ADD todettu aikuisena, ja suku ei usko eikä tue..

ApAdd

Olen pian 30vuotian nainen ja minulla todettiin add reilu vuosi sitten aika yllättäen. Toki olin ihmetellyt hajamielisyyttäni, tavaroiden, asioiden ja menojen unohtelua, vaikeuksia keskittymisessä jne. Tätä hoidettiin pitkään masennuksena, melkein 10vuotta ravasin psykiatrilla.
Itsellä tämä diagnoosi oli jonkinlainen helpotus, en olekkaan tyhmä ja asioille voi tehdä jotain,

Kerroin perheelleni ja kukaan ei tunnu ottavan tosissaan, vähätellään.. Asiasta ei edes puhuta ellen itse mitään sano, silloinkin he menevät vaivautuneeksi, ja nopeasti vaihdetaan aihetta tai muutoin osoitetaan ettei kiinnosta. Add:stä riippumatta olen hyvä kuuntelemaan ja ihmiset usein uskoutuvat minulle asioissaan, mutta sitä vastavuoroisuutta ei näytä olevan kun itse tarvitsisin tukea.
Nyt pitkän tauon, sairastelun jälkeen olen suuntautumassa töihin ja opiskeluihin. En saa tukea oikein tähänkään asiaan, ainoa perheestäni joka minua on tukenut opiskelu valinnassani on äitini.
Ei pitäisi miettiä asiaa näin paljon, olen aikuinen ihminen enkä ole heistä millään tavalla riippuvainen, teen omat päätökseni jne. Mutta kyllä tällainen käytös silti loukkaa.

Miten teillä on sukulaiset/ystävät asiaan suhtautuneet?

33

1271

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ravinnollakoitoo
      • Addnainen

        Tuo sivu on ihan käsittämätöntä kuraa.
        Samassa perheessähän voi olla sekä adhd- että ei-adhd-lapsia. Millä selität sen, että toisella on adhd-oireita ja toisella ei, vaikka ovat samoista vanhemmista lähtöisin, syövät samaa ruokaa ja heidät kasvatetaan samalla tavalla?

        Adhd on ihan olemassaoleva sairaus ja mua henkilökohtaisesti V1TUTTAA, että sitä vähätellään näillä palstoilla tällä lailla, vaikka se aiheuttaa esimerkiksi omassa elämässäni ihan merkittävää haittaa. Ei auta ruokavalio, ei meditaatio, ei jooga eikä "itseään niskasta kiinni ottaminen".

        Jos sulla ei ole mitään oikeaa sanottavaa näihin keskusteluihin, mene muualle. Jos sulla ei ole kokemusta adhd:sta tai siihen käytettävistä lääkkeistä, älä tule pätemään keskusteluihin, joissa niistä puhutaan. En minäkään jauha pienoislennokeista, diabeteksen hoidosta tai oikeaoppisesta lypsytekniikasta kun en tiedä niistä mitään.


    • ApAdd

      ^Olen kanssa ihmetellyt tätä, usein kuullut olevani laiska tms. Aika julmastikkin arvoteltu.. En usko että se kateutta on, itse ainakin mieluusti antaisin diagnoosini jollekulle muulle jos se onnistuisi. Ei tarvitsisi miettiä ja pelätä miten tulevat opiskelut jaksaa. Ehkä tuo muiden käytös on enemmän ymmärtämättömyyttä, kun ei ole omaa kokemusta niin toista on hankala ymmärtää ja uskoa?

      • ghkkkhgffg

        Minun mielestäni ymmärtämätön suhtautuminen koskee ylipäätään neurologisia sairauksia ja sitä on suurimmalla osalla kaikista ihmisistä yhteiskunnassa.
        Neurologia on vasta nyt kehittynyt viime vuosikymmeninä enemmän. Kenties ihmisen hermoston maailman todellisuus on useimpien ihmisten tietoisuudelle vielä vieras ?
        Harva fyysinen sairaus loppuenlopuksi kovin selvästi näkyy.
        Vaikka näyttäisi hyvin huonokuntoisellekin, sillekin ihmiset löytävät selityksen: "Ei se varmaan sairaudestasi johdu, taidat vaan muuten on noin kovin kurjan näköinen ihminen."


    • rRewind

      Koska olet syönyt, ilmeisesti, aikaisemmin useammankin vuoden "masennuslääkkeitä", on syytä epäillä, että käyttämäsi "masennuslääkitys" on aiheuttanut sinulle aivojen toimintahäiriöitä normaalivälittäjäainetoimintojen vaurioituessa, kuten käytännössä jokaisella ko. aineita käyttäville. Käytöstä seuraa ennen pitkään eritasoisia kognitiivisia ongelmia, mukaan lukien muistin, keskittymiskyvyn, suunnittelun että muun ajattelunvaikeuksia. Näitä seuraamuksia on sinunkin kohdallasi mitä todennäköisemmin käsitelty "ADHD":na.

      Ennen kuin sinua ja perhettäsi vedätetään pidemmälle, perehdythän "ADHD"-ilmiöön tarkemmin. Suosittelen oheista dokumenttia, mutta voit hankkia tietoa myös muista lähteistä. Ole kuitenkin tarkkana, sillä ADHD:stä on tarjolla runsaasti propagandistista harhaanjohtavaa tietoa.

      ADHD: Epidemic or
      https://www.youtube.com/watch?v=SvdxW_T01lk

      • ghkkkjhlll

        Sain eräästä lääkeaineesta varsin vaikeita neurologisia vaivoja.
        (kyseessä ei ole edes psyykenlääke)


      • Zante

        Kysymys nimimerkille rRewind...

        Siis uskomatonta, meinaatko että kyseinen henkilö on masennuslääkkeitä syömällä saanut aikaan itsellensä adhd:n?? Ettäs kehtaat.


      • rRewind
        Zante kirjoitti:

        Kysymys nimimerkille rRewind...

        Siis uskomatonta, meinaatko että kyseinen henkilö on masennuslääkkeitä syömällä saanut aikaan itsellensä adhd:n?? Ettäs kehtaat.

        On todennäköistä, että "masennuslääkkeet" joita ap kertoo käyttäneen ovat monimutkaistaneet ja kärjistäneet kognition ongelmia, muuttaneet sen psyykkisestä fyysiseksi ja potentiaalisesti krooniseksi luonteeltaan. Vaikka ap kertoo ongelmien alkaneen jo ennen "masennuslääkkeiden" käyttöä, on tästä huolimatta syytä epäillä aineiden vaikutusta henkilön nykytilaan.

        Kommenttisi viestii ymmärryksen puutteesta psykotrooppisiin aineisiin liittyen. Epäilen myös, että et ole katsonut viime kommenttiani loppuun ennen edellistä kirjoitustasi. En myöskään ymmärrä millä tavalla tässä olisi kehtaamisesta kyse. Vaikka en pysty sanomaan mikä tilanne on ap:n kohdalla, on "masennuslääkkeiden" aiheuttama "ADHD" oireilu tosiasia, joskin huonosti tunnettu lääkäreiden ja kuluttajien keskuudessa. Tosiasioiden kertomisessa ei pitäisi mielestäni olla mitään hävettävää.


      • ApAdd
        rRewind kirjoitti:

        On todennäköistä, että "masennuslääkkeet" joita ap kertoo käyttäneen ovat monimutkaistaneet ja kärjistäneet kognition ongelmia, muuttaneet sen psyykkisestä fyysiseksi ja potentiaalisesti krooniseksi luonteeltaan. Vaikka ap kertoo ongelmien alkaneen jo ennen "masennuslääkkeiden" käyttöä, on tästä huolimatta syytä epäillä aineiden vaikutusta henkilön nykytilaan.

