Itse voin vastata, että todennäköisesti ei. Sosiaalista elämää työpaikka tuskin parantaa, ellei porukka satu olemaan poikkeuksellisen hyvä. En välitä kanssakäymisestä satunnaisten ihmisten kanssa. Lisärahan saisi tietysti kulumaan johonkin, mutta todennäköisesti turhuuksiin, joita en oikeasti tarvitse. Mikään matkustelu ja muu sellainen ei kiinnosta. Miinuspuolella on työn aiheuttama stressi, vaiva ja ajanmeno.
Eli todennäköisesti elämänlaatuni pikemminkin heikkenisi töihin menosta. Miten teillä muilla?
Olisiko elämänne parempaa jos olisitte töissä?
5
55
Vastaukset
- qwqwqwqwqwqwcd
Itse olen aina ollut töissä eikä elämäni ainakaan paremmaksi ole muuttunut. Kaikenlaisia vaivoja on tullut palkaksi siinä kaikki.
- betweenSider
Talon ja auton pitäminen maksaa. Siksi työ olisi poikaa.
- 167-176
Ei noita pelkällä työllä ylläpidetä vaan rahalla jota kutsutaan palkaksi kun käy töissä. Aivan liian moni pakotetaan orjaksi ilman palkkaa, sellainen ei vetele. Käsitteet on virkamiehiltä ja päättäjiltä menneet sekaisin kun väitetään että työllistetään vaikka oikeasti pakotetaan orjaksi.
http://sakutimonen.com/2015/03/holynpolya-virkavastuulla/
- ByroB
Ite kaipaan juuri niitä ihmisiä ja työyhteisöä, mutta eipä heitä enää ole vaan porukka on hajonnut taivaan tuuliin. Olen kai sitten työmarkkinatuella seuraavan vuosikymmenen ja enemmänkin. Asunto ja kulkupeli(t) tuli maksettua töissäollessa, joten lainoja ei ole. Ylläpitokuluissa auttaa siipan ansiot. Jos aloittaisin työt vaikka 40km päässä, kulut nousisivat heti eikä jaksaisi laittaa ruokaa raaka-aineista kuten nyt. Pikku flunssat ja selkäkivut saa sairastaa ilman lääkärikäyntejä.
Eli ei työpaikka taitaisi parantaa elämää meikämuijallakaan. Eläkkeen tienaus voisi tietty olla hyvä juttu, jos pitää eläkkeelläkin elellä joitain vuosikymmeniä. - TilaAla
Itselle tuli taas se tilanne eteen, että fyysisen tuki-ja liikuntaelimiin liittyvän sairauden vuoksi. Olisi ollut välttämätöntä jaksamisen kannalta saada tiettyjä räätälöintejä työtehtäviin ja mieluiten muuttaa kokoaikatyö osa-aikatyöksi. Kyseessä on iso organisaatio ja se olisi ollut mahdollista ja työnantaja sitä alkuun lupailikin.
Mutta yllätyksenä lähettikin irtisanomisilmoituksen, perusteluina sellaisia sairaudenperusteella irtisanomisperusteita joilla se kyllä on varmasti ihan lainmukaista mutta silti olisin mielelläni jatkanut työtäni saman työnantajan palveluksessa. Kun olen sitä vuosia tehnyt, tehnyt työni hyvin. Vastaavaa työtä muilla työnantajilla vaikea löytää tänäpäivänä.
En jotenkin osaa löytää oikeaa suhtautumista tapahtuneeseen. Toisaalta suututtaa kun koen toisaalta että, miksi minut irtisanottiin sairauden perusteella kun tässä on kyse osin perinnöllisestä sairaudesta jolle ja jonka pahentumiselle en mitään itse mahda. Ainoa on syödä kipuihin määrättyä lääkitystä ja yrittää elää elämää. On sellainen tyhjän päälle ja puille paljaille joutumisen tunne. Petyin ammattiliittoonkin kun pääluottamusmies viimeiseen asti vänkäsi, että kyllä töitä löytyy jopa työnantajan virallisen irtisanomisilmoituksen jälkeen.
Tänäpäivänä työelämä on kovempaa....useissa tapauksissa joko teet sitä työtä minkä aikoinaan vastaanotit tai se on pihalle. Edes sitä vaikka olisi hyvä,tunnollinen työntekijä ei lasketa.
Ehkä jollekin työpaikka-keskeiselle ihmiselle tämä olisi ollut vielä kovempi isku, itselle työpaikka on vain työpaikka en siellä loma-ajoilla ole käynyt kattelemassa miten siellä pärjäävät tms. Kuten tuolla töissä joillakin on tapana.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Minulla heräsi huoli sinusta ajatteluni kohteesta!
Toivottavasti sinulla on siellä jossain kaikki hyvin. Välitän sinusta edelleen vaikka olet varattu, etkä tykkää minusta.906263- 1723682
- 533229
Missä Sanna nyt suvaitsevaisuus?
Tekijä on nyt kuitenkin jotain muuta kuin suomalainen niin eikös nyt pitäisi suvaita kulttuuri eroja ja rakastaa tekijä2142258- 351961
- 361920
- 461833
- 591746
- 191713
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa.
Mieleenpainuvin hetki kaivattusi kanssa. Millainen se oli?201697