Seurustelin yhden jätkän kanssa viime vuoden joulukuun asti. Kaikki oli tosi hyvin ja kaikkea ja hän sanoi kaikkea että hänellä on vahvan yhteenkuuluvuden tunne meistä, ja että oon liian hyvää ollaakseni totta sun muuta kaikkea tollasta. No, sitten tossa viime viikolla sanoi mulle, että meen hänen luokseen vasta perjantaina, että hän saa yhden päivän lisää pelata ettei sitten viikonloppuna pelaa. No mä sitten kysyin, että mikä siinä on ja hän sit et hänellä menee hermo jankutukseen päivästä, että tuut perjantaina. Ja kun sitten tokasin, että mulle on se päivä ihan sama niin häneltä tuli, että ei tarvii tulla ollenkaan.
Siitä sit alkoikin sellanen aika, että hänestä ei kuulunut mitään muutakun sit seuraavana päivänä ilmoitti vain, että on tämän viikonlopun itsekseen. Sitten hän ilmotti viikonlopun jälkeen, että miettii meidän suhdetta pidemmällä tähtäimellä. Sitten meni taas aikaa, ettei hänestä kuulunut mitään kunnes sitten muutama päivä sitten laittoi yöllä viestiä, pyyteli anteeksi ettei ollut ilmotellu mitään ja rupes selittämään, että on miettinyt asioita koska on kyllästynyt siihen kun kinastellaan pikkuasioista ja mä sitten kyselin että mitä voitais asialle tehdä mut ei tullu juuta eikä jaata. Kysyin häneltä sitten suoraan, että haluaako hän erota ja vastas sillon, että ei tiedä mitä haluaa, mutta ei halua menettää.
Nukahdin siinä sitten kun keskustelu loppui siihen ja aamulla kun heräsin olin saanut viestin missä luki, että hänestä alkaa tuntuu siltä että meidän olis parempi olla kavereita vaan. No mä siinä sitte kyselin kaikkea ja menin pommittamaankin kun se on itellä huono tapa kun tollai tehdään että viestillä jätetään. Ymmärsin ensin eron syyksi sen pikkuasioista kinastelun, mutta sitten hän selittikin kaikkea, että hänestä harmi kyllä tuntuu siltä että en oo sille oikee vaikka oon mahtava nainen ja että olen hänelle tärkeä ja että hän ei haluaisi menettää mua vallan vaan yrittää olla kavereita, vaikka se saattaisi hänellä aiheuttaa vitutusta ja kaipausta siitä, että päästi mut menemään. Ja ansaitsen kuulemma sellaisen suhteen mikä ei ole jatkuvaa miettimistä ja pähkäilyä täynnä.
Itestä tuntuu niin käsittämättömältä ja oudolta jotenkin koko juttu, kun kaikki kumminkin oli hyvin ja sano kaikkia tollasia juttuja ja kun hän kumminkin tunsi mut jo viime kesästä asti ja mä olin silloin jo kuulemma ollut kiinnostava.
Pitäiskö mun vaan antaa täysin olla kaikki ja vaan päästä tästä kaikesta yli ja ajatella, että kaikki oli lopullista jne? Vai pitäiskö mun tehdä jotain?
Siitä sit alkoikin sellanen aika, että hänestä ei kuulunut mitään muutakun sit seuraavana päivänä ilmoitti vain, että on tämän viikonlopun itsekseen. Sitten hän ilmotti viikonlopun jälkeen, että miettii meidän suhdetta pidemmällä tähtäimellä. Sitten meni taas aikaa, ettei hänestä kuulunut mitään kunnes sitten muutama päivä sitten laittoi yöllä viestiä, pyyteli anteeksi ettei ollut ilmotellu mitään ja rupes selittämään, että on miettinyt asioita koska on kyllästynyt siihen kun kinastellaan pikkuasioista ja mä sitten kyselin että mitä voitais asialle tehdä mut ei tullu juuta eikä jaata. Kysyin häneltä sitten suoraan, että haluaako hän erota ja vastas sillon, että ei tiedä mitä haluaa, mutta ei halua menettää.
Nukahdin siinä sitten kun keskustelu loppui siihen ja aamulla kun heräsin olin saanut viestin missä luki, että hänestä alkaa tuntuu siltä että meidän olis parempi olla kavereita vaan. No mä siinä sitte kyselin kaikkea ja menin pommittamaankin kun se on itellä huono tapa kun tollai tehdään että viestillä jätetään. Ymmärsin ensin eron syyksi sen pikkuasioista kinastelun, mutta sitten hän selittikin kaikkea, että hänestä harmi kyllä tuntuu siltä että en oo sille oikee vaikka oon mahtava nainen ja että olen hänelle tärkeä ja että hän ei haluaisi menettää mua vallan vaan yrittää olla kavereita, vaikka se saattaisi hänellä aiheuttaa vitutusta ja kaipausta siitä, että päästi mut menemään. Ja ansaitsen kuulemma sellaisen suhteen mikä ei ole jatkuvaa miettimistä ja pähkäilyä täynnä.
Itestä tuntuu niin käsittämättömältä ja oudolta jotenkin koko juttu, kun kaikki kumminkin oli hyvin ja sano kaikkia tollasia juttuja ja kun hän kumminkin tunsi mut jo viime kesästä asti ja mä olin silloin jo kuulemma ollut kiinnostava.
Pitäiskö mun vaan antaa täysin olla kaikki ja vaan päästä tästä kaikesta yli ja ajatella, että kaikki oli lopullista jne? Vai pitäiskö mun tehdä jotain?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olet ollut sille pelkkä pano kuten naiset usein on panoja miehille. Aksva 10 vuotta ja yritä sitten uudelleen. Miehes on kai vielä lapsi joka ei tiedä mitään rakkaudesta.
Kirjoitustyylistä päätellen vaikutat aika nuorelta. Anna ajan kulua niin unohdat hänet. Alussaa sattuu, mutta jonkun ajan päästä helpottaa. Jos toinen sanoo että ansaitset sitä ja tätä. Se oikeasti tarkoittaa ettei häntä kiinnosta.
Ero kirvelee aikansa ja niin sen kuulukin tehdä. Seurustelunne osoitti kuitenkin, että suhteenne ei toimi ainakaan pojan mielestä. Parempi, että se kävi ilmi tässä vaiheessa kuin että olisitte ehtineet jo rakentaa yhteistä tulevaisuutta perustamalla perheen.
Sure, itke, puhu kavereillesi miltä tuntuu; aika parantaa kyllä haavat. Jo parin viikon kuluttua tuntuu paljon paremmalta ja parin kuukauden kuluttua et edes ymmärrä, miksi olit pojan kanssa, joka asetti pelaamisen sinua tärkeämmälle sijalle.
Älä pidä yhteyttä äläkä ole varalla, jos ja kun hän joskus vonkaa.
No olihan mies yli kahdenkymmenen ja siltähän se kyllä vaikuttaa että olisi vain leikkinyt kanssani tai että olisin ollut joku laastarisuhde. Tottahan toki mieleen tulee sekin, että hän löysi jonkun toisen. Koska kuka noin nopeasti jättäisi ja yhtäkkiä kun kaikki omasta mielestä oli hyvin.
Varsinkin vielä kun jotain koitti silloin vielä puhua niin käski olemaan pitämättä yhteyttä vaikka ensin selitti että olen hänelle tärkeä eikä halua vallan menettää ja että haluaisi olla kavereita.
"selitti että olen hänelle tärkeä eikä halua vallan menettää ja että haluaisi olla kavereita" = pitää varalla.
Jos pelaaminen menee sun edelle niin takuuvarmasti toi nuori mies ei susta ole kovin kiinnostunut. Ihan sama mitä sed sopottaa, kauniita tarinoita välittämisestä, kaveruudesta, ystävyydestä.. paskapuhettahan se on. Tee niinko helka neuvos niin pääset asiasta kyllä yli.
Lisään nyt vielä sen verran että kyllä minäkin nuorempana jaksoin naisille jauha0Äänestä
Siltä se hyvinkin tuntuu että hänellä uusi olisi jo uusi nainen koska en tiedä miksi muutenkaan niin yhtäkkiä olisi jättänyt.
Enkä tiedä kyllä sitäkään miksi haluaisi millään tavalla pitää varalla. Jonain satunnaisena panona vai että yrittäisi joskus saada takaisin?
No parikymppinen ei vielä kovin pitkälle osaakaan nähdä asioita. Ainakaan mies/poika. Ne elää oikeesti vaan hetkessä. Typerää, mutta totta. Olen itsekin ollut tuon ikäinen joskus. Ei se tarkoita mitään pahaa sulle, mutta kun se ei oikeasti tajua mitä se edes haluaa. Ikävä kyllä moni mies jää tuolle tasolle. Sit ne miettii kahden lapsen isänä, miksi nainen motkottaa heille kun vähän...(8h) pelaa pleikkarilla ja ei tee kotona mitään.
Ja en sano myöskään, että pitäis sua minkäänlaisenan panona vaan. Mutta luultavasti oikeasti alitajuisesti jättää sut siihen ns. varalle...jos sattuu, että uuden kanssa ei meekään hyvin...tai voihan se olla, että sä olet se uusi ja nyt vanhempi muistukin mieleen ja siirryttiin takas siihen...
No mitä sun kannattais tehdä? Mä sinuna jättäisin kaverin taakse ihan suosiolla. Ottaisin oppia, että miten tunnistaa sellainen mies, joka on sanojensa mittainen. Ja sellainen joka tietää mistä puhuu. Ei loruile mitään korulauseita ja vaaleenpunaista hattaraa. Opettelet ensin tuntemaan itsesi perinpohjin. Silloin tiedät ainakin itse mitä haluat ja mitä sen miehen tulee olla. Koska sitten kun se oikea tulee. Sitä ei voi muuttaa. Se pitää olla se sulle oikea kerralla. Kyllä sä siihen pystyt ja varmasti osaat. :o)
Niinpä :) Itselläkin se käyny mielessä että sillä joku uusi on kun noin yhtäkkiä kaikki tapahtui. Olihan sillä ollut ennen mua jonkun exänsä kanssa juttua. Mutta jos olisi sanojensa mittainen mies niin eiköhän pitäisi tuollainenkin kertoa rehellisesti ja varsinkin se että paljonko hänelle merkitsin edes kun viestillä jättää.
Ei sekään kerro muuta kuin, että ei ole kanttia sanoa oikeesti suoraan asioita. Tuon ikäinen sälli opettelee vielä elämää. Sille on joku pleikkari, kaverit, auto, harrastukset niin paljon isompia asioita kuin parisuhde, että siinä on teillä oikeesti valovuosia välissä eroa. Itsekin oli tyhmä kuin pahvi silloin...menin ja pidin itseni ns. kelpo miehenä, mutta sitten 35 vuotiaana huomasin, että olin antanut naiseni polkea minut maanrakoon. Eikä siitä ollut hyötyä hänellekään...en siis syytä erosta sen enempää häntä kuin itseäni, mutta siinä oiva esimerkki, että jos hän ei edes viestillä eronnut, niin tulos olisi voinut olla samanlainen kuin meillä. Ei siinäkään ole järkeä. Hoksaatko?
Juu enköhän ja aikaa siihen menee että yli pääsee mutta eiköhän tämä tästä. Se ottaisi päähän jos hän joskus rupeaisi takaisin yrittämään mutta en silti usko että hän niin tekisi. Ikävä vain on hirvittävä.... ja kai sekin kun ei osannut mitenkään arvata että näin käy ja vielä tuollaisesta syystä.
On hänellä ainakin yksi pitkä suhde takanaan ollut että en sitten tiedä....
ja se siinä on kun on hän minulle tärkeä vaikka erottu ollaankin....
Niin. Mä tiedän. Mullakin meni just vähän aikaa sitten suhde poikki vaikka ei oikeestaan ollut mitään syytäkään. Hän piti vaan itseään vähempiarvoisena ja siinä kaikki. Ärsyttävää, kun minulle hän oli kaikkea sitä mitä ikinä olisin tarvinnut. Kamala ikävä, mutta ei kenenkään kanssa voi olla, jos se toinen kokee jotain epämiellyttävää.
Jaksuja. :o)
Niinpä....
Musta sun pitää kuunnella sitä Jannan biisiä...varsinkin se kohta, että "elä anna sinun kovettaa sun sydäntä koskaan, jonkunhan on uskottava, että vielä rakkaus voittaa" . :o)
tää.. https://youtu.be/Yb8r3ZZAQx4