        Kommenttisi viestii ymmärryksen puutteesta psykotrooppisiin aineisiin liittyen. Epäilen myös, että et ole katsonut viime kommenttiani loppuun ennen edellistä kirjoitustasi. En myöskään ymmärrä millä tavalla tässä olisi kehtaamisesta kyse. Vaikka en pysty sanomaan mikä tilanne on ap:n kohdalla, on "masennuslääkkeiden" aiheuttama "ADHD" oireilu tosiasia, joskin huonosti tunnettu lääkäreiden ja kuluttajien keskuudessa. Tosiasioiden kertomisessa ei pitäisi mielestäni olla mitään hävettävää.

        Hyvä rRewind;
        Minulla on ollut add-tyyppistä oireistoa jo ennen masennusdiagnoosia ja ennen kuin olen yhtään masennuslääkettä syönyt. En itse henkilökohtaisesti koe että tilani olisi pahentunut millään tavalla vaikka masennuslääkkeitä söinkin.Päinvastoin, nuppi tuli kuntoon ;)


      • rRewind
        ApAdd kirjoitti:

        Hyvä rRewind;
        Minulla on ollut add-tyyppistä oireistoa jo ennen masennusdiagnoosia ja ennen kuin olen yhtään masennuslääkettä syönyt. En itse henkilökohtaisesti koe että tilani olisi pahentunut millään tavalla vaikka masennuslääkkeitä söinkin.Päinvastoin, nuppi tuli kuntoon ;)

        Et varmasti koekaan, koska eivät sitä huomaa monet muutkaan. Ilmiölle on ihan oma nimensäkin, intoxication anosognosia (http://breggin.com/spellbinding_psychiatric_drugs.pdf)
        Jos haluat aineita käyttää ei sitä kukaan kieltämässä ole. Sehän on sinun oma asiasi eikä kuulu muille. Vaikea arvioida mitä tarkoitat toteamuksella "nuppi tuli kuntoon", koska "masennuslääkkeet" eivät korjaa mitään aivoissa biologisesti tai kemiallisesti vaan aiheuttavat toimintahäiriöitä. Toki jotkut kokevat toimintahäiriöiden vaikutuksen ainakin silloin tällöin mukavana tai helpottavana. Siksihän alkoholiakin käytetään.
        Minulla ei ole tähän keskusteluun enempää sanottavaa. Toivottavasti saat sen vaikutuksen mitä toivot.


    • ApAdd

      "Koska olet syönyt, ilmeisesti, aikaisemmin useammankin vuoden "masennuslääkkeitä", on syytä epäillä, että käyttämäsi "masennuslääkitys" on aiheuttanut sinulle aivojen toimintahäiriöitä normaalivälittäjäainetoimintojen vaurioituessa, kuten käytännössä jokaisella ko. aineita käyttäville. Käytöstä seuraa ennen pitkään eritasoisia kognitiivisia ongelmia, mukaan lukien muistin, keskittymiskyvyn, suunnittelun että muun ajattelunvaikeuksia. Näitä seuraamuksia on sinunkin kohdallasi mitä todennäköisemmin käsitelty "ADHD":na."

      Minulla on ollu add-tyyppisiä ongelmia jo ennen masennusdiagnoosia, ennen kuin olin yhtään masennuslääkepilleriä syönyt.
      Ainakaan tässä tapauksessa on siis turha syyttää masennuslääkkeitä. :)
      -ap

    • Addnainen

      Siihen saa tämän diagnoosin kanssa tottua, että suvun lisäksi kukaan muukaan ei usko. Varsinkin, jos ei ole sitä ulos päin näkyvää hyperaktiivisuutta. Milloin ongelmat Heidän mukaansa (jopa tapaamatta sua koskaan henkilökohtaisesti) johtuvat lääkkeistä, milloin ruokavaliosta, huonosta kasvatuksesta, liikunnan puutteesta, meditaation puutteesta tai sisäilman ongelmista. Okei, kaikki nämä voivat pahentaa ongelmia ja varmasti oikeasta ruokavaliosta, liikunnasta ja meditaatiosta on apua ad(h)d-oireisiin, mutta ne eivät ole ongelmien perimmäinen syy eivätkä paranna sairautta. Adhd-lääkkeetkään eivät paranna mitään, mutta oikein käytettynä (oikea annos, riittävästi lääkkeettömiä päiviä ja monipuolinen ruokavalio, riittävä uni ja tarvittaessa tarvittavat lisäravinteet siinä ohessa) ne helpottavat arkea, opiskelua, työntekoa yms. Joka päivä niitä ei kannata syödä, sillä eivät kuitenkaan ihan mitään kalkkitabletteja ole. Aivoille on hyvä antaa lääkelomaa säännöllisesti.
      Mulla adhd-lääkkeet ovat mahdollistaneet työnteon samassa paikassa jo yli kaksi vuotta ja autolla ajamisen kolaroimatta juurikaan.

    • ApAdd

      Kiitos Addnainen asiallisesta vastauksestasi :) onneks on kohtalotovereita jotka ymmärtää, ei jää täysin yksin asian kanssa!

    • alkuperainenraili

      Masennuslaakkeet on pirun keksinto

      • Addnainen

        Piru on ihmisen keksintö.


    • olluainasairas

      Minulla on pikkulapsesta saakka ollut keskittymishäiriöitä, jotka oppikouluun mennessä kasvoivat erittäin pahaksi ahdistukseksi ja ajoittaisiksi paniikeiksi. Maleksin opiskelun parissa vuosikymmeniä ilman että ammattiauttajat tunnistivat, mistä ahdistuksessa oli kyse. sain ADHD-diagnoosin n. 55-vuotiaana. Nyt olen yli kuusikymppinen.

      Työelämäsä olen pärjännyt edellyttäen, että hommat ovat konkreettisia eivätkä mene yli hilseen.

      Äitini on aina vähätellyt diagnoosejani, niin mielenterveyspuolella kuin silloin kun kerroin että minulla on ADHD, joka selittää aiemmat ahdistukset. "Sinä vain kuvittelet", on hänen lempirepliikkini. Olen äitini kanssa tekemisissä erittäin harvoin, yleensä puhelimessa ja siinäkin on useita vuosia puhelinkeskustelujen välillä.

      Mieheni, joka on tekemisissä kanssani jatkuvasti, tajuaa tilanteen. Aikuinen lapsemme ei keskustele kanssani voinnistani lainkaan, en sitä hänelle tuputakaan.

      Muille en ole tilanteesta kertonut. Miksi kertoisin? Somaattisella puolella tikku sormessa saa aikaan pienen maanjäristyksen, mutta psykiatriset ja neurologiset diagnoosit ovat humpuukia.

      Itselleni on adhd-diagnoosista ollut eniten hyötyä: olen tajunnut, miksi tietyt asiat ovat vuosikymmenten varrella epäonnistuneet kerran toisensa jälkeen. Työelämässkin olisi hyvä, kun saisi keskittyä omille vahvuusalueilleen. Se onnistuu vaihtelevasti.

      • ollutainasairas

        Eipä tästäkään keskustelua syntynyt - ilmeisesti myöskään palstalla ei uskottu diagnooseihini.

        Vaan noin yleisesi: miksipä niitä oikeassa elämässä mennä kaikelle kansalle kailottamaan?


      • Addnainen

        Ei täällä keskustelua synnykään. Kannattaa siirtyä esimerkiksi Suomen adhd-aikuisten foorumille, jos haluaa oikeasti keskustella. Tai mennä johonkin ihan fyysiseen vertaistukiryhmään. Näitä pyörii useimmissa isoissa kaupungeissa.


      • ollutainasairas
        Addnainen kirjoitti:

        Ei täällä keskustelua synnykään. Kannattaa siirtyä esimerkiksi Suomen adhd-aikuisten foorumille, jos haluaa oikeasti keskustella. Tai mennä johonkin ihan fyysiseen vertaistukiryhmään. Näitä pyörii useimmissa isoissa kaupungeissa.

