järjen jättiläinen :D

Ookkonää hahattelija ihan selvinpäin vai umpihumalassa tai muuten sekasin? Sähän väität nikin ei-enää-tarvitse puhuneen ihan sekavia. Ei soo mitään semmost sanonu.

no-ei-näköjään kirjoitti:

"mitään kontribuutiota niin matematiikassa kuin luonnontieteissäkään filosofia ei voi antaa"

no eipä tietenkään, kun näitä asiantuntijoita riittää. Gödelin epätäydellisyysteoreemat, jotka osoittivat, että matematiikka sisältää todistamattomia totuuksia ja että matematiikkaa ei voi matematiikan keinoin osoittaa ristiriidattomaksi, olivat tietenkin täysin turhia juttuja.

Lue lisää

Tarkoitatko, että Godel oli filosofi? Olipa mikä tahansa, hän käytti matemaattista menetelmää, ei filosofista.

On siis todistettu, että matematiikka sisältää tosia väittämiä, joita ei voi todistaa tosiksi matemaattisin menetelmin. On todistettu, että matematiikan ristiriidattomuutta ei voi todistaa matemaattisin menetelmin.

Ei se sitä tarkoita, että voitaisiin todistaa todet väittämät ja matematiikan ristiriidattomuus jollakin muulla menetelmällä, esim. filosofisella. Eikä se myöskään sitä tarkoita, ettei matematiikka pitäisi paikkansa. Pitää edelleen. ja matematiikkaa on vain ja ainostaan yhtä lajia. Kaikkea vain ei voi todistaa todeksi.

Mikä olisi filosofian tuoma lisä tähän matemaattiseen todistukseen?

kaikkee-kans kirjoitti:

Ookkonää hahattelija ihan selvinpäin vai umpihumalassa tai muuten sekasin? Sähän väität nikin ei-enää-tarvitse puhuneen ihan sekavia. Ei soo mitään semmost sanonu.

Eipä tällaiselle rupusakille oikeastaan maksa vaivaa vastata. Sinulla on aivot näköjään kanssa jumissa. Jos matematiikka on kasvanut erilleen mainitusta matematiikan perinteisestä filosofisesta ongelmasta - jonka sisällöstä tai ratkaisusta teillä ei ole mitään aavistusta - siis siitä, miksi esimerkiksi on useita eri yksiköitä, niin silloin se on tarkalleen kasvanut erilleen siitä, että jokainen monesta eri luvusta on kuitenkin yksittäinen luku, koska tämä on se ongelma, jota ko. filosofia perinteisesti käsitteli. Se ongelma, kuten myös sen ratkaisu ei alkujaankaan ole matemaattinen sen käyttämisen merkityksessä, mutta pätee kaikesta matematiikasta, joten ei ole mitään järkeä sanoa, että matematiikka on kasvanut erilleen siitä, mikä siihen itseensä kuuluu.

vastaus_2 kirjoitti:

Eipä tällaiselle rupusakille oikeastaan maksa vaivaa vastata. Sinulla on aivot näköjään kanssa jumissa. Jos matematiikka on kasvanut erilleen mainitusta matematiikan perinteisestä filosofisesta ongelmasta - jonka sisällöstä tai ratkaisusta teillä ei ole mitään aavistusta - siis siitä, miksi esimerkiksi on useita eri yksiköitä, niin silloin se on tarkalleen kasvanut erilleen siitä, että jokainen monesta eri luvusta on kuitenkin yksittäinen luku, koska tämä on se ongelma, jota ko. filosofia perinteisesti käsitteli. Se ongelma, kuten myös sen ratkaisu ei alkujaankaan ole matemaattinen sen käyttämisen merkityksessä, mutta pätee kaikesta matematiikasta, joten ei ole mitään järkeä sanoa, että matematiikka on kasvanut erilleen siitä, mikä siihen itseensä kuuluu.

Lue lisää

Tosin tämä pätee kaikesta matemaattisesta käytännöstä, mutta sen syyn tietäminen ei ole välttämätöntä käyttämisessä. Siinä mielessä, että matematiikko osaa asiaa tietämättä toimia siitä riippumatta, filosofiaa ei vaadita matematiikkaan, se on totta. Filosofi kuitenkin tietää jotakin sellaista matematiikasta, mitä matemaatikot eivät tiedä. Samaan tapaan orjakin osaa käyttää vasaraa, vaikka ei tiedä, mistä se on tehty. Mitäs hienoa siinä on, että osaa toimia vailla syyperäistä tietoa siitä, minkä kanssa toimii?

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Tarkoitatko, että Godel oli filosofi? Olipa mikä tahansa, hän käytti matemaattista menetelmää, ei filosofista.

On siis todistettu, että matematiikka sisältää tosia väittämiä, joita ei voi todistaa tosiksi matemaattisin menetelmin. On todistettu, että matematiikan ristiriidattomuutta ei voi todistaa matemaattisin menetelmin.

Ei se sitä tarkoita, että voitaisiin todistaa todet väittämät ja matematiikan ristiriidattomuus jollakin muulla menetelmällä, esim. filosofisella. Eikä se myöskään sitä tarkoita, ettei matematiikka pitäisi paikkansa. Pitää edelleen. ja matematiikkaa on vain ja ainostaan yhtä lajia. Kaikkea vain ei voi todistaa todeksi.

Mikä olisi filosofian tuoma lisä tähän matemaattiseen todistukseen?

Lue lisää

Gödelin mukaan se on metamatematiikkaa, eikä matematiikkaa. Jätetäänpäs asia ammattilaiselle, eli Gödelille, eikä sinulle, joka olet ties mikä puskajunkkari etkä ymmärrä asiasta mitään. Gödel ei ratkaissut tätä asiaa matematiikan sisäisillä menetelmillä ja sen takia hän käyttääkin siitä nimitystä "metamatematiikka", mikä on sinulle täysin käsittämätöntä, koska olet fakki-idiootti. Tietysti koska Gödel ei tehnyt matematiikkaa, niin kuvittelet pelkältä mututuntmalta, että hän oli väärässä, tai koska hän on "arvostettu", sinun täytyy selitellä itsellesi - koska olet auktoriteetti, etkä faktauskovainen -, että kyseessä on "matematiikka", vaikka ei ole.

olet_väärässä kirjoitti:

Gödelin mukaan se on metamatematiikkaa, eikä matematiikkaa. Jätetäänpäs asia ammattilaiselle, eli Gödelille, eikä sinulle, joka olet ties mikä puskajunkkari etkä ymmärrä asiasta mitään. Gödel ei ratkaissut tätä asiaa matematiikan sisäisillä menetelmillä ja sen takia hän käyttääkin siitä nimitystä "metamatematiikka", mikä on sinulle täysin käsittämätöntä, koska olet fakki-idiootti. Tietysti koska Gödel ei tehnyt matematiikkaa, niin kuvittelet pelkältä mututuntmalta, että hän oli väärässä, tai koska hän on "arvostettu", sinun täytyy selitellä itsellesi - koska olet auktoriteetti, etkä faktauskovainen -, että kyseessä on "matematiikka", vaikka ei ole.

Lue lisää

IImeisesti olet tutustunut matematiikkaan vain pintapuolisesti, näinhän yleensä filosofit. Gödel oli ehdottomasti oikeassa. Jostakin syystä väität minun kuvitelleen toisin. Gödelin metamatematiikassa ei ollut mitään "filosofista".

Kielenkäyttösi on sangen sivistymätöntä. En tunne tarvetta jatkaa sinun kanssasi.

vastaus_2 kirjoitti:

Tosin tämä pätee kaikesta matemaattisesta käytännöstä, mutta sen syyn tietäminen ei ole välttämätöntä käyttämisessä. Siinä mielessä, että matematiikko osaa asiaa tietämättä toimia siitä riippumatta, filosofiaa ei vaadita matematiikkaan, se on totta. Filosofi kuitenkin tietää jotakin sellaista matematiikasta, mitä matemaatikot eivät tiedä. Samaan tapaan orjakin osaa käyttää vasaraa, vaikka ei tiedä, mistä se on tehty. Mitäs hienoa siinä on, että osaa toimia vailla syyperäistä tietoa siitä, minkä kanssa toimii?

Lue lisää

Sanot, että filosofi tietää jotakin sellaista matematiikasta, mitä matemaatikot eivät tiedä. Nyt sinun on aika tutustua Dunningin-Krugerin oireryhmään. Googlaa.

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

IImeisesti olet tutustunut matematiikkaan vain pintapuolisesti, näinhän yleensä filosofit. Gödel oli ehdottomasti oikeassa. Jostakin syystä väität minun kuvitelleen toisin. Gödelin metamatematiikassa ei ollut mitään "filosofista".

Kielenkäyttösi on sangen sivistymätöntä. En tunne tarvetta jatkaa sinun kanssasi.

Lue lisää

"Gödelin metamatematiikassa ei ollut mitään "filosofista".

Kielenkäyttösi on sangen sivistymätöntä."

Näistä ensimmäinen lause kyllä osoitti kirjoittajan itsensä sivistymättömyyden. Panssarivaunulla filosofiaa vastaan: mikään merkittävä tulos ei voi olla filosofinen tulos ja mikään filosofinen tulos ei voi olla merkittävä tulos.

Katsotaanpa kuitenkin:

Kurt Godel published his Incompleteness Theorem, an event which permanently ended Hilbert's and others' quest for a means of formalizing all mathematical truths. In effect, the implication of Godel's Theorem was to show that what is true and what is provable are not the same things.

Stripped to itse bare essentials, what Godel Theorem accomplished was to shatter forever the belief that there is no difference between truth and proof. ... Many, including Casti, regard the result as the most profound and far-ranging philosophical result of the century.

https://books.google.fi/books?id=GKG7mCWiRSYC&pg=PA136&lpg=PA136&dq=gödel "philosophical result"&source=bl&ots=69idptP7U9&sig=f5Gx_bmm99XysAhWso64bHNdssY&hl=fi&sa=X&ei=lw4EVZDhEsPdywPL1ILgCA&ved=0CE8Q6AEwBw#v=onepage&q=gödel "philosophical result"&f=false

i987 kirjoitti:

"Gödelin metamatematiikassa ei ollut mitään "filosofista".

Kielenkäyttösi on sangen sivistymätöntä."

Näistä ensimmäinen lause kyllä osoitti kirjoittajan itsensä sivistymättömyyden. Panssarivaunulla filosofiaa vastaan: mikään merkittävä tulos ei voi olla filosofinen tulos ja mikään filosofinen tulos ei voi olla merkittävä tulos.

Katsotaanpa kuitenkin:

Kurt Godel published his Incompleteness Theorem, an event which permanently ended Hilbert's and others' quest for a means of formalizing all mathematical truths. In effect, the implication of Godel's Theorem was to show that what is true and what is provable are not the same things.

Stripped to itse bare essentials, what Godel Theorem accomplished was to shatter forever the belief that there is no difference between truth and proof. ... Many, including Casti, regard the result as the most profound and far-ranging philosophical result of the century.

https://books.google.fi/books?id=GKG7mCWiRSYC&pg=PA136&lpg=PA136&dq=gödel "philosophical result"&source=bl&ots=69idptP7U9&sig=f5Gx_bmm99XysAhWso64bHNdssY&hl=fi&sa=X&ei=lw4EVZDhEsPdywPL1ILgCA&ved=0CE8Q6AEwBw#v=onepage&q=gödel "philosophical result"&f=false

Lue lisää

Juuri näin minäkin sanoin, on todistettu, että on totuuksia, joita ei voi todistaa todeksi. Senhän juuri Gödel todisti. Luetko ollenkaan toisen puheenvuoroja, vai onko sinulla ennakkokäsitys, mitä toinen tulee sanomaan? Se taas, että se olisi vuosisadan perustavin ja laajakantoisin filosofinen tulos, onkin sitten jo filosofien näkemys.

Olen opiskellut laajasti filosofiaa ja kuullut väitteitä Gödelistä. Kyllä minulle on tuttua, että filosofit yrittävät vedota Gödeliin. mutta ei siinä ole mitään sisällä. Gödel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät. He eivät pysty ymmärtämään, mitä seurauksia Gödelin todistuksilla oli.

Eiköhän jo riitä? Olet joutunut maailmaan, josta ei enää ole tietä pois. :)

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Juuri näin minäkin sanoin, on todistettu, että on totuuksia, joita ei voi todistaa todeksi. Senhän juuri Gödel todisti. Luetko ollenkaan toisen puheenvuoroja, vai onko sinulla ennakkokäsitys, mitä toinen tulee sanomaan? Se taas, että se olisi vuosisadan perustavin ja laajakantoisin filosofinen tulos, onkin sitten jo filosofien näkemys.

Olen opiskellut laajasti filosofiaa ja kuullut väitteitä Gödelistä. Kyllä minulle on tuttua, että filosofit yrittävät vedota Gödeliin. mutta ei siinä ole mitään sisällä. Gödel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät. He eivät pysty ymmärtämään, mitä seurauksia Gödelin todistuksilla oli.

Eiköhän jo riitä? Olet joutunut maailmaan, josta ei enää ole tietä pois. :)

Lue lisää

"Gödel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät."

Kekkonen oli osaava poliitikko, presidentit eivät.

Murrosikä kirjoitti:

"Gödel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät."

Kekkonen oli osaava poliitikko, presidentit eivät.

Päättely on virheellinen. Arkikielessä jätämme kvanttoreita tarkoittavat sanat usein pois. Lause: "Godel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät." on siis arkikieltä ja tarkoittaa tarkemmassa kielessä, jos halutaan nähdä Gödel myös filosofina, "Gödel oli osaava matemaatikko, KAIKKI filosofit eivät." Tosin itse olen pitänyt Gödeliä hyvänä matemaatikkona, enkä lainkaan filosofina.

Eräs, ja voisimmeko sanoa perin yleinen tapa saivarrella, on juuri suhtautua toisen arkikieliseen sanontaan, kuin se olisi tarkkaa kieltä. Ihminen, jolla ei ole halua saivarteluun, havaitsee yleensä tyylieron.

Nyt kyllä oikeasti lopetan, sanoitpa mitä tahansa. Saat ihan vapaasti keksiä juhlallisen kaneetin. Se voisi olla niinkuin teekkarien Orkku-orava, joka oli vahingossa niellyt dynamiittipotkön. No, mitä siitä oli seurauksena? Olipa RÄJÄHTÄVÄ ORKKU. :)

ei-enää-tarvitse kirjoitti:

Päättely on virheellinen. Arkikielessä jätämme kvanttoreita tarkoittavat sanat usein pois. Lause: "Godel oli osaava matemaatikko, filosofit eivät." on siis arkikieltä ja tarkoittaa tarkemmassa kielessä, jos halutaan nähdä Gödel myös filosofina, "Gödel oli osaava matemaatikko, KAIKKI filosofit eivät." Tosin itse olen pitänyt Gödeliä hyvänä matemaatikkona, enkä lainkaan filosofina.

Eräs, ja voisimmeko sanoa perin yleinen tapa saivarrella, on juuri suhtautua toisen arkikieliseen sanontaan, kuin se olisi tarkkaa kieltä. Ihminen, jolla ei ole halua saivarteluun, havaitsee yleensä tyylieron.

Nyt kyllä oikeasti lopetan, sanoitpa mitä tahansa. Saat ihan vapaasti keksiä juhlallisen kaneetin. Se voisi olla niinkuin teekkarien Orkku-orava, joka oli vahingossa niellyt dynamiittipotkön. No, mitä siitä oli seurauksena? Olipa RÄJÄHTÄVÄ ORKKU. :)

Lue lisää

Mikä ihmeen päättely? Selvästi kuitenkin tarkoitit: ""Gödel oli osaava matemaatikko, mutta KUKAAN filosofi ei."

Siinäpä sitä onkin liuta sykiatri, tri Cranen hengenheimolaisia.

töttöröruuruu kirjoitti:

Siinäpä sitä onkin liuta sykiatri, tri Cranen hengenheimolaisia.

Ei siihen tarvitse olla kenenkään heimolainen , sillä historia todistaa sen

Puhuit henkisestä kehityksestä. Filosofian ytimessä on eräänlainen henkinen kehitys, erityisesti ajattelun kannalta. Näkemyksesi filosofiasta on mitä todennäköisimmin väärässä.