Selittäkää nyt tyhmälle että mikä ihme on poolisuus? en tajua tästä hel*etin kemiankirjasta yhtään mitään muutenkaan! ja mikä on sen poolisuuden tarkoitus edes?
En kerro vastausta suoraan, mutta annan muutaman tiedonhakuvinkin -Kemian oppikirjan takaa löytyy yleensä termistö, jossa selitetään kirjassa käytetyt termit lyhyesti -Luonnontieteellisten termien selityksiä voi etsiä myös wikipediasta -Opetus.tv on mainio sivusto, jossa esitetään videoiden avulla varsin lyhyesti ja selkeästi oppiaineiden keskeisimpiä sisältöjä. Poolisuudestakin löytyy muutaman videon kokonaisuus, jotka katsottuaan ei voi olla enää ymmärtämättä poolisuutta. Väitän, että opit opetus.tv:n avulla paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin itse lukemalla kirjasta tai muusta lähteestä kuten vaikkapa nettipalstalta: http://opetus.tv/kemia/ke1/poolisuus/
0Äänestä
Nappander
Heitän ilman vikipediaa sulle oppineen vastauksen. Poolisuus on suomeksi kahden keskisyys. Pooliajattelussa on kaksi tahoa, joiden tasapainoilua mitataan ja peilataan voimien ja suhteiden frekvensseillä. Poleja vovat olla esimerkiksi valtiot. Menikö jakeluun tä? ;)
0Äänestä
hluulkemisti123
kaksi atomia muodostaa kovalenttisen sidoksen(jakavat elektronin)-> jos on sama alkuaine(vaikka vety) molemmat yhtä elektronegatiivisia. jos on eri aineet(vaikka cl ja h), jotka muodostaa kovalenttisen sidoksen, toinen niistä vetää yhteisiä elektroneja puoleensa enemmän => poolinen sidos. (cl vetää elektroneja puoleensa enemmän kuin H). siinä perusjutut
0Äänestä
Lukiokhemisti
Poolisuudella viitataan lukiokemiassa 1) sidosten ja 2) molekyylien poolisuuteen. Kahden atomin välinen sidos on poolinen, jos näiden aineiden välinen elektronegatiivisuusero on melko suuri (0,4 - 1,7). Tällöin elektronegatiivisempi atomi vetää kovalenttisen sidoksen muodostavia elektroneja voimakkaammin puoleensa ja yhdisteeseen muodostuu osittaisvarauksia. Molekyyli on poolinen, jos a) sen atomien välillä on poolisia sidoksia ja b) molekyylin atomien väliset osittaisvaraukset eivät kumoudu molekyylin avaruudellisen muodon seurauksena. Esimerkiksi hiilivetyjen muoto kumoaa hiilen ja vedyn välisen pienen elektronegatiivisuuseron aiheuttaman poolisuuden, mutta vedessä näin ei käy.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En kerro vastausta suoraan, mutta annan muutaman tiedonhakuvinkin
-Kemian oppikirjan takaa löytyy yleensä termistö, jossa selitetään kirjassa käytetyt termit lyhyesti
-Luonnontieteellisten termien selityksiä voi etsiä myös wikipediasta
-Opetus.tv on mainio sivusto, jossa esitetään videoiden avulla varsin lyhyesti ja selkeästi oppiaineiden keskeisimpiä sisältöjä. Poolisuudestakin löytyy muutaman videon kokonaisuus, jotka katsottuaan ei voi olla enää ymmärtämättä poolisuutta. Väitän, että opit opetus.tv:n avulla paljon nopeammin ja vaivattomammin kuin itse lukemalla kirjasta tai muusta lähteestä kuten vaikkapa nettipalstalta:
http://opetus.tv/kemia/ke1/poolisuus/
Heitän ilman vikipediaa sulle oppineen vastauksen. Poolisuus on suomeksi kahden keskisyys. Pooliajattelussa on kaksi tahoa, joiden tasapainoilua mitataan ja peilataan voimien ja suhteiden frekvensseillä. Poleja vovat olla esimerkiksi valtiot. Menikö jakeluun tä? ;)
kaksi atomia muodostaa kovalenttisen sidoksen(jakavat elektronin)-> jos on sama alkuaine(vaikka vety) molemmat yhtä elektronegatiivisia. jos on eri aineet(vaikka cl ja h), jotka muodostaa kovalenttisen sidoksen, toinen niistä vetää yhteisiä elektroneja puoleensa enemmän => poolinen sidos. (cl vetää elektroneja puoleensa enemmän kuin H). siinä perusjutut
Poolisuudella viitataan lukiokemiassa 1) sidosten ja 2) molekyylien poolisuuteen.
Kahden atomin välinen sidos on poolinen, jos näiden aineiden välinen elektronegatiivisuusero on melko suuri (0,4 - 1,7). Tällöin elektronegatiivisempi atomi vetää kovalenttisen sidoksen muodostavia elektroneja voimakkaammin puoleensa ja yhdisteeseen muodostuu osittaisvarauksia.
Molekyyli on poolinen, jos a) sen atomien välillä on poolisia sidoksia ja b) molekyylin atomien väliset osittaisvaraukset eivät kumoudu molekyylin avaruudellisen muodon seurauksena. Esimerkiksi hiilivetyjen muoto kumoaa hiilen ja vedyn välisen pienen elektronegatiivisuuseron aiheuttaman poolisuuden, mutta vedessä näin ei käy.