Pohjois-Suomen valtavien hakkuualueiden pelättiin aavikoituvan, kun taimikot kuolivat 1970-luvun kylminä vuosina. Nyt aukot puskevat puuta ja metsänraja nousee, kiitos lämpimän 2000-luvun.
Metsänraja on vaihdellut Lapissa suuresti. "Mielenkiintoista on jatkossa seurata, kuinka pitkään 2000-luvulla alkanut Lapin kesien lämpeneminen jatkuu. Onko muutos ilmastonmuutoksen vuoksi pysyvä vai onko edessä taas viileä ilmastojakso", professori Kari Mielikäinen Luonnonvarakeskuskesta sanoo.
Sodankylän lämpösumma 1908 - 2013 kuvaa lämpenemisen kehityksen selkeästi. (Siitä puuttuu kuitenkin jääkauden alkamisvuosi 2014.)
HS 18.3.2015 Tiede B 10 ja 11.
Jutun vieressä on Jani Kaaron essee: Sen pahempi tosiasioille
Tosiasian pois selittämiseksi on kognitiivinen dissonanssi.
Ei ole niin suurta tosiasiaa, että se pakottaisi ihmisen muuttamaan maailmankuvaansa.
Psykologinen mekanismi näkyy vahvasti tiedekiistoissa.
Joten. Satunnaisen luonnollisen vaihtelun osuminen maailman kansantuotteen muutokseen, ja väitettyihin kaasujen vaikutuksiin, ei todista jotain näin pieneltä alueelta ja ajanjaksolta. Uskomme selkeänä pitämäämme maailmankuvaamme entistä vahvemmin.
Metsänraja on vaihdellut Lapissa suuresti. "Mielenkiintoista on jatkossa seurata, kuinka pitkään 2000-luvulla alkanut Lapin kesien lämpeneminen jatkuu. Onko muutos ilmastonmuutoksen vuoksi pysyvä vai onko edessä taas viileä ilmastojakso", professori Kari Mielikäinen Luonnonvarakeskuskesta sanoo.
Sodankylän lämpösumma 1908 - 2013 kuvaa lämpenemisen kehityksen selkeästi. (Siitä puuttuu kuitenkin jääkauden alkamisvuosi 2014.)
HS 18.3.2015 Tiede B 10 ja 11.
Jutun vieressä on Jani Kaaron essee: Sen pahempi tosiasioille
Tosiasian pois selittämiseksi on kognitiivinen dissonanssi.
Ei ole niin suurta tosiasiaa, että se pakottaisi ihmisen muuttamaan maailmankuvaansa.
Psykologinen mekanismi näkyy vahvasti tiedekiistoissa.
Joten. Satunnaisen luonnollisen vaihtelun osuminen maailman kansantuotteen muutokseen, ja väitettyihin kaasujen vaikutuksiin, ei todista jotain näin pieneltä alueelta ja ajanjaksolta. Uskomme selkeänä pitämäämme maailmankuvaamme entistä vahvemmin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
40 000 hehtaaria avohakkuita ns. Osaran aukeita voisi sanoa nykyään metsänhoidon menestystarinaksi.
Alkuhankaluuksien jälkeen 8-18 metriä korkeat tiheät taimikot peittävät nämä laajat alueet.
Ensiharvennusta tarvittaisiin pikaisesti monelle alueelle... 30 vuoden päästä Suomi hukkuu kuitu ja tukkipuuhun mikäli nämä ensiharvennukset saadaan tehtyä edes välttävästi.
Kyllähän siinä noin taisi käydä, tosin eihän siinä ihan virheiltäkään vältytty..
http://maatilanpellervo.fi/2014/10/02/osaran-aukeat-varttuvat-paatehakkuuikaan/