"Valitsin tähän ilkeän pilakuvan, koska se kuvaa nykytendenssiä hyvin. Meistä on tulossa homo Diabeteksiä halusimme sitä tai emme. Tästä saamme kiittää piittaamattomia virkamiehiä ja ahneita elintarvike- ja lääketeollisuuden tuottajia. Diabetes-yhtälössä on lukemattomia muuttujia. Avaan tässä artikkelissa osan niistä. Diabetes ei ole suomalainen kansantauti, sanoi THL, Duodecim, Wikipedia tai Suomen diabetesliitto mitä tahansa. Sokeritauti on sokeritauti. käytän vain piruuttani – humoristi, kun olen – ”suomalainen kansantauti” määritelmää artikkelissa siksi, että se on määritelmänä täysin perusteeton ja uskomattoman typerä.
Mikä saatanan sokeritauti?
Diabetes ja etenkin aikuistyypin diabetes on sukupolvemme merkittävin elämänlaatua ja elinvuosia vähentävä terveydellinen ja sosioekonominen tragedia sekä valtava uhka tulevien sukupolvien terveydelle ja riittävän huoltosuhteen säilymiselle (USAssa lasketaan jo, että pian yhteiskunnalla ei ole varaa muiden sairauksien, kuin diabeteksen hoitoon (Bought)).
”Suomessa vuoden 2013 lopussa lääkehoidettuja diabeetikkoja oli yhteensä 286 136. Lisäksi suuri joukko diabetesta sairastavia ei ole tietoinen taudistaan, sillä tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa aiheuta erityisiä oireita. Kaiken kaikkiaan tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista (Duodecim).” Diabeteksen hoidon yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa (THL). Vertailun vuoksi: Alkoholin aiheuttamat suorat terveyshaitat maksavat yhteiskunnalle 0,9-1,1 miljardia vuosittain, alkoholin verotuottojen ollessa noin 1,3 miljardia. ”Arviolta jopa 18 prosenttia Euroopan terveysmenoista kuluu diabeteksen hoitoon. Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2007. Diabeteksen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset olivat noin 833 miljoonaa euroa. Diabeteksesta aiheutuvat lisäsairaudet kasvattavat kustannukset moninkertaisiksi.”(THL)
Diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1300 €/henkilö/vuosi
Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa n. 5700€/henkilö/vuosi
Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2007 näiden suuruudeksi arvioitiin yli 1 300 miljoonaa euroa.
http://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
http://www.diabetes.fi/files/1266/Kustannusraportti.pdf
Suomalainen kansantauti maailmalla
Maailmanlaajuisesti aikuistyypin diabetesta sairastavia on n. 250 miljoonaa, eli 6 % 20-79-vuotiaista, mutta määrän uskotaan kasvavan 380 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Tilanne Suomessa ei tilastojen valossa ole juuri sen lohdullisempi, kuin muissakaan länsimaissa. Nuoruustyypin diabetes on meillä yleisintä maailmassa (sairastuneita 40 000-50 000) ja aikuistyypin diabetekseen sairastuneiden määrissä olemme vahvaa Eurooppalaista keskikastia. Eniten suomalaista kansantautia esiintyy Kiinassa ja Intiassa, mutta väestön lukumäärään suhteutettuna Meksiko ja USA ovat omaa luokkaansa. Jos diabetes on suomalainen kansantauti, on se ylivoimaisesti kaikkien aikojen menestynein suomalainen vientituote."
http://ruokasota.fi/2015/03/09/saatanan-sokeritauti-suomalainen-kansantauti/
Mikä saatanan sokeritauti?
Diabetes ja etenkin aikuistyypin diabetes on sukupolvemme merkittävin elämänlaatua ja elinvuosia vähentävä terveydellinen ja sosioekonominen tragedia sekä valtava uhka tulevien sukupolvien terveydelle ja riittävän huoltosuhteen säilymiselle (USAssa lasketaan jo, että pian yhteiskunnalla ei ole varaa muiden sairauksien, kuin diabeteksen hoitoon (Bought)).
”Suomessa vuoden 2013 lopussa lääkehoidettuja diabeetikkoja oli yhteensä 286 136. Lisäksi suuri joukko diabetesta sairastavia ei ole tietoinen taudistaan, sillä tyypin 2 diabetes ei alkuvaiheessa aiheuta erityisiä oireita. Kaiken kaikkiaan tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta 500 000 suomalaista (Duodecim).” Diabeteksen hoidon yhteiskunnalliset kustannukset ovat arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa (THL). Vertailun vuoksi: Alkoholin aiheuttamat suorat terveyshaitat maksavat yhteiskunnalle 0,9-1,1 miljardia vuosittain, alkoholin verotuottojen ollessa noin 1,3 miljardia. ”Arviolta jopa 18 prosenttia Euroopan terveysmenoista kuluu diabeteksen hoitoon. Suomessa diabeetikkojen sairaanhoidon kustannukset olivat noin 9 prosenttia terveydenhuollon menoista vuonna 2007. Diabeteksen hoidon aiheuttamat lisäkustannukset olivat noin 833 miljoonaa euroa. Diabeteksesta aiheutuvat lisäsairaudet kasvattavat kustannukset moninkertaisiksi.”(THL)
Diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa noin 1300 €/henkilö/vuosi
Diabeteksen hoito, kun siihen liittyy lisäsairauksia maksaa n. 5700€/henkilö/vuosi
Diabeteksen hoidosta aiheutuvien suorien kustannusten lisäksi voidaan arvioida diabeteksesta johtuvia tuottavuuskustannuksia, joihin kuuluvat sairauspoissaolojen, ennenaikaisen eläköitymisen ja kuoleman aiheuttamat kustannukset. Vuonna 2007 näiden suuruudeksi arvioitiin yli 1 300 miljoonaa euroa.
http://www.thl.fi/fi/web/kansantaudit/diabetes/diabeteksen-kustannukset
http://www.diabetes.fi/files/1266/Kustannusraportti.pdf
Suomalainen kansantauti maailmalla
Maailmanlaajuisesti aikuistyypin diabetesta sairastavia on n. 250 miljoonaa, eli 6 % 20-79-vuotiaista, mutta määrän uskotaan kasvavan 380 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Tilanne Suomessa ei tilastojen valossa ole juuri sen lohdullisempi, kuin muissakaan länsimaissa. Nuoruustyypin diabetes on meillä yleisintä maailmassa (sairastuneita 40 000-50 000) ja aikuistyypin diabetekseen sairastuneiden määrissä olemme vahvaa Eurooppalaista keskikastia. Eniten suomalaista kansantautia esiintyy Kiinassa ja Intiassa, mutta väestön lukumäärään suhteutettuna Meksiko ja USA ovat omaa luokkaansa. Jos diabetes on suomalainen kansantauti, on se ylivoimaisesti kaikkien aikojen menestynein suomalainen vientituote."
http://ruokasota.fi/2015/03/09/saatanan-sokeritauti-suomalainen-kansantauti/
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jatkuu: "Ihmiset lihovat ja sairastuvat, koska he syövät liikaa sokereita (olivat ne sitten ruisleivän tai makeisen muodossa; ne ovat sokereita yhtä kaikki). Mitä enemmän veressä on sokereita (hyperglykemia) ja insuliinia, sitä todennäköisempää on sairastua aikuistyypin diabetekseen. Insuliini on vahva hormoni, mutta myös tappava myrkky, joka tuhoaa sekä verisuonia että elimiä. Kun insuliinitasot ovat jatkuvasti koholla, myös ravinnon rasvoista rakennetaan rasvakudosta. Tällöin aineenvaihdunta on jo vioittunut ja ihminen lihoo; normaalitilassa ravinnon rasvat käytetään elimistön rakennusaineina (solukalvot, aivot, hormonit jne.), osa muutetaan glukoneogeneesissä sokereiksi (jos ravinnosta ei muuten saada riittävästi glukoosia solujen ravinteiksi) ja loput tulevat luonnollista tietä ulos. Lihavuus ei aiheuta aikuistyypin diabetesta. Se on oire niistä metabolisista häiriöistä, jotka johtavat yleensä aikuistyypin diabetekseen. Lihavuus yleensä (ei aina) – aivan kuten diabeteskin – kertoo, että aineenvaihdunta on mennyt rikki ja se pitää korjata."
Sokeriko sitä aiheuttaa?
http://yle.fi/uutiset/monet_statiinit_altistavat_diabetekselle/6663302
Statiinit aiheuttavat diabetesta. Siinäkö yksi syy diabeteksen nopealle yleistymiselle?
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2108
Tuli vastaa dementiakuolleisuus tilasto. Näyttäis käyrän lähteneen nousuu P-K projentin alkamisen jälkeen. Niin sen margariinin yltiömäinen terveyskampajan tuloksena.
http://karppaus.info/forum/viewtopic.php?f=15&t=68752
Olisko sokeri eli hiiilihytraatti taudilla samanmoinen käyrästö?
Vielä 70 luvulla se oli sokeritauti. Liika sokeri on yksi syyllinen taudin kehityksee. Taudin täydellistä syntyä ei täysin tiedetä, mutta sokeri edesauttaa sen kehittymisessä.
80 luvulla nimi muutettiin dibeetkseksi osakasi kansan harhauttamiseksi, koska alettiin väittämään dibeteksen johtuvan eläinperäisestä rasvasta. Eli se onkin nykyisin rasvatauti. eikä sokeritauti.
Jatkuva sokerin kuormituksesta johtuen haima joutuu työskentelemään koko lailla paljon, joten se lopulta väsyy ja mitä on edessä? Sokeritauti!
Akaisempina aikoina sokeritautia sairastavilta kielettiin kaikki sokeripitoiset ruoka-aineet, kuten leipä. Nykyisin diabeetikko akehotetaan syömään leipää lääkkeiden menekin varmistamiseksi.
Onneksi suomessa ei ole korruptiota. Lääketehtaiden lobbarit tienaa muuten vain.
Kaikki ylimääräinen sokeri muuttuu elimistössä rasvaksi. Nykyään diabeetikkokin saa syödä vähän makeaa, mutta rasvat ovat pahasta. Ja diabeetikon leivät tulee olla aina kokojyväleipää, ts. ruisleipää eikä mitään 'pullaa'.
Teitäonpaljon
Teitä sinunlaisiasi on valitettavasti todella paljon.
Leipä, yli puolet ravintojakaumasta sokeria.
Mikä on vähän makeaa sen leivän lisäksi.
Rasva on pahasta? On juuri ne rasvat joiden hyvyyteen sinunlaisesis diabeetikot uskoo ja erintoten yhdistettynä siihen Diabeetesliiton luvalliseksi tekemään hiilihydraatti<=sokeria kuormaan.
Kokojyväleivästä karvas totuus eritoten diabeetikolle. Asialla tunnustettu diabetestutkia eikä Diabeetesliiton aisantuntija.
Sokeria? Kysyt kokojyväleipä kädessäsi. Tämäkö sokeria??
Yhdellä sanalla vastaus on, Kyllä
Joitakin tärkeitä poikkeuksia lukuunottamatta on hiilihydraateilla ja elintarvikkeilla kasveista kuten vihannekset, vilja ja hedelmät sama vaikutus verensokeriin kuin tavallisella hienolla sokerilla. Syötpä sitten palan ruisleipää, juot Coca.Colan tai syöt täyden kapustallisen perunamuhennosta niin vaikutus verensokeriisi on täysin sama, verensokeri kohoaa, nopeasti.
Miten se on mahdollista?
Kuten alussa mainittiin, hajoittaa ruoansulatusprosessi jokaisen elintarvikkeen alkutekijöihinsä, joita keho sitten käyttää tarpeisiinsa. Suurin osa hiilihydraateista glukoosiksi. Ajattelemme usein että yksinkertainen hiilihydraatti on puhdasta sokeria ja hedelmät, vilja ja vihannekset ovat joptai muuta. Todellisuudessa useimmat hedelmä- ja viljatuotteet ovat, jos minulta kysytään, nopeita hiilihydraatteja. Meidän sylki ja suolisto sisältää enzyymejä joiden tehtävänä on nopeasti katkoa pitkät ketjut lyhyemmiksi ja makeammiksi. Elimistössämme ei ole enzyymejä jotka pystyisivät hajoittamaan joitakin hiilihydraatteja kuten celluloosa tai liukenemattomia kuituja. Kuitenkin pystyy sylkemme murtamaan tärkkelyksen lyhyiksi ketjuiksi joutuessaan sen kanssa kosketuksiin.
Pastaa, joka usein valmistetaan durum vehnäjauhosta ja vedestä (voidaan myös valmistaa tavallisesta valkeasta jauhosta ja munan keltuaisesta, tai muina muunnelmina) on usein kutsuttu unelmaravinnoksi- erikoisesti hiilihydraattilataukseen ennen maratoonia-mutta se muuttuu nopeasti glukoosiksi ja voi nostaa verensokerin erittäin nopeasti.
2-tyypin diabeetikolla, jolla insuliini vastaa hitaasti, vie useita tunteja ennekuin haima on saanut verensokerin oikealle tasolle ja joka päivä, päivä päivän jälkeen, korkea verensokeri tekee tuhojaan. Insuliinia käyttävälle on täyttä arvausleikkiä yrittä löytää oikea insuliinimäärä ja pistää se oikeaan aikaan jotta hiilihydraattirikkaan aterian aiheuttama verensokerin nousu saadaan kuriin. Usein ei pistetty insuliini edes vaikuta tarpeeksi nopeasti.
Tietty hiilihyraattirikas ravinto esim hedelmät koostuvat suuresta määrästä yksinkertaisia nopeita hiilihydraatteja. Maltoosi ja fruktoosi ovat hieman hitaampia kuin sukroosi (hienosokeri), mutta aiheuttavat saman verensokerin nousun. Ero voi näkyä hetkellisesti ja kahden tunnin jälkeen mutta nousu on jok tapauksessa yhtä suuri ja tarvitsee paljon insuliinia sen hallitsemiseksi. Jotkut elintarvikkeet kuten esim. broccoli, sisältävät runsaasti celluloosaa tai liukenemattomia kuituja jotka hidastavat sulamista ja laimentavat niiden sisältämää pientä hiilihydraattimäärää.
http://terveydeksesi.fix4you.se/#post376
Kuinka sitten syödä diabeetikko?:
http://terveydeksesi.fix4you.se/#category25
Kysyttävää tiedosta ja luuloista:
[email protected]
Kopioi äkkiä sillä ylläpidon idiootti sivun "asiantuntijan" KLINIK:in siunauksella poistaa tämän sinulle todella hyödyllisen tiedon.