Väitän että minkä tahansa kognitiivisen ominaisuuden mittaaminen korreloi älykkyyden kanssa. Nykyiset älykkyystestit ovat vain yksi vaihtoehto; yhtä hyvin voitaisiin mitata reaktioaikaa, työmuistia, yleistä tietämystä, matemaattista lahjakkuutta tai mitä tahansa muuta vastaavaa.
Älykkyys ei riipu testaustavasta
teoria-ameeba
14137
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Suurin osa nykyisistä testeistä on nimenomaan kelloa vastaan mittaamista.
Mutta miten olennainen tällainen älykkyys on.
Se on vähän sama asia kuin sinulla on kaksi tietokonetta. Toinen nopea (eli näillä testimäärityksillä, "älykäs"), ja toinen vähän hitaampi kone.
Molemmat pystyvät kuitenkin laskemaan täysin samat laskut, toisella vain menee vähän enempi aikaa.
Kaikkihan nuo mainitsemasi asiat ovat jotakin älykkyyden osa-aluetta.
Et näköjään tunne älykkyystestejä. Siinä on aluksi hyvin helppoja tehtäviä, sitten ne vähitellen vaikeutuvat ja lopussa on hyvin vaikeita. Niin vaikeita että keskivertoälykäs ei saa niitä edes päivässä ratkaistua. Kukin joutuu käyttämään suurimman osan ajasta niihin tehtäviin jotka edustavat hänen omaa älyllistä maksimiaan. Tuo tietokonevertaus on siten väärä.
Hyviä pointteja! Eihän Einsteinkaan kuulemma mahdottoman älykäs ollut. Ajatteli vaan niin paljon.
Lähes mikä tahansa korreloi lähes minkä tahansa kanssa, positiivisesti tai negatiivisesti. Kysymys lienee siitä, kuinka paljon korreloi.
Mensatyyppisessä kuviopäättelytestissä tehtävät vaikeutuvat loppua kohden. Väitän että ÄO 100 omaava henkilö ei ratkaise kaikkia tehtäviä vaikka hänelle annetaan aikaa puolen tunnin asemesta koko päivä.
Jos on aika raja ylipäätänsä silloinhan se on nopeustesti ja aikaa vastaan mittaamista.
Sekin on huomattu, että ihmisten huolellisuus/tunnollisuus vaikuttaa tuollaisessa testaustavassa. Ihminen, joka on hyvin huolellinen, saattaa tarkistaa sen olettamansa vastauksen monta kertaa, mikä vie aikaa, ja huonontaa testattavan tulosta, verrattuna hänen todelliseen suorituskykyynsä.
Miettiä onko älykästä jäädä tarkastamaan moneen kertaan vastauksensa kyseisen muotoisissa testeissä - sikälimikäli haluaa hyvän tuloksen. Jos vastaus on selvä, niin ei se tarkistamalla muutu.
Se paljonko kannattaa tarkistaa voi olla myös kokemuksen kautta tiedetty asia.
Ei sitä nyt tarvitse paljoa tarkistaa, mutta jos vähänkään niin tekee niin usean kysymyksen sarjassa se tuntuu.
Helpoissa tehtävissä idean näkee heti, ei sitä kannata jäädä kauempaa miettimään. Kannattaa varmistaa ettei ole huolimattomuuttaan valinnut väärää vaihtoehto mutta kaikkinensa tuollaiset helpot tehtävät pitäisi mennä 10 sekunnissa.
Keskivaikeissa tehtävissä idean löytymiseen menee enemmän aikaa mutta kun se on aika selvä kun sen on löytänyt, ei kannata lähteä etsimään vaihtoehtoista ideaan.
Vaikeissa tehtävissä sitten kaikki aika menee sen idean löytämiseen.
Eli tuo "tarkistus" on erilaista kuin esim. koulun matikan kokeissa, jossa on yleensä riittävästi aikaa.
Tuo on sinun näkemys asiasta, mutta joku toinen testattava voi ajatella toisin.
Tutkitusti luonteenpiirteistä mm. tunnollisuus ja tarkkuus vaikuttaa tällaisessa testaustavassa.
Voi saada paremman tuloksen jos pelaa vähän suuremmalla riskillä, jne.
Luonteenpiirteillä ei tuossa ole väliä - jos haluat hyvän tuloksen, niin teet testin sillain miten sen saavuttamiseksi vaaditaan.
Toinen hyvä tapa vasta mihin tahansa monivalintaan on eliminoida selvästi väärät vaihtoehdot pois. Usein se mahdollistaa nopeamman suorituksen kun jäljelle jääviin pariin vaihtoehtoon ehtii käyttämään enemmän aikaa.
Luulisin että väärien eliminointi on hidas menetelmä kuviopäättelyssä jossa on kahdeksan vaihtoehtoa. Mulla menee niin että kun keksin kuvioiden muuttumisidean, hahmotan oikean kuvion päässäni ja sitten on helppoa löytää oikea vaihtoehto.
Nimimerkillä eivainnopeustesti ja näkömuisti oli suhteellisen hyvät pointit. Kannattaa myös harkita mistä suunnasta testiä aloittaa tekemään.. Aloittaako heti vaikeimmista, jolloin helpoimmat saattavat jäädä tekemättä vai toisinpäin ja se, miten nämä vaikuttavat testin tulokseen.
Tämäkin on mennyt mielestäni kohtalaisen ennalta arvattavaksi "pelaamiseksi", vähän kuin shakki. Aluksi ehkä vaikea hahmottaa siirtoja, mutta kun oppii tietyn/tietyt kaavat niitä rupeaa toistamaan ja oppii jossain vaiheessa yhdistelemään lennosta niitä.
Jostain luin että 10 000 harjoitustuntia vaaditaan jonkin asian täydelliseen osaamiseen (ehkä tieteenkuvalehti), kai se pätee myös näissä? Onko älykäs oikeasti älykäs, oppinut vai lahjakas?