        ADHD-aikuisissa ja vertaistukiryhmissä pyörivät nuoret ihmiset. Joilla on ongelmana löytää opiskeluala, ammatti tai muuta vastaavaa. On ymmärrettävää, että keskustelunaiheet eivät ole yhteisiä.

        En ole toistaiseksi törmännyt keneenkään edes lähimain ikäiseeni, jolla olisi ADHD-diagnoosi.


      • Addnainen

        Foorumilla on kyllä paljon nuoria, mutta on myös lähempänä viittäkymppiä olevia. Ja ainakin siinä vertaisryhmässä, missä minä käyn, on porukkaa ikähaitarilla 18-70.


      • ollutainasairas
        Addnainen kirjoitti:

        Foorumilla on kyllä paljon nuoria, mutta on myös lähempänä viittäkymppiä olevia. Ja ainakin siinä vertaisryhmässä, missä minä käyn, on porukkaa ikähaitarilla 18-70.

        Saako olla utelias: mistä semmoinen ryhmä löytyy?


      • Addnainen

        Tampereelta.


      • ollutainasairas
        Addnainen kirjoitti:

        Tampereelta.

        Harmi juttu - liikaa matkaa! Positiivista kuitenkin tietää, että jossain toimii ryhmä, joka ottaa (kai ) noin periaatteessa vastaan minkäikäiset tahansa, joilla on adhd-oireyhtymä.


      • Addnainen

        Miksi joku muu ryhmä ei ottaisi? Uskon, että muuallakaan Suomessa adhd ei parane minkään tietyn ikävuoden jälkeen. Ja vertaisryhmiä on varmaan vaikka Helsingissä vielä enemmän kuin Tampereella. Kannattaa varmaan käydä tutustumassa lähimpien kaupunkien tarjontaan.


      • Tuhatyksi
        ollutainasairas kirjoitti:

        Harmi juttu - liikaa matkaa! Positiivista kuitenkin tietää, että jossain toimii ryhmä, joka ottaa (kai ) noin periaatteessa vastaan minkäikäiset tahansa, joilla on adhd-oireyhtymä.

        Hei ollutainasairas, haluaisin mielelläni asiasta keskustella kanssasi. Olen melkein ikäisesi, mahdollisesti add.


    • Addnainen

      Juuei. Ei siitä diagnoosista kannatakaan kertoa kuin harvoille ja valituille. Mä oon kertonut parille lähimmälle ystävälle ja miehelleni. Muut ei tiedä eikä tarvitsekaan. Työpaikalla pärjään Concertan voimalla ihan ok, vaikka toki jotkut piirteet näkyvät, mutta ei ne juuri kiinnitä huomiota.
      Kun valtaosa oireista kuitenkin pysyy lääkkeellä kurissa, en näe miksi mun pitäisi huudella diagnoosistani. Enhän puhu kenellekään ihottumistani tai ummetuksestanikaan.
      Adhd-diagnoosista saa niin paljon ulkopuolisten kommentteja, neuvoja ja uusia keittiöpsykologisia tilannearvioita ja hoito-ohjeita ja v...u mielipiteitä, että olen ollut mieluummin hiljaa.
      Mielipiteet toisten sairauksista on perseestä. Eihän mullakaan ole mielipidettä kenenkään issiaksesta, suolisto-ongelmista tai hiustenlähdöstä. Minsi niillä sitten on mielipiteitä mun adhd:sta?

      • Dancingshoes

        Juu en minäkään ole kertonut kuin perheelleni, aviomiehelle sekä parhaalle ystävälleni. Vähän harmittaa että perheelle edes kerroin kun suhtautuminen on ollut niin huonoa. Olisivat saaneet jäädä pimentoon koko asian suhteen..


    • Assinainen

      Aloittajalle; ei minunkaan Asperger-diagnoosiani otettu vastaan eikä kukaan tue yhtään missään asiassa, siis lähipiiristä, kieltävät koko asian.

      • AppAdd

        Aika surullista, tämä on ilmeisesti hyvin yleistä neurologisten sairauksian kohdalla. Ei uskota, vähätellään. Olenkin itse add-diagnoosin kanssa alkanut ajatella että tuo diagnoosi on minun itseäni varten, vaikka perhe tai kukaan muu ei uskoisikaan niin tuo tieto helpottaa itseä. Välillä tämä asia tulee mieleen, tosi surullinen olo että tämänkin kanssa jäi sitten melkein yksin, aviomies onneksi uskoo ja on ollut tukena.


      • Ajatuksiaohikulkien

        Koska lääkäreitä yleensä niin suuresti uskotaan, niin miksi sitten kukaan ei usko neurologisia oireita ja diagnooseja, vaikka lääkäri olisi ne todennut ?
        Miksi psyykevaivoja taas helpommin uskotaan ja arvaillaan toinen toisistaan ihan ilman mitään diagnoosejakin ?
        Sitä paitsi pää on myös ruumiinosa.


      • jhjhjhjhjh

        Olen miettinyt ihan samaa. Minulla on itsellä lääkärin diagnosoima neurologinen sairaus mutta koetappa selittää sitä muille. Tämä leimataan usein yhdeksi mielenterveysongelmaksi tai huomionhakuisuudeksi.
        Huomaa että ihmisten tietämys neurologisista sairauksista on todella surkea. ja kuten kirjoitit, pää on myös yksi ruumiinosa. Miksi siis esim.nivelkipu/särky on todellista, tai vaikkapa reuma mutta kun vika on aivojen toiminnassa niin se ei ole todellista...

        Olen ikävä kyllä huomannut samaa myös psyykesairauksien kohdalla, helposti vähätellään. Samaa mieltä olen kyllä siitä että ihmiset diagnosoivat psyykesairauksia toisistaan hyvin heppoisin perustein!


    • anki_123

      Heippa! Pakko osallistua keskusteluun :)
      Olen 30.v nainen ja sain ADHD-diagnoosini vuosi sitten. Olen koko elämäni ajan kuvitellut olevani jotenkin laiska, tyhmä tai saamaton, kunnes vanhempani vinkkasivat reilu vuosi sitten, että ehkä mulle olis pitänyt teettää ne testit lapsuudessa..
      Mä olen aina ollut riippuvainen kaikesta, alkoholi, tupakka, liikunta, peliongelma, ruoka, kaikki menee överiksi. Raha-asiat olen sössinyt moneen kertaan. Silti, diagnoosin jälkeen mun vanhempien oli vaikea uskoa, että tämä kaikki ei ole vaan mun keksintöä, tämmöiselle ominaisuudelle on nimi. Työpaikalla vanhimmat työntekijät suhtautuu samanlailla; joo, kyllä meissä kaikissa on noita piirteitä, eikä meitä muitakaan lääkitä! Just, itse keksimäni sairaushan tää on, joku psykiatri vaan omaksi ilokseen hämmentää mua lisää :P
      Ärsyttää ihan todella joidenkin ihmisten suhtautuminen. Antaisin vaikka mitä, että saisin normaalisti toimivat aivot, jotka pystyisi suunnittelemaan asioita parin tunnin päähän, pysymään suunnitelmissa, en olisi näin impulsiivinen, pystyisin organisoimaan, osaisin keskustella ilman, että loukkaan ketään..voisin vaikka siivota ilman pelkoa siitä ettei asioista tule valmista..
      Tsemppiä kaikille kohtalontovereille!
      Tosiaan siellä ADHD-palstalla on vilkkaampaa keskustelua :)

      • ApAdd

        Kiitos! olen tuo ap kirjottaja. Mukava kuulla että sulla ilmeisesti nyt menee paremmin, itselläkin jo pelkkä diagnoosi helpotti tosi paljon oloa, en olekkaan tyhmä, oppimaton jne. kuten olin saanut kuulla!
        Tsemppiä meille kaikille, pidetään lippu korkealla! :)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      318
      7504
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2166
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      176
      1830
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1372
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1287
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1241
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      170
      1221
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      55
      1161
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1081
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe