Itse suhtaudun hyvin skeptisesti itse todennäköisyyskäsitteeseen sen frekventistisessä eli normaalissa merkityksessä. Todennäköisyyshän määritellään tapahtuman suhteellisena esiintymistiheytenä äärettömyydessa homogeenisten olosuhteiden vallitessa. Käytännön elämän kannalta todennäköisyyskäsite sellaisenaan kun se yleensä ymmärretään on ei-operatiivinen eli piilokäsite, jota emme voi havaita. Eli mielestäni todennäköisyyttä ei ole olemassa tieteellisis-filosofisessa merkityksessä.
Onko tödennäköisyyttä olemassa?
EssenceOfProbability
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tieteellisessä työskentelyssä yleensäkin käytetään matemaattis-loogista hypoteesia/teoriaa. Ei sitä voi "havaita", eipä siis todennäköisyydenkään käsitettä. Kuitenkin tämä, niinkuin muutkin matemaattiset viritelmät ovat ihan käyttökelpoisia. Et kai ajattele, että matematiikkaa ei olisi olemassa, koska sitä "emme voi havaita".
Toki matematiikan ydin kumpuaa itse arkielämästä: Differentiaali- ja integraalilaskenta on luonteeltaan empiiristä, kuten esim. vektori- ja matriisilaskenta, jopa operoi havaittavilla tietorakenteilla. Integraalilaskennan avulla voimme esim. laskea kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia ja derivaatan avulla nopeuksia. Jne.
Mutta todennäköisyyslaskenta on mielestäni tyhjä formalismi, koska todennäköisyyttä ei voi käytännössä havaita (voimme vain laskea annetuilla tai tunnetuilla todennäköisyyksillä), ts. se on määritelmällisesti selkeästi ideaalityyppi, ts. aistimusmaailman ulkopuolinen tekijä. Näin asian näen käytännön kannalta.
Toki todennäköisyys voidaan määritellä myös operatiivisesti vain uskomusasteena, mutta tällöin joudumme todennäköisyyden subjektiiviseen tulkintaan, joka sopii tieteeseen lähtökohtaisesti huonosti.
Erilaiset todennäköisyyden määritelmät ovat filosofien mieliruokaa, niinkuin muutkin määritelmät. Luonnontieteilijöille ei tuota pienintäkään vaivaa laskea todennäköisyyksiä ja verrata niitä havaintoihin. Ns. "synnyissä syvissä" filosofit uumoilevat olevan taianomaista tietoa, vaan eipä ole.
KOKO matematiikka on AINA vain ja ainoastaan tyhjää formalismia. Se ei sisällä mitään tietoa mistään. Matematiikka ei operoi millään maailmankaikkeuteen kuuluvalla. Se on ikuista muuttumatonta välttämättömyyttä, eikä sillä ole aikaa eikä paikkaa. Se ei sijaitse missään, mutta pitää paikkansa. Osa matemaattisista konstruktioista sopii kuvaamaan luontoa, osa ei, mutta luonto ei synnytä matematiikkaa.
Eri asia on matemaattinen tutkimus. Sillä on aika ja paikka, esim. yliopiston matematiikan laitos. Siellä pyritään selvittämään ikuisen matematiikan sääntöjä, mutta matemaattinen tutkimus ei millään tavalla vaikuta matematiikkaan.
Todennäköisyyden matematiikka on aikoja sitten selvitetty ja havaittu, että se hyvin kuvaa luonnon kulkua.
"Ns. "synnyissä syvissä" filosofit uumoilevat olevan taianomaista tietoa, vaan eipä ole."
"Matematiikka ei operoi millään maailmankaikkeuteen kuuluvalla. Se on ikuista muuttumatonta välttämättömyyttä, eikä sillä ole aikaa eikä paikkaa. Se ei sijaitse missään, mutta pitää paikkansa. "
Sinähän se taikomaan rupesit. Ei ole mitään todisteita siitä, että matematiikko tavoittaisi mielellään jotakin muuttumatonta, ikuista, maailmankaikkeuteen kuulumatonta ajatonta ja paikatonta ei-missään olevaa. Päinvastoin on kaikki syyt ajatella, että matematiikka on olemassa olevan ihmisen muuttuvaista mielikuvitusta - sen "välttämättömyys" on samanlaista kuin jos kuvittelisin, että pukkihirvellä on kaksi sarvea: koska halusin kuvitella niin, asia myös välttämättä on niin, eikä kukaan voi kiistää, että välttämättä ajattelen nyt niin.
Tätä hetkellistä kuvitelmaa, jota ei ole missään muualla kuin korvieni välissä, voin käyttää erilaisiin tarkoituksiin, kuten matematiikkaakin. Koska luonnossa on säännönmukaisuuksia, joita matemaattisesti kyetään jäljittelemään ja tämä mahdollistaa toiminnan ennakoinnin, monet haluavat tehdä näitä samoja hyödyllisiä kuvitelmia. Ei siinä ole mitään sen kummempaa.
Matematiikka ei "pidä paikkaansa", vaan se on ihmisen apuväline todellisuuden hahmottamiseen. Matematiikkaa ei ole kuitenkaan missään erillään ihmisistä. Muuten joutuisit olettamaan ,että matematiikkojen mielessä on ikään kuin jokin yliluonnollinen käytävä ulos maailmasta. Matemaattikkokin on kuitenkin luonnontieteen näkökulmasta ihan aineellinen olento, jonka kyvyt ovat myös aineellisia - toisin sanoen, myös matematiikka perustuu ihmisen aivoihin, jotka ovat osa luonnollista maailmaa - eivät sen taianomaista ulkopuolta, niin paljon kuin haluatkin sitä fiilistellä.
Yritä nyt edes. Todennäköisesti Aurinko nousee huomenna.
Annapa konkreettinen eli operatiivinen todennäköisyyden määritelmä. Siinäpä kunnon dilemma!
"Operatiivinen" kuuluu filosofien sanastoon, ei luonnontieteilijöiden. Filosofit olettavat, että tutkimuksessa olisi tällainen vaihe. Ei ole.
Luonnontiede etenee siten, että tehdään EDELLYKSETTÖMIÄ havaintoja ja katsotaan, sopiiko jokin matemaattis-looginen kanstruktio siihen. Matemaattinen todennäköisyys sopii erittäin hyvin havaintoihin. Ei tarvita "operatiivista todennäköisyyden määritelmää", eikä mitään muutakaan määritelmää. Luonnontieteet eivät määrittele havaittua ilmiöta, vaan tutkivat, millainen se on.
Vaikea on tutkia satunnaisuutta pätevästi, jos määritelmä on viallinen. Näinhän on frekventistisessä lähestymistavassa todennäköisyyteen. Eli emme saa lopulta vastausta kysymykseen, johon pohjimmiltaan haluamme vastausta. Toisin ilmaistuna emme pysty saavuttamaan todennäköisyyden edellyttämään ääretöntä määrää toistoja, emmekä edes homogeenisia olosuhteista ei-kokeellisessa tutkimuksessa. Toisenlainen määritelmä todennäköisyydelle on tarpeen, jos haluamme luotettavia ja valideja tutkimustuloksia.
Aha. Ei siihen edes tarvita meitä.
Onko sinulla tiedossa jokin muu kormosta koskeva seikka, joka ei ole sinusta ongelmallinen?
Esitän yhden perinteisen näkemyksen ja todistuksen.
1. Epämääräisyys. On monta asiaa, jotka ovat tai eivät ole, eli ovat epämääräisiä, kuten että huomenna tapahtuu, tai ei tapahdu meritaistelua. Vaikka on välttämätöntä, että meritaistelu tapahtuu tai ei tapahdu, ei ole esimerkiksi välttämätöntä, että se tapahtuu.
2. Olemassaolo. Tulevat tapahtumat eivät ole vielä, mutta tulevaisuudessa ovat, tai eivät ole, tai sitten ei olisi laisinkaan tulevaisuutta, tai se olisi kokonaan määräytynyt. Sikäli kuin on tulevia asioita, jotka ovat tai eivät ole, kuten esimerkiksi meritaistelu, on epämääräistä olemassaoloa.
3. Johtopäätös. Epämääräinen olemassaolo ei ole sama, kuin yksinkertainen olemassaolo, tai yksinkertainen olemattomuus. Yksinkertaista olemassaoloa sanomme yleensä asian tapahtumiseksi, mutta on huomattava, että mahdollisesti olemassaoleva asia ei ole myöskään sama kuin olematon. Mahdollisesti olevat eivät ole olemassa, tai ole olematta, vaan ovat mahdollisesti.
4. Täydennys. Mahdolliset asiat eivät ole välttämättömiä, eivätkä mahdottomia. Välttämättömät ja mahdottomat ovat vastakohtia, mutta mahdollisen vastakohta ei ole kumpikaan niistä. Sen sijaan jokin saattaa mahdollisesti olla välttämätön, tai mahdoton.