Hei!
Tilanne:
Kaksi äärimmäisen sulkeutunutta, elämän päähän potkimaa (todella vaikeita, monimutkaisia ja hankalia taustoja) ihmistä tutustuu toisiinsa.
Löytävät yhtäkkiä puhumisen taidon. Vaihtavat keskenään myös sähköposteja. Yllättäin kumpikin on kertonut toiselle kaiken sen, mitä ei ole koskaan osannut muiden kanssa jakaa, ja kertonut kaiken senkin, mitä ei ole edes kehdannut ajatella kertovansa muille. Kaikki salaisuudet on yhtäkkiä jaettu, mikä on kokemuksena molemmille uusi asia johtuen kummankin aikaisemmasta varautuneisuudesta ja sulkeutuneisuudesta.
Myöhemmin henkilö a kertoo toiselle rakastuneensa tähän, mutta luultavasti kyseessä on hiukan samanlainen ilmiö kuin terapiassa eli transferenssi. Henkilö b ei ole moksiskaan, ja haluaa jatkaa ystävyyttä (vaikka a kertoo pelkäävänsä loukanneensa ja pelkäävänsä vetäytyvänsä). Parin viikon kuluttua henkilö b huomaa saman ilmiön kerrottuaan omat pahimmat juttunsa.
Mistä tietää, onko kyseessä transferenssi-ilmiö vai aidot ihastumiset? Ja toisaalta, eikös tie ystävyyteen tapahdu joskus voimakkaan, vaarattoman ihastumisen kautta?
Kyseessä on kaksi ylikilttiä toisten ihmisten miellyttäjää, jotka ovat vuosia kuunnelleet muiden murheita jakamatta omiaan kenellekään.
Siis kaksi 33-vuotiasta naista, joista toinen varattu.
Lisättäköön tähän vielä, että varattu henkilö ei uskalla puhua omista tuntemuksistaan mitään suuntaan eikä toiseen. Toisaalta se olisi reilua, kun toinenkin niin teki, toisaalta ei?
Tilanne:
Kaksi äärimmäisen sulkeutunutta, elämän päähän potkimaa (todella vaikeita, monimutkaisia ja hankalia taustoja) ihmistä tutustuu toisiinsa.
Löytävät yhtäkkiä puhumisen taidon. Vaihtavat keskenään myös sähköposteja. Yllättäin kumpikin on kertonut toiselle kaiken sen, mitä ei ole koskaan osannut muiden kanssa jakaa, ja kertonut kaiken senkin, mitä ei ole edes kehdannut ajatella kertovansa muille. Kaikki salaisuudet on yhtäkkiä jaettu, mikä on kokemuksena molemmille uusi asia johtuen kummankin aikaisemmasta varautuneisuudesta ja sulkeutuneisuudesta.
Myöhemmin henkilö a kertoo toiselle rakastuneensa tähän, mutta luultavasti kyseessä on hiukan samanlainen ilmiö kuin terapiassa eli transferenssi. Henkilö b ei ole moksiskaan, ja haluaa jatkaa ystävyyttä (vaikka a kertoo pelkäävänsä loukanneensa ja pelkäävänsä vetäytyvänsä). Parin viikon kuluttua henkilö b huomaa saman ilmiön kerrottuaan omat pahimmat juttunsa.
Mistä tietää, onko kyseessä transferenssi-ilmiö vai aidot ihastumiset? Ja toisaalta, eikös tie ystävyyteen tapahdu joskus voimakkaan, vaarattoman ihastumisen kautta?
Kyseessä on kaksi ylikilttiä toisten ihmisten miellyttäjää, jotka ovat vuosia kuunnelleet muiden murheita jakamatta omiaan kenellekään.
Siis kaksi 33-vuotiasta naista, joista toinen varattu.
Lisättäköön tähän vielä, että varattu henkilö ei uskalla puhua omista tuntemuksistaan mitään suuntaan eikä toiseen. Toisaalta se olisi reilua, kun toinenkin niin teki, toisaalta ei?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä ajattelisin, että tuossa tilanteessa ihminen koki löytäneensä jonkun joka ymmärsi ja uskalsi siksi avautua. Avautuminen ihmiselle, joka on tottunut sulkemaan asiat sisäänsä on valtavan voimakas kokemus emotionaalisesti. Tilanne varmasti saa aikaan voimakkaan läheisyyden tunteen.
Eikö ihastuminen ole aina jossain määrin transferenssiä alussa? Omien odotusten ja toiveiden siirtämistä toiseen, toisen näkemistä jopa epärealistisesti?
Hmm... itse olen ollut jossain määrin samanlaisesssa tilanteessa. Tapasin naisen, jonka kanssa saatoin puhua aivan kaikesta. Tilanne oli yllättävänkin samanlainen. Ihastuimme toisiimme syvästi ja heittäydyimme suhteeseen huolimatta siitä, että olimme molemmat varattuja.
Emme kuitenkaan jatkaneet suhdettamme. Molemmat koimme aikaisemman sitoutumisemme tärkeämpänä. Välillämme on edelleen valtavasti kemiaa ja vetovoimaa. Silti tuo kokemus oli pohja ystävyydelle, joka toivottavasti jatkuu loppuelämämme.
En osaa ottaa kantaa siihen tulisiko kertoa tuntemuksistaan vai ei. Itse koin parhaaksi kertoa. Tosin tein heti aluksi selväksi sitoumukseni toiseen ja ettei aikomuksenani ole jättää häntä.
Vaikea tilanne.