Mitä on aito rakkaus?

Onneksi kemiallinen kastraatio ei estä pääsyä Herran seurakuntaan. Uskoisin, että Herra määritteli itselleen vastenmielisen kuohitsemisen tavat noin tarkasti juuri siksi, että Hän tiesi ihmisen aikanaan keksivän kemialliset konstit musertamisen tai leikkaamisen tilalle. Näin mies säilyy ulkoisesti Herraa miellyttävänä, mutta ei ole enää kiinnostunut seksistä eikä siihen pystyisi vaikka kiinnostuisikin.
Kemiallinen kastraatio – joululahja hänelle jolla on jo kaikkea!

>Se, että Jumala antaa ateistienkin olla
Juuri se, että Jumalasi tosiaan antaa ateistien vain olla sen sijaan että vilauttaisi jotain alioikeudessa kelpaavaa näyttöä itsestään on kyllä rakkauden vastakohta, kun otetaan huomioon seuraukset eli ikuinen kärsimys Helvetissä.

"Rakkaus on pitkämielinen,..... ". Tuo on aivan tosi hyvä. Ikävä vaan, että edes tuon kirjoittanut henkilö ei kyennyt rakkautta tuolla lailla osoittamaan.

Mutta aito rakkaus on sitä, että antaa rakastamalleen hyvää omasta onnesta tinkienkin; tai jopa välittämättä.

Joo, aika vajaita olemme tuollaisen rakkauden osoittamisessa, mutta siihen suuntaan voi pyrkiä.

Jos nuo muka olisivat oikean uskovan kristityn tunnusmerkkejä, niin sitten minä en ole eläissäni ilmeisesti tavannut yhtään ainoaa oikeaa uskovaa. Mikä on sikäli kummallista, että olen luultavasti ainoa ateisti koko laajassa uskovassa suvussa.

Älä viitsi olla lapsellinen.
En aloituksessani viitannut millään tavalla uskontoon, enkä ole kristitty.
Jos et ajattele sitä miltä kristityistä tuntuu kun "out of nowhere" alat paasaamaan egyptiläisten esikoisten murhaamisesta niin ajattele edes itseäsi. Nolaat itsesi tuollaisilla tunteenpurkauksilla.

Oma käsitykseni rakkaudesta on ehkä sellainen, että rakkaus ei ole tunne eikä se vaadi tunteita (vaikka siihen joskus sisältyykin sellaisia). Rakkaus ei parhaimmillaan rajoitu läheisiin vaan ulottuu kaikkiin, jopa tuntemattomaan joka tarvitsee apua ja jopa vihollisiisi.
Rakkaus on myötätuntoa tekojen tasolla. Rakastaminen on muiden parhaan toivomista ja sen perusteella toimimista. Muiden auttaminen, opettaminen, tukeminen, ohjaaminen ja joskus myös rakentavasti kritisoiminen on aitoa rakkautta.
Jeesus (jälleen kerran, en ole kristitty, eikä mennä myöskään Jahven hirmutekoihin tai kristinuskon dogmeihin) taisi kehoittaa rakastamaan läheisiä, naapureita ja vihollisia. Tämä ei ole realistista mikäli rakkaus nähdään tunteena, mutta koen tämän olevan realistista mikäli rakkaus nähdään elämänasenteena ja myötätunnon tekoina. Uskon Jeesuksen tarkoittaneen rakastamisella juurikin asennetta ja myötätunnon tekoja, ei vahvaa "rakastumisen" tai ihastumisen tunnetta. Uskon myös Buddhan ajatelleen samoin.

hbhhbjhbjhbjhbjhb kirjoitti:

Älä viitsi olla lapsellinen.
En aloituksessani viitannut millään tavalla uskontoon, enkä ole kristitty.
Jos et ajattele sitä miltä kristityistä tuntuu kun "out of nowhere" alat paasaamaan egyptiläisten esikoisten murhaamisesta niin ajattele edes itseäsi. Nolaat itsesi tuollaisilla tunteenpurkauksilla.

Oma käsitykseni rakkaudesta on ehkä sellainen, että rakkaus ei ole tunne eikä se vaadi tunteita (vaikka siihen joskus sisältyykin sellaisia). Rakkaus ei parhaimmillaan rajoitu läheisiin vaan ulottuu kaikkiin, jopa tuntemattomaan joka tarvitsee apua ja jopa vihollisiisi.
Rakkaus on myötätuntoa tekojen tasolla. Rakastaminen on muiden parhaan toivomista ja sen perusteella toimimista. Muiden auttaminen, opettaminen, tukeminen, ohjaaminen ja joskus myös rakentavasti kritisoiminen on aitoa rakkautta.
Jeesus (jälleen kerran, en ole kristitty, eikä mennä myöskään Jahven hirmutekoihin tai kristinuskon dogmeihin) taisi kehoittaa rakastamaan läheisiä, naapureita ja vihollisia. Tämä ei ole realistista mikäli rakkaus nähdään tunteena, mutta koen tämän olevan realistista mikäli rakkaus nähdään elämänasenteena ja myötätunnon tekoina. Uskon Jeesuksen tarkoittaneen rakastamisella juurikin asennetta ja myötätunnon tekoja, ei vahvaa "rakastumisen" tai ihastumisen tunnetta. Uskon myös Buddhan ajatelleen samoin.

Lue lisää

Kyllä myötätuntokin on tunne. Mutta samaan suuntaan kulkee oma ajatukseni.
En tosin tahtoisi arvottaa rakkautta niin että joku on aitoa ja joku epäaitoa, koska siinä aletaan nopeasti arvottaa myös ihmisten laatua, kuka on rakastavampi kuin toinen.
Jokainen toteuttaa rakkautta kykynsä ja ymmärryksensä mukaan ja minusta on hyvä ihanne pyrkiä sitä tunnetta itsessään kehittämään. Älköön siinä kuitenkaan olko tuollaisia aitouden vaatimuksia, muuten se alkaa kuulostaa nopeasti samalta, kuin sen arpominen, kuka on oikea uskova ja kuka ei.

hbhhbjhbjhbjhbjhb kirjoitti:

Älä viitsi olla lapsellinen.
En aloituksessani viitannut millään tavalla uskontoon, enkä ole kristitty.
Jos et ajattele sitä miltä kristityistä tuntuu kun "out of nowhere" alat paasaamaan egyptiläisten esikoisten murhaamisesta niin ajattele edes itseäsi. Nolaat itsesi tuollaisilla tunteenpurkauksilla.

Oma käsitykseni rakkaudesta on ehkä sellainen, että rakkaus ei ole tunne eikä se vaadi tunteita (vaikka siihen joskus sisältyykin sellaisia). Rakkaus ei parhaimmillaan rajoitu läheisiin vaan ulottuu kaikkiin, jopa tuntemattomaan joka tarvitsee apua ja jopa vihollisiisi.
Rakkaus on myötätuntoa tekojen tasolla. Rakastaminen on muiden parhaan toivomista ja sen perusteella toimimista. Muiden auttaminen, opettaminen, tukeminen, ohjaaminen ja joskus myös rakentavasti kritisoiminen on aitoa rakkautta.
Jeesus (jälleen kerran, en ole kristitty, eikä mennä myöskään Jahven hirmutekoihin tai kristinuskon dogmeihin) taisi kehoittaa rakastamaan läheisiä, naapureita ja vihollisia. Tämä ei ole realistista mikäli rakkaus nähdään tunteena, mutta koen tämän olevan realistista mikäli rakkaus nähdään elämänasenteena ja myötätunnon tekoina. Uskon Jeesuksen tarkoittaneen rakastamisella juurikin asennetta ja myötätunnon tekoja, ei vahvaa "rakastumisen" tai ihastumisen tunnetta. Uskon myös Buddhan ajatelleen samoin.

Lue lisää

"En aloituksessani viitannut millään tavalla uskontoon, enkä ole kristitty.
Jos et ajattele sitä miltä kristityistä tuntuu kun "out of nowhere" alat paasaamaan egyptiläisten esikoisten murhaamisesta niin ajattele edes itseäsi. Nolaat itsesi tuollaisilla tunteenpurkauksilla."

Et viitannut aloituksessa mihinkään, mikä olisi hyvän aloituksen merkki - oliko tarkoituksesi oli tehdä gallupia eikä keskustelua?

Miksi haluat nähdä kirjoitukseni "tunteenpurkauksena"? Älä laita siihen omiasi

Mitä väliä sillä on, mltä kristityistä tuntuu - miettisit miltä egyptiläisistä esikoisista tuntui tai tuosta 10-vuotiaasta tytöstä. Noissa esimerkeissäni ei oikeasti ole kyse jumalista, vaan ihmisten tunteista, ajatuksista ja toisen yksilön asemaan asettumisesta.

"Jeesus (jälleen kerran, en ole kristitty, eikä mennä myöskään Jahven hirmutekoihin tai kristinuskon dogmeihin) taisi kehoittaa rakastamaan läheisiä, naapureita ja vihollisia. "
Tuo oli vallalla 60-luvulla ja sitä kutsuttiin hippiaatteeksi. Altamont tai myöhemmin Jonestown viimeistään oli sen päätepysäkki. En kyllä ole koskaan ihan ymmärtänyt sitä, että rakastaa asioita siksi, koska Jeesus kehotti tekemään niin. No silloin tietysti ihmiset tekevät sen Taivaspaikan vuoksi. Jeesuksen rakkaus on kyllä liian omistushaluista verrattuna Buddhaan. Siinähän ei ole mitään väärää, että toivoo ihmisille hyvää, sehän on kiva juttu, mutta vähän vaikuttaa siltä, että ainakin Jeesuksen seuraajat toivovat hyvää toisille ja pahaa taas toisille. Ja välittävälle ihmiselle Jeesus taitaa olla liian mustavalkoinen ajattelutavaltaan.

Jumalasi ei sitten harrasta aitoa rakkautta.

214263 kirjoitti:

Jumalasi ei sitten harrasta aitoa rakkautta.

Jumala ei vaan voi mitään sille, että jos joku ei Häntä rakasta, se joku on pakko heittää Helvettiin kärsimään ikuisesti.
Ilmeisesti on vielä raaka Ylijumala, joka ei anna rakastavalle Jumalalle vaihtoehtoja.

"Kun vanhemmat rakastavat lastaan, he eivät vertaa tätä muihin. He eivät vertaa lasta toisiin lapsiinsa tai itseensä, he vain rakastavat. "

Miksi he eivät sitten yleensä rakasta muiden lapsia samalla tavalla?

"Mutta kun ihminen alkaa verrata toisia ja itseään, minä olen parempi, tuo on huonompi, minä olen ylempänä, tuo on alempi, tuo on rikas ja minä olen köyhä, minä olen jalo, tuo on yksinkertaine - rakkaus katoaa."

Ei aito rakkaus katoa, vaikka osaisikin nähdä eron ihmisten kyvyissä ja antaa arvoa sille, jos joku tekee hyvin jotain. Päin vastoin, käyttämäsi nykyaikainen tapa tehdä kaikesta lopulta arvotonta on rakkaudetonta.