Paljaalla silmällä kun vilkaisi, niin mitään pimennystä ei havainnut, ei siis mitään sirppimäisyyttä. Myös kameralla kuvasin sekä liikkuvaa kuvaa, että still-kuvia, mutta niissä kuvissakaan ei näkynyt lainkaan sirppimäisyyttä, vaan aurinko näytti normaalilta pallolta.
Sen sijaan kun katsoin viiden negatiivifilmin läpi aurinkoa, niin pimennyksen sirppimäisyys näkyi selvästi.
Katselin pimennystä Helsingissä, jossa aurinko näkyi ohuen harsomaisen pilven läpi.
Jos mediassa ei olisi toitotettu tästä pimennyksestä, niin ulkona liikkujat eivät olisi havainneet mitään.
Sen sijaan kun katsoin viiden negatiivifilmin läpi aurinkoa, niin pimennyksen sirppimäisyys näkyi selvästi.
Katselin pimennystä Helsingissä, jossa aurinko näkyi ohuen harsomaisen pilven läpi.
Jos mediassa ei olisi toitotettu tästä pimennyksestä, niin ulkona liikkujat eivät olisi havainneet mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eipä niin, parikymmentä prosenttia näkyvää Auringon pintaa sokaisee niin, että muotoa ei voi havaita.
Se myös ylivalottaa kameran, voipa tuhota kuvakennonkin(yhtä hyvin kuin polttaa silmän).
Aurinko on myös pieni kohde kuvattavaksi ilman teleobjektiivia.
Kokeilepa kuvata Kuuta tavallisella pokkarilla, kuvassa on pieni täplä.
Maisema hämärtyi Oulun korkeudella pimennyksen syvimmän vaiheen aikana ikään kuin Aurinko olisi mennyt pilveen.
Hämärtyminen oli voimakasta etelämpänäkin kuin Oulu.
Silmät korjaavat valoisuutta huomaamatta, mutta silti Asian huomasi. kameran maastokuvissa asian huomaa selvemmin kun siitä korjausmekanismi on heikompi.
Esim täysikuulla näkee ulkona hyvin talvikelissä vaikka valoa on vain 1/10000 osa päivänvalosta, siksi hyvin silmä korjaa valaistusta.
Pimennys näytti paljaalla silmällä joitakin sekunteja siristellen siltä kuin noin 30% Auringon yläosasta olisi pimentynyt. Oikeastihan pimentynyt osa oli noin 80-90%. Jos asiaa ei olisi tiennyt, niin lyhyellä vilkaisulla ehkä ei olisi huomannut muuta kuin korkeintaan, että Aurinko näytti jotenkin vähän oudolta.
Aurinkokunta lienee Linnuradan ekvaattoritasolla, jossa on pölyä avaruudessa, jotka sirottavat valoa, jonka vuoksii taivalla näkyy epäselvästi auringon muodot.
Linnunradan ekvattoritasolla kyllä ollaan, mutta aurinkotuuli puhaltaa pois pölyjä sen verran hyvin, etteivät ne Linnunradan pölyt enää riitä peittämään meiltä auringon muotoja. Ilmakehän hiukkaset ja kosteus (pilvet) tekevät kyllä temppujaan.
Itse otin pimennyksestä kuvia käsivaralta 300 mm teleobjektiivilla hitsauslasin läpi, ja kyllä sen sirppimäisyyden kuvista helposti näki. Ja kyllä maisemakin hämärtyi.