Änkyrät ruotsittavat ja änkyttävät pakkoruotsilla
Vihaan sitä että sekundaruotsia eli muumiruotsia pakotetaan, se kun ei oo mitään oikeaa kieltä vaan Suomen ja ruotsinsekoitusta tai jotain ihmemurretta, jota ymmärtää vain muutama sata rannikkoruottalaista ja ahvenanmaan kiihkoruotsalaiset. On pelkkää resurssien pakkokäyttöä tää pakkoruotsitus ja sitä nämä änkyttäjä poliitikkomme yrittävät suojella ja lisätä lapsillemme.
Eikö änkyttäjäpersu pysty muuhun kuin saman massapostitukseen. Työväki ei kaipaa sampoterhon miljoonia. Menköön niiden kanssa Venäjälle aateveljiensä tueksi.
KOMMUNISTEILLA EI OLE ONGELMIA MUUTA KUN SE RUOTSINKIELI.
IlmiannaJaa
+LISÄÄ KOMMENTTI
EiSaaSanoa
12.3.2017 1:31
UUSI
Helsingin yliopistossa voi opiskella historiaa sekä suomeksi että ruotsiksi.
Valintakokeessa kysymykset ovat samat suomeksi ja ruotsiksi.
Vuonna 2012 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 18%). Suru tarvitsi koepisteitä 42, kun suomalaiselta vaadittiin 83. Yhteispisteissä luvut olivat 124 ja 157.
Vuonna 2013 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 22%). Suru tarvitsi koepisteitä 40, kun suomalaiselta vaadittiin 75. Yhteispisteissä luvut olivat 110 ja 142.
Vuonna 2014 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 26,5%). Suru tarvitsi koepisteitä 53, kun suomalaiselta vaadittiin 73. Yhteispisteissä luvut olivat 90 ja 145.
Vuonna 2015 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 90% suomalaisista 52,7%). Helsingin yliopisto ei enää kehtaa julkaista pistetietoja.
Eli keskiarvo valituksi tulemiseen on suruille 97,5%, kun suomalaisilla se on 29,8%.
Kyllä se on niin, että "toinen kotimainen" on rikkaus. Nimittäin suruille!
Tämä viesti on julkaistu hs.fi:ssä, joten pitää ihmetellä miksi se poistetaan täältä toistuvasti!
Helsingin yliopistossa voi opiskella biologiaa suomeksi ja ruotsiksi.
Vuonna 2016 ensisijaisesti hakeneista suruista valittiin 88,2% (suomalaisista 19,5%).
Vuonna 2015 ensisijaisesti hakeneista suruista valittiin 83,3% (suomalaisista 16,4%).
Kahden vuoden keskiarvot ovat siis 85,8% (surut) ja 18% (suomalaiset).
Voidaan siis perustellusti sanoa, että surut HORJAHTAVAT yliopistoon, kun suomalaiset pyrkivät sinne!
Jos suru-kiintiössä on muun kielisiä, niin surujen prosentit nousevat lähemmäksi sataa prosenttia eli horjahtaminen kuvaa tilannetta hyvin.
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet pääsi helpolla opiskelemaan, muttei saanut mitään opittua. Käytti aikansa aivan muuhun kuin lukemiseen.
+LISÄÄ KOMMENTTI
EiSaaSanoa
12.3.2017 1:31
UUSI
Helsingin yliopistossa voi opiskella historiaa sekä suomeksi että ruotsiksi.
Valintakokeessa kysymykset ovat samat suomeksi ja ruotsiksi.
Vuonna 2012 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 18%). Suru tarvitsi koepisteitä 42, kun suomalaiselta vaadittiin 83. Yhteispisteissä luvut olivat 124 ja 157.
Vuonna 2013 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 22%). Suru tarvitsi koepisteitä 40, kun suomalaiselta vaadittiin 75. Yhteispisteissä luvut olivat 110 ja 142.
Vuonna 2014 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% suomalaisista 26,5%). Suru tarvitsi koepisteitä 53, kun suomalaiselta vaadittiin 73. Yhteispisteissä luvut olivat 90 ja 145.
Vuonna 2015 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 90% suomalaisista 52,7%). Helsingin yliopisto ei enää kehtaa julkaista pistetietoja.
Eli keskiarvo valituksi tulemiseen on suruille 97,5%, kun suomalaisilla se on 29,8%.
Kyllä se on niin, että "toinen kotimainen" on rikkaus. Nimittäin suruille!
Tämä viesti on julkaistu hs.fi:ssä, joten pitää ihmetellä miksi se poistetaan täältä toistuvasti!
Helsingin yliopistossa voi opiskella biologiaa suomeksi ja ruotsiksi.
Vuonna 2016 ensisijaisesti hakeneista suruista valittiin 88,2% (suomalaisista 19,5%).
Vuonna 2015 ensisijaisesti hakeneista suruista valittiin 83,3% (suomalaisista 16,4%).
Kahden vuoden keskiarvot ovat siis 85,8% (surut) ja 18% (suomalaiset).
Voidaan siis perustellusti sanoa, että surut HORJAHTAVAT yliopistoon, kun suomalaiset pyrkivät sinne!
Jos suru-kiintiössä on muun kielisiä, niin surujen prosentit nousevat lähemmäksi sataa prosenttia eli horjahtaminen kuvaa tilannetta hyvin.
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet pääsi helpolla opiskelemaan, muttei saanut mitään opittua. Käytti aikansa aivan muuhun kuin lukemiseen.
MInulle opetettiin jo peruskoulun matikassa, ettei prosenttilukuja saa esittä ilman kantalukua, joista ne on laskettu.
Kerropa siis myös, mitkä olivat sisäänottokiintiöt molemmilla kielillä, niin kuva muuttuu. On siinä silti ruotsipainotteisuutta.
Älä yleistä muuten omaa änkytystäsi, eivät kaikki kärsi samasta kuin sinä.
Kerropa siis myös, mitkä olivat sisäänottokiintiöt molemmilla kielillä, niin kuva muuttuu. On siinä silti ruotsipainotteisuutta.
Älä yleistä muuten omaa änkytystäsi, eivät kaikki kärsi samasta kuin sinä.
Parannamme palvelua
