Milloin tajusit olevasi ihastunut työkaveriisi?

Mielestäni parempi tilaisuus koittaa, kun ette ole enää samassa työpaikassa.

Kun työkaverini kertoi tunteistaan, olin yllättynyt, kuin puulla päähän lyöty. Pian tämän jälkeen itsellä heräsi fyysinen vetovoima tätä miestä kohtaan ja kun olimme sillä taholla lähentyneet, niin tajusin huomaamattani saaneeni myös muunlaisia tunteita tuota miestä kohtaan. Kesti kauan ennen kuin suostuin edes itselleni myöntämään että olen ihastunut.. Nyt on kulunut melkein puoli vuotta siitä, kun mies tunnusti kiinnostuksensa, emmekä ole edenneet fyysistä suhdetta pidemmälle. Asiassa on omat (monet) ongelmansa, mutta aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)

En oo tajunnu vieläkään ja toivottavasti en tajua ikinä

Yhteisten bileiden jälkeen ja olen kertonut tunteistani. Hänkin pitää minua kivana ym. Mutta hän varattu niin ei siitä voi tulla mitään..

voi hyvä tavaton taas tätäkin keskustelua. kyllähän se miehellä ihastuminen tuntuu suoraan kullin päässä ja naisella kokemukseni mukaan tuhero on märkänä vastaavassa tilanteessa, niin siitähän sitä tietää jotta on ihastunut. kysyy suoraan, että olisiko panolle miten aikaa niin kyllä se tulee saman tein selväksi onko vastapuoli myös ihastunut vaiko eikö.

Ihastuin ensisilmäyksellä yli vuosi sitten. Olemme samassa duunissa mutta sen verran eri paikoissa ettei nähdä edes päivittäin. Pareissa pippaloissa menny juominen överiksi ja päädytty samaan paikkaan yöksi muttei siinä sen kummempaa. Töissä olemme etäisiä, ihan hölmöä. Ilmeisesti on vetovoimaa molemmin puolin mutta pelottaa että se kehittyisi sen pidemmälle :(

Yritän olla välittämättä asiasta mutta vaikeeta on. Haluaisin eroon tunteistani mutta aina tapahtuu jotain mikä saa taas syttymään ja haaveilemaan lähemmästä tuttavuudesta. Raskasta..

Olin ihastunut häneen heti ensinäkemältä. Hän ei minuun. Se selvisi kun ei vastannut viestiin jossa paljastin tunteeni :(

Se oli tuossa vime vuoden pääsiäisen tienoilla. Ei olla työkavereita enää ja myöhäistä ollut kaikki jo kauan.

Ekan kerran ku nähtiin töissä, sulin heti niihin silmiin ja ihanaan hymyyn joka näkyy silmissäkin. Hauska, huumorintajuinen koko pakkaus. Mutta sitten tieto tuli että varattu. Huokaus, ja meni jonkin aikaa kunnes unohdin koko jutun. Joskus nähdään, hän viehättää vieläkin minua mutta tiedän että se jääkin yksipuoliseen.

ensisilmäyksellä v. 2011

Hankala määrittää tarkalleen. taisi olla

En muista tarkalleen.
Tänään en voinut olla katsomatta kahvihuoneessa tiukkaa farkkupepaasi.

Vuosia sitten ja edelleen illalla viimeinä ja aamulla ensimmäisenä ajattelen sinua. Tänään töissä olit niin söpö, että ois tehnyt mieli halata sinua.

Silloin kerran aamiaispöydässä.

Ensimmäisestä katseesta asti olin jo sillain, että vau ;) Ihankuin olisin tuntenut tämän naisen koko elämäni ajan.

Muutamat viikot kävin vähän lirkuttelemassa tämän työpisteellä, kunnes kuulin tämän seurustelevan. Jokunen kuukausi meni, ja eräs kesäilta päätettiin töiden jälkeen mennä yksille, mutta päädyttiin kallioille istuskelemaan kahdestaan. Sen jälkeen alkoi intohimoiset viestittelyt ja salaa töiden jälkeen jäätiin tupakalle ja juttelemaan. Molemmat olimme olleet kiinnostuneita toisistamme koko ajan. Siinä muutamat viikot pohdittiin ja veivattiin ja päädyttiin sänkyynkin useaan otteeseen. Hän erosi pitkäaikaisesta tyttöystävästään, ja tässä sitä ollaan vuotta myöhemmin.

Taisi olla kohtalo pelissä, ainakin sananlaskun mukaan. Jossei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä. Viime kesänä se oli sattumalta helluntai, kun näimme ensimmäistä kertaa töiden ulkopuolella ja vielä kahdestaan.

ja luulen että se oli elo-syyskuuta 2014. Muistan hyvin sen hetken.

Kaksi päivää ennen, kun työkaverin oli määrä lähteä työpaikasta kokonaan. En alussa ollut ajatellut hänestä ollenkaan mitään, tulimme kyllä hyvin toimeen ja jäimme mielellämme aina juttelemaan kaikesta, samalla kun töitä teimme huomasin välillä että mä ajauduin aina sinne missä tää tyyppi oli (vaikken hänestä silloin mitään erityisempää ajatellut)just ennen kun sain tietää et tää on lähdössä, niin huomasin että mua rupes jotenkin se tieto ahdistamaan, tulin jotenkin surulliseksi asiasta kun sain sen kuulla ja pian huomasinkin että nyt taitaa olla kyllä jotain tunteita mulla pinnassa (luulen että ykspuolista) Tyypin ollessa vikaa päivää töissä olin superväsyny ja en pystyny kunnolla kattomaan tai puhumaan sille suoraan, kun se ilmotti lähtevänsä, mä vaan töksäytin ääliömäisesti että Ai jaa voi että! No nyt tuli vähän offtopicjuttua mukaan mutta sellasta.

Sihteeri erosi miehestänsä ja seuraavalla viikolla olin hänen kanssaan sängyssä. Kaikki alkoi työpaikan pikkujouluista kun jäimme kahdenkesken saunaan muiden jo poistuessa. Hän oli juuri eronnut miehestänsä ja kertoi minulle saunassa kuinka kaipaa läheisyyttä. Yöllä päädyimme kuitenkin omiin koteihimme. Lähettelimme yöllä vielä toisille viestejä aamuun asti ja seuraavaksi päiväksi sovittiin että tapaisimme hänen luonaan. Päädyimme sänkyyn ja sain häneltä parasta seksiä mitä olen koskaan saanut. Tästä alkoikin lähes joka viikonloppuinen tapa joka jatkuu vielä vuodenkin päästä.. Työpaikalla olemme vain työkavereita ja hommat hoidetaan pienellä flirtillä :-)

omasta tapauksestani on n.1 vuosi aikaa :) kyseessä oli simppelisti ihastuminen työkaveriin, mutta siinä meni jonkun aikaa enne kuin itse huomasin asian ja tämäkin lähti simppelisti normaalista juttelusta liikeelle ja kun kyseessä oli tiivis media-osaston porukka niin juttu lensi ja myöskin vapaa-ajalla tuli liikuttua yhdessä :D

viimeistää siinä kohtaa huomasin ihastuneeni kun hepun paikalle tulo aiheutti totaalisen ydinpommin mahassa ja ei tiennyt miten päin olisi työtuolissa kun heppu opasti fotarin käytössä. Persoonaltaan hän on todella mukava ja ystävällinen ja tulee toimeen ihmisten kanssa :)

Varmaankin suurin syy miksi ihastuin oli se, että hänen kanssa oli helppo jutella sekä yhteiset kiinnostuksen kohteet kuten musiikki ja pelaaminen puhumattakaan siitä hänellä on aivot mikä on minun silmissä iso plussa, koska hänen kanssaan pystyi keskustelamaan monista asioista sivistyneesti, mutta parasta hänessä oli se, kuinka hän ymmärsi aspeerger-ihmisiä :)

itselläni on aspergerin-syndrooma minkä vuoksi tietyt asiat ovat normaalia hankalampia kuten kommunikointi toisten ihmisten kanssa ja oli todella mukavaa huomata tutustuneensa ihmiseen joka pelkästää kasvoja lukemalla pystyi lukemaa tunnetilojani/ajatuksiani :)

kerroin hänelle tunteistani hieman ennen toiselle paikkakunnalle muuttoa (ei ollut helppo nakki) hän kertoi aavistelleensa asiaa, joten tieto ei ollut yllätys mutta jäimme ystäviksi, koska hän ei pysty tarjoamaan muuta kuin ystävyyden.

Elikkä olemme yhä ystäviä ja näemme yleensä aina kun hän tulee koti kaupunkiin vierailulle ja juttelemme myöskin netissä säännöllisesti :)

sain myös hänen lisäksi kyiseseltä työpaikalta muutaman muunkin ystävän, joiden kanssa olen säännöllisesti tekemisissä :)

lyhyesti: vaikka en saanut miestä, niin loppu tulos oli parempi kuin odotin :)

en suosittele
http://kaikkikohdallaan.blogspot.fi/

En osaa sanoa olenko ihastunut. Mutta kiinnostunut. Kuitenkin, kun suutelimme hississä muutama viikko sitten. Silloin ehkä. :)

Maaliskuun puolessavälissä tänä vuonna tajusin. Ollaan tammikuun alussa aloitettu samassa työpaikassa ja melkein päivittäin tekemisissä toisten kanssa. Oli joku tavallinen perjantaipäivä töissä, kun mies jäi mun mieleen pyörimään töiden jälkeen. Koko viikonlopun ajattelin häntä ja ymmärsin, että olen rakastumassa häneen. Aivan pyörryttävä ja jopa fyysinen tunne...Ihailen häntä salaa, enkä missään tapauksessa paljasta tunteitani.

Ensikohtaaminen kopiokonehuoneessa jo aiheutti housuissani sellaisia tuntemuksia, joista ei voinut erehtyä. Jollain tapaa menetin järkeni siinä tilanteessa ja jouduin vuosia jatkuneeseen kissa ja hiiri-leikkiin mukaan. Erosin jopa vaimostani päästäkseni yhteen tämän henkilön kanssa. Hän tulee ja menee mielensä mukaan. Välillä antaa seksiä ja lupauksia jopa parisuhteeesta. Välillä tapailee avoimesti muita miehiä. Kaikkiin kysymyksiini meidän välisistä asioista hän on jättänyt vastaamatta. Töissä hän on häikäilemättä käyttänyt hyväkseen vaikutusvaltaansa minuun. Järjestellyt itselleen urakehityksen minun kustannuksellani. Nykyään välttelen häntä kaikin mahdollisin keinoin ja esitän työpaikalla etten huomaakaan häntä. Tosiasiassa ajattelen häntä lähes kaiken valveillaoloaikani.

Vajaa pari kuukautta uudessa työssä aloittamisen jälkeen törmättiin vapaa-ajalla ja jäätiin juttusille. Sitten hän alkoi jäädä juttusille myös töissä. Vaivihkaa se tapahtui... Puolen vuoden jälkeen olin ihastunut ja pahasti, mutta psyykkasin itseni pitämään etäisyyttä, koska tilanne oli kaikkea muuta kuin simppeli. No, ei olisi pitänyt... Koska minkä taakseen jättää... Vuosia myöhemmin alkoi juttu luistaa uudelleen ja tulihan siinä puolin ja toisin kerrottua, ettei ole ihan tuoreitakaan nämä lämpimät fiilikset toista kohtaan.... Ja tässä sitä ollaan, tukevasti koukussa toisiimme ja kiirekös tässä, valmiissa maailmassa :)

Muutama kk kun aloitin työpaikassa.. Oli vain jotenkin niin ihana mies. Salatut ovat tunteeni. Ja voi olla että yksipuolisiakin. Olemme molemmat varattuja.

Vuosi sitten. Olin projektihommissa ja kävin erään työtoverini läksiäisissä kuukautta ennen paluutani varsinaiseen työhön. Siellä oli tämä ihastuttava, kaunis ja hyväntuulinen nainen. Hän joutui lähtemään töiden takia meitä muita aiemmin ja halasi hyvästiksi. Jäin katselemaan tämän kaunottaren perään ja tajusin, että nyt pitää pistää jäitä hattuun. Sattui näet olemaan varattu. Kaikki järkeily oli sitten kuitenkin turhaa, kun tanssittiin pikkujouluissa ja hän nojaili minua vasten kuin hellyyttä hakien. Bailupaikasta pois kävellessämme otti kädestä kiinni ja siinä vaiheessa järkeily ja tunteiden hallinta oli täysin turhaa. Sen jälkeen olenkin sitten kamppaillut tämän asian kanssa

Itse en ole ollut ihastunut/rakastunut työkaveriin missään työpaikassa. Kuitenkin kun töissä vietetään paljon aikaa ja kaikenlaista tulee siinä puhutuksi, niin moni voi väärinkäsittää toisten puheet tai eleet.Saatan katsoa ihmisiä pitkään (tarkastella heitä)ja kun huumorintajuni saattaa olla melko ronski, niin useinkin on sitten saanut huomata,että joku mies lähistöllä "luulee jotakin".Siinäpä sitä sitten ongelmaa työpaikoilla.Semminkin vielä kun oma asenteeni on, että töissä ollaan töissä eikä etsimässä ihmissuhteita (jotka oikeastaan häiritsevät ja vääristävät ryhmädynamiikkaa työpaikoilla).

Hän tuli meille töihin. Aluksi hän antoi itsestään ylimielisen ja sulkeutuneen kuvan, halusi olla rauhassa. Jostain syystä kuitenkin kävi kiinnostamaan persoona. Aloimme kaikki vähän puhuttaa häntä ja hän alkoi avautumaan. Puolitoista vuotta eteenpäin siitä tajusin ensin, että olen ihan liian kiinnostunut hänestä ihmisenä ja ajattelin, että toivoin hänestä kaveria. Eipä kauaakaan kun tajusin, että ei kun olenkin ihastunut. Hän ei todellakaan ole sopivaa seuraa minulle, me emme sopisi millään tavoin yhteen, yhteistä on, mutta perusluonteet kirraa pahasti... Hän on hiljaisen dominoiva, minä sosiaalisen alistuva persoona, ei tule päättymään hyvin. Mutta silti en pysty pääsemään hänestä eroon mielikuvissani. Ehkä aika auttaa. En ole kertonut hänelle, enkä kerrokaan, ellei hän tee aloitetta puolestaan. En usko että tekee. Tämä jää minun salaisuudekseni ikuisesti.