Ahdistus ja usko

Et varmaankaan ole mieleltäsi viallinen vaan yliherkkä johon on vaan sopeuduttava ja mielellään älyn, jota sinulla tuntuu olevan, älyn kautta. Minusta väärintekeminen on jos tekee toiselle sitä mitä ei haluaisi toisen tekevän itselleen.

Uskossa edetään rukoillen askel askeleelta, ei tulevia askeleita murehtien. Kaikkea ei opita heti; ensin pitää hankkia oikeat tavat ja tottumukset: rukous, raamatunluku, ehtoollinen, oikea päivärytmi, uskovien yhteys.

Ukosvien yhteys löytyy, Raamattua luen päivittäin, päivärytmin yritän pitää oikeana, mutta uni ei silti kunnolla tule öisin. Ahdistaa päivin ja öin.
Lähinnä tuntuu, että voisin jo mielelläni kuolla. Pääsisin Jeesuksen luokse, nyt kun (luultavasti) olen oikeanlaisessa uskossa. Herkkä olen kyllä.

Ihmettelet miksi tunnet ahdistusta ja syyllisyyttä kun joka sanalla syyllistät itsesi ja ajatuksesi.
Valitettavasti kristinuskossa ja varsinkin raamatun VT.osassa pidetään syylisyyden tunnetta hyvin tarpeellisena.
Olisiko mahdollista että antaisit arvoa käskylle: rakasta itseäsi, toinen minua kantanut ajatus on että Jumalahan minut loi. Epäillessäni ja syyllistäessäni epäilen Jumalan luomusta, joten luovun syyttämästä ja syyllistämästä itseäni, eli sitä minkä Hän loi. Olenko tosiaan niin viisas että tiedän paremmin millaiseksi minut olisi pitänyt luoda.
En todellakaan - Hän pitää kyllä huolen. Jos jotain poikkeuksia ilmenee ne ovat sen poikkeuksen keksijän ongelmia, ei minun eikä Jumalan.

"Sen verran olen joogaa, mindfulnesia ja meditaatiota kokeillut, että tiedän, että niistä olisi apua, mutta ne ovat syntisiä keinoja"

Ööö, miten niin ovat? :) Mikä tahansa asia, mitä ihminen tekee, sisältää kyllä mahdollisuuden moniinkin erilaisiin synteihin. Se mahdollisuus ei kuitenkaan tee niistä ASIOISTA syntisiä, vaan ainoastaan ne TEOT ovat syntisiä, jos niihin lankeaa. Joogasta, mindfullness:sta tai meditaatiosta en itse tiedä paljoakaan, mutta olen ymmärtänyt, että niissä riskinä on lähinnä erilaisiin itämaisiin uskontoihin ajautuminen - siis uskontoihin, joissa Raamatussa itsensä ilmoittava Jumala kielletään, ja tilalle tulee jokin lukuisista epäjumalista, joita nuo uskonnot ovat täynnä. Jos harjoitat jotain noista rentoutumisen lajeista niin, että ET torju Raamatussa itseään ilmoittamaa Jumalaa tai Hänen sanaansa miltään osin, niin miksi nuo lajit enää sinänsä syntiä olisivat? En ymmärrä.

Jos ihminen alkaa välttelemään asioita, jotka VOIVAT saada hänet lankeamaan syntiin, niin sitten on paras vältellä ihan kaikkea. Jaa mutta joo - eihän sekään toimi, sillä silloin vältät niitäkin tekoja, joita sinun PITÄISI tehdä, eli lankeat Jumalan tahdon mukaisten tekojen laiminlyömisen syntiin :). Toivottavasti huomaat, että elämisen vältteleminen ei ole sinulle eikä kenellekään oikea ratkaisu.

"Jos en osaa uskoa tarpeeksi Jeesukseen tai oikealla tavalla, joudun ilmeisesti helvetin lieskoihin kärsimään."

Ihmisellä joko on Jumalan antama, pelastava usko, tai sitten hänellä ei ole sitä. Ei ole mitään "tarpeeksi uskoa" tai "oikealla tavalla uskoa". Uskosi "kelpaavuuden" tai "riittävyyden" osoittaa ainoastaan uskosi KOHDE, eli se, MIHIN sinä uskot. Jos uskot Jeesukseen Jumalan Poikana, joka tuli ihmiseksi, ja kärsi ja kuoli ristille naulittuna, että se rangaistus, mikä kuuluisi sinulle syntisistä teoistasi tulisi sovitetuksi, niin silloin uskosi on pelastavaa uskoa. Vaellus on eri asia kuin usko. Vaellustamme (ts. elämäämme ja valintojamme) meidän tulee arvioida ja tarvittaessa muuttaakin jatkuvasti, että ymmärtäisimme koko ajan syvemmin, miten kipeästi me Jeesusta tarvitsemme. Vaelluksen arvioiminen ja muuttaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin usko: usko on luottamista Jumalan armoon, joka ei vaadi ihmiseltä mitään, mutta antaa kaiken. Vaelluksen muuttuminen enemmän Jumalan tahdon mukaiseen suuntaan on sitä pyhittymistä, jonka Jeesus saa aikaan uskoon tulleessa ihmisessä.

"Kilpaurheilukin on syntiä, niin mukavaa kuin olisi."

Ja millähän perusteella? :) Raamattuhan kehoittaa ihmistä huolehtimaan itsestään myös fyysisesti, sillä ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli. Miten ihmeessä fyysisestä kunnosta huolehtiminen voisi näin ollen syntiä olla? Se on toki selvää, että kilpaurheilussakin on MAHDOLLISTA ajautua esim. epärehellisiin keinoihin, tai siitä voi vaikkapa innostua niin rajusti, että se alkaa epäterveellä tavalla syrjäyttämään muuta elämää ja ihmisen suhdetta Jumalaan. Tällöin kyseessä voi olla ongelma, mutta kuten edellä sanoin, ei tämä kilpaurheilusta SINÄNSÄ mitään syntiä tee. Sitä on mahdollista harjoittaa myös niin, että suhde elämään ja Jumalaan pysyy terveenä. Monet kilpaurheilijat ovat ihan avoimesti uskossa, ja julistavat Jeesusta lähes kaikkialla, missä vain pääsevät julkisesti puhumaan uskostaan.

"Tuntuu, että mikä ei olisi syntiä, olisi lähinnä Jumalan palvominen ja evankelioiminen."

Totta, mutta jos meidän sillä pitäisi yrittää Jumalan edessä jotain ansaita, niin emme voi koskaan palvoa ja evankelioida tarpeeksi. Jäämme aina vajaiksi ja epätäydellisiksi. Teemme monenlaisia virheitä, joita emme saa tekemättömiksi, vaikka evankelioisimme kuinka. Pelastuksemme ei kertakaikkiaan ole kiinni meidän teoistamme, vaan se on riippuvainen yksin Jumalan armosta.

"Olenko ehkä mieleltäni viallinen vai ovatko nämä ajatukset aivan tavallisia? Ehkä uskoni on jotenkin vääristynyt?"

En usko, että olet sen viallisempi kuin muutkaan. Omatuntosi saattaa olla varsin herkkä juuri nyt, mutta se ei sinänsä ole huono asia. Ongelmia voi tulla siitä, mihin tuo herkkä omatunto sinut johtaa. Nyt se näyttää johtaneen sinut melkoiseen lakihenkisyyteen - ikäänkuin sinun pitäisi jotenkin itse muuttaa elämäsi täydelliseksi. Uskosi voi näin ollen olla sillä tavalla vääristynyt, ettet osaakaan levätä Jumalan armossa, vaan olet päätynyt ajattelemaan, että sinun täytyy itse pitää itsesi kaikesta synnistä erossa ja kyetä täydelliseen elämään. Sellaistakin oppia monet kyllä opettavat, mutta se on vääristynyttä oppia. Kannattaa pohtia mieluummin sitä, miksi Jumalan Pojan oli tultava ihmiseksi ja kuoltava meidän puolestamme. Siinä sitä riittääkin kysymystä ihmiselle, joka pyrkii omilla teoillaan kelpaamaan Jumalalle.

"Olen luonteeltani pikkutarkka, perfektionisti ja ahdistuneisuuteen taipuvainen."

Juu, ja pelkästään Jumalan lakia (eli kaikkea sitä, mitä Jumala ihmiseltä haluaa) tutkimalla saatkin itsesi ajetuksi niin piippuun, ettei sellaista kukaan enää jaksa. Ryhdypä miettimään asioita uudelta näkökulmalta :).

Ehkä ei kannata Raamatun opetuksia ottaa niin perin vakavasti. Jokainen tekee syntiä. Synnitöntä ihmistä ei ole.
Luulisin, että Jumala kyllä osaa olla ymmärtäväinen, jos joskus humallut alkoholista tai harrastat joogaa. Tervettä järkeä on hyvä käyttää Raamatun lukemisen kanssa.
Raamatun opetukset ovat minusta hyviä suosituksia. Sinkkuna ollessani harrastin irtoseksiä ja esiaviollisia suhteita, mutta rehellisesti sanoen seksi on kyllä parempaa luotettavassa avioliitossa. Ei uskomisen tarvitse olla hirveän vakavaa.

Tekstisi oli ihana, luonteeltanipikkutarkka. Valitettavasti itse ajattelen myös sitä, miten Jumala soi meille oman tahdon ja perisyntiä. Sekä hevetin olemassaoloa, siitä on kuitenkin niin monta mainintaa Raamatussa. Pelkään että jos liiaksi ajattelen "olen mikä olen" ym. niin ajaudun väärille teille. Olen aina ollut hyvin kiltti ja alistuva, ujo ja ahdistuneisuuteen taipuvainen ja siitä mua on koulussa kiusattukin. Kuitenkin mulle on korostettu synnintuntoa uskovaisten taholta ja esim. diskossa käyntejä ja jännempiä leffoja ym. ei ole kotonani (taustalla siis kristillinen kasvatus) sallittu. On opetettu olemaan nöyrä ja siivo ja häpeämään herkästi. Mielessä pyörii nykyään vähän sellaiset Jobin kirjamaiset ajatukset "miksi minun piti syntyä" ym. :(
Kiitos kuitenkin rohkaisevista viesteistänne!

Kiitos viesteistänne. Olen tässä itkenyt ja lukenut niitä ja kyllä ne on helpottaneet oloa jonkin verran. Mulla sattuu olemaan lähipiirissä lakihenkisiä fundamentalistiuskovia ja herätysliiketoimintaa, mikä varmaan vaikuttaa. Ei niissä tietysti vikaa muuten, mutta itse olen kehittänyt kunnon ahdistukset vähän kaikkea kohtaan. Yritän nyt jotenkin saada rentouduttua tässä. :/

Kolmen lapsen vajavaisena vanhempana pystyn hyvin ymmärtämään Jumalan huolen lastensa eli meidän ihmisten puolesta. Hän ei varmasti halua, että ihmiset joutuisivat himojensa tai halujensa orjiksi, vaan eläisivät niistä vapaata, onnellista elämää. Tätä samaa minä toivon omien lasteni kohdalla.
Kuitenkin minä vanhempana olen valmis antamaan anteeksi ja tukemaan lapsiani, vaikka he eivät aina toimi järkevästi tai ajautuvat "maailman himojen" vietäväksi. Olkoonpa se vain hyväksytyksi tulemisen tarvetta tai kokeilun halua.
Toivottavasti pystyt olemaan armollinen myös itsellesi.

Saatko niistä asioista, mitä luettelit, sitten jotain niin hyvää tyydytystä, että ne piristäisi sinua? En usko, koska minä olen kokeillut: olen ollut erossa Jumalasta 3 vuotta. Siitä seurasi vain ahdistus ja masennus. Nykyään elän onnellisena uskovana ja pikkuhiljaa Jumala on alkanut parantaa mua ahdistuksesta, (masennus parani jo paljon ennen uskoontuloa). Ihmisen mieli saastuu synnistä, eikä ihminen saa siitä mitään täytettä sydämeensä.

En osaa sanoa, onko uskosi vääristynyt. Luetko ja tutkitko Raamattua joka päivä? On tärkeää, että ihminen joka päivä altistaa itseään Sanalle. Tutkii sitä rukoillen, rentoutuu sen äärellä. Rukoilen ja rukoilkaa muutkin, että aloittajalle tulisi ilo uskonelämään. Palo Raamatun Sanaan ja että hän saisi voiman etsiä etsiä lohtua Jumalasta.Oletko kkoskaan tehnyt parannusta jne onko sinulla nämä uskon perusasiat kunnossa? Rukoiletko? Onko Jumala sinulle tärkein asia, vai onko elämässäsi epäjumalia?

Kiitos paljon teille vastauksistanne ja rukouksistanne! Olen saanut jonkinlaisen rauhan tapaisen asian kanssa. KIITOS!

"Olen perin juurin viallinen, syntinen ihminen."

kumoat tällä sen että jumala olisi täydellinen. mikäli hänen luomus on perin juurin viallinen, on suunnittelija mokannut.

viestisi oli ahdistavaa luetavaa mikäli et provoa. raamatulla ei ole mitään tekemistä jumalan ja totuuden kanssa. sääli että ihmiset ahdistuu sellaisesta joka ei ole totta. jos jooga sinua auttaa, on tietenkin se hyödyllistä. samoin runkkaaminen ja seksi.

älä haaskaa elämääsi uskonnon parissa vaan elä hyvää elämää. ainoana rajana ja rajoitteena voit pitää omaatuntoasi. älä te sellaista mikä vahingoittaa jotakuta. se riittää. ja eikun elämästä nauttimaan.

En jaksanut kahlata läpi kaikkia vastauksia,joten saatan toistaa samaa,mitä jo on jossain kirjoitettu,mutta:tekstisi oli kuin omasta kynästäni :) Kamppaillut noiden samojen ajatusten ja tunteiden kanssa vuosia,kunnes tajusin,etten voi enää uskoa,en ainakaan seurakunnan tapaan elää ja todistaa uskostaan(sillä ei sellainen tee muuta kuin hulluksi,mikä voidaan myös lääkärinpapereista tänäpäivänä kohdallani todeta;) ) Tutustu uskontojen uhrien tukeen ja esimerkiksi Janne Villan kirjoittamaan teokseen,jossa käsitellään laajasti aihealuetta,toinen hyvä on "päästä meidät pelosta-hengellinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä" Aila Ruoho. Tällähetkellä olen agnostikko, helluntailaisuus jätti minun elämääni niin hirveitä ongelmia ja vaikutti hirvittävän suuriin elämänmittaisiin valintoihin(väärän ihmisen kanssa avioituminen.lapset,väkivalta,masennus,päihteet,raiskaukset,laitokset,huostaanotto,psykiatrinen sairaala jnejne enkä tosiaan ole ainoa),etten kestä puhua uskosta enää yhdenkään hihhulin kanssa,kasvotusten ainakaan. Tulin allergiseksi koko evankeliumille tai sen lieveilmiöille oikeastaan... Seurakunnissa tapahtuvista vääryyksistä ei tule vaieta ja tämä on taivaan tosi!

Hei!


Lue Uusi Testamentti läpi.


http://jarinhotelli.blogspot.com/search/label/16

Olen kirjoittanut siellä blogini oikeassa yläkulmassa Raamatun kysymyksistä. Vastaukset ja asia löytyy Raamatun jakeista siellä.


Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija

Hei, Ella-Pinja!
Et ole ongelmasi kanssa yksin. Lue sitä Raamattuasi harkiten ja "helposti", eli jätä kaikki paastot ja pakkotekemiset väliin.
Myöskin kaikki rangaistukset ja vertaukset on syytä unohtaa.
Kaikkein helpointa on jättää väliin koko Raamattu. Usko siihen, minkä tunnet tärkeimmäksi.

Ihmisen pitää kärsiä, se on Jumalan tahto, Jumala vihaa syntisiä ja tuomitsee jokaisen väärähenkisten ikuisesti helvettiin. Nainen on saastaisin Jumalan valtakunnassa naisen tulee peittää saastainen ruumiinsa. Jumala on ja on aina ollut mies, hän vihaa naisia, jotka viekoittelee miehen syntiin. Seksi on suurin synti, se pitää lopettaa ja elää jumalisesti!!!