Otetaan yksinkertainen tasavirtapiiri: yksi jännitelähde, vastus. Yksi silmukka. Kun nyt
asetan maadoituksen miinusnapaa ennen kulkeeko virta maahan eikä ollenkaan miinusnavalle. Joku jos hiukan selventäisi tätä maadoitus käsitettä. Potentiaalilaskut menee kyllä, mutta muuten käsite jäänyt hämäräksi.
asetan maadoituksen miinusnapaa ennen kulkeeko virta maahan eikä ollenkaan miinusnavalle. Joku jos hiukan selventäisi tätä maadoitus käsitettä. Potentiaalilaskut menee kyllä, mutta muuten käsite jäänyt hämäräksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Potentiaali (=jännite) ja virta ovat kaksi eri asiaa. Virtapiirin maadoittaminen yhdestä pisteestä ei saa virtaa kulkemaan, koska silmukka ei sulkeudu. Maa ei siis "ime" virtaa mitenkään, vaan pitää olla paluureitti toiseen jännitelähteen napaan, ennenkuin virtapiiri syntyy.
Suuressa sähköjärjestelmässä saattaa olla tahaton vuotokohta maahan, jota ei voi huomata, ellei järjestelmää ole toisesta kohdin maadoitettu. Jos vuotaa joko sulake palaa tai vikavirtasuoja laukaisee automaattikytkimen.
Jos sähkönlähteeseen on liitetty vain yksi laite, kuten kannettavaan generaattoriin, vuotaminen on hyvin epätodennäköistä. Tällöin maadoittamista ja automaatisia vikavirtasuojia ei tarvita.
Jos kolmivaihevirran nollakohtaa ei ole maadoitettu ja kuormitus on vaiheittain epätasainen, jännite voi nousta yli tarkoitetun. Sehän sitten rikkoo koneita ja aiheuttaa onnettomuustapauksessa ylivoimakkaan sähköiskun.
Radiotekniikassa maajohtoa pitkin on todellista virtaa, niinkuin on antennijohdossakin. Kuuluvuus on parempi, jos laite on maadoitettu. Käytetään myös ground plane -antenneja, joissa on vaakasuora keinomaa, esim neljä johdinta harallaan.