Andromeda & Linnunrata törmäävät jo

Mitä höpöjä, juurihan kaikki ovat väittäneet kieli pitkällä, että kaikki etääntyy hurjaa vauhtia kaikistaaaaaaaa! No, idiootteja riittää niissä väittäjissä; ja avaruus muka rajallinen ja muka alkamisaikaa tiedetään, joo, joo! Ei ikinä selviä mitään todellista, koska ei ole alkua eikä loppua! Jutustellahan voi mitä vain, koska suurin osa on niin tolloja, että nielee mitä vain "tieteen" ja uskomusten nimissaä!

joskuskuitenkin kirjoitti:

Mitä höpöjä, juurihan kaikki ovat väittäneet kieli pitkällä, että kaikki etääntyy hurjaa vauhtia kaikistaaaaaaaa! No, idiootteja riittää niissä väittäjissä; ja avaruus muka rajallinen ja muka alkamisaikaa tiedetään, joo, joo! Ei ikinä selviä mitään todellista, koska ei ole alkua eikä loppua! Jutustellahan voi mitä vain, koska suurin osa on niin tolloja, että nielee mitä vain "tieteen" ja uskomusten nimissaä!

Lue lisää

Kukaan ei ole väittänyt avaruuden laajenevan siellä, missä gravitaatio on dominoiva voima. Taidat olla vähän kujalla. Mutta vakaumus sinulla on luja ja sehän on pääasia. Ei tuollaiseen paksupäisyyteen tietoa tai ymmärrystä tarvita.

Yksi lysti elääkö, vai ei, törmäyksen havaitsemisen kannalta nimittäin.

Galaksien törmäys on ihmisen näkökulmasta niin hidas prosessi, että ei ole merkitystä tarkkaileeko sitä nyt vai tuhannen vuoden päästä.

Andromedan galaksin ydin on kuitenkin 2 538 000 valovuoden päässä meistä.

Montako miljoonaa vuotiaaksi meinasit elää? Galaksien yhdistyminen on niin hidas prosessi, että et varmasti ehdi näkemään yhtään mitään.

Harmittaa
Jospa olisin nähnyt alkupaukun, ei se jäi väliin. Jospa näkisin lopun, ei sekin tapahtuu jälkeeni, kuitenkin olen osana kaikea sitä. Alusta loppuun olen mukana.

Lintumedaa ja Andronrataa on jo ehdotettu parin muunnelman kera.

Androway on minusta hyvä yhteiseksi nimeksi,eikö se ole vähän niinku muotia muutenki nykyään vääntää molempien sukunimistä joku uusi yhtenen.

hynttyytyhteen kirjoitti:

Androway on minusta hyvä yhteiseksi nimeksi,eikö se ole vähän niinku muotia muutenki nykyään vääntää molempien sukunimistä joku uusi yhtenen.

Andromeda lähestyy Linnunrataa suurin piirtein 140 km/s eli 500 000 km/h, mutta samalla sillä voi olla poikittaista nopeutta, jonka suuruutta ei varmuudella tiedetä. Siksi yhdistymisen ajankohdallekin annetaan toistaiseksi varsin väljä aikataulu 2.5... 5 mrd. vuotta. Nimitys ehtii varmaan vakiintua (ja vaihtuakin muutaman kerran) ennen kuin ilotulitukset ovat ohi.

Andromedan uhasta huolestuneita kansanrivejä on rauhoiteltu toteamalla, että tähtien keskinäinen etäisyys on niin suuri, ettei yhteentörmäyksiä välttämättä tapahdu vaikka galaksit yhteen ajavatkin. Totta se varmaan onkin. Toisaalta jo pieni Tseljabinskin mössäys toimitti 1300 henkeä lasareettiin, vaikka kikkare tömähti kappaleiksi jo useamman kilometrin korkeudella. (Sen jälkeenhän Putinkin alkoi tiukasti vaatia lähiasteroidien seurantajärjestelmää, josta aiemmin vain lähinnä amerikkalaiset olivat kantaneet huolta) Andromedan biljoonan tähden joukosta voi joku osua planeettoineen ja omine asteroideineen sen verran liki, että esimerkiksi Oortin pilvestä lätisee kaaliin järeämpääkin jännäkakkaa. Ei itse tähden tarvitse kupoliin osuakaan ja silti 5 miljardin vuoden kuluttua voi vielä jollakin tulla kiire johonkin suuntaan. Toivottavasti porukalla on silloin parempaa logistiikkaa kuin dinosauruksilla aikoinaan. :)

Muitakin murheita lienee 5 mrd. vuoden päästä kuin yksi Andromeda. Oma kotitähti on silloin (nykykäsityksen mukaan) punainen jättiläinen ja Maan mahdollisilla asukkailla, keitä sitten lienevätkin, saattaa olla vitsit ja vesikin vähissä. Galaksitörmäyksen lieveilmiöinä on muodostunut myös erinäinen määrä uusia tähtiä, joista massiivisimmat tussahtelevat supernovina. Niidenkään lähellä ei taida olla terveellistä nyhjätä.

Elleivät isommat pommit osu kohdalle tai ikkunat ovat riittävän tuhtia tavaraa, niin näkymistä veikataan kuitenkin hienoja.

http://www.space.com/12642-milky-andromeda-galaxy-collision-interview.html

Onko MilkoMeda/Androway aikanaan elliptinen galaksi, kuten aikaisemmin on arvailtu, vai sittenkin spiraali? Uudehkojen simulaatioiden mukaan spiraalit kestävät törmäyksissä paljon uskottua paremmin.

Kontekstissaan legendaarinen kommentti! En voinut olla lainaamatta. :)

Kreikkalaisen tarun mukaan kaunis Andromeda oli Kassiopeian ja Kefeuksen, kuningattaren ja kuninkaan, tytär joka piti uhrata merihirviölle (Cetus). Perseus kuitenkin tuli paikalle ja näytti merihirviölle Medusan päätä ja merihirviö muuttui kiveksi. Perseus vapautti kallioon kahlitun Andromedan ja sai hänet vaimokseen. Andromedan äiti sijoitettiin kostoksi taivaalle niin, että hän joutuisi roikkumaan osan päivästä ylösalaisin.

Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan maitoon viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että kreikkalaisen mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt Hera-jumalattaren maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon.

" Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon."

Sen verran nimeen liittyy realismiakin, että Linnunradan suunta noudattaa kutakuinkin Siperiaan muuttavien muuttolintuparvien lentosuuntaa.

Linturanta kirjoitti:

" Linnunradan uskottiin olevan itämerensuomalaisten pyhän linnun joutsenen reitti taivaan halki lintukotoon."

Sen verran nimeen liittyy realismiakin, että Linnunradan suunta noudattaa kutakuinkin Siperiaan muuttavien muuttolintuparvien lentosuuntaa.

Lue lisää

Joo, ei vanha kansa tyhmää ollut. Ja niillä oli aikaa katella. Ei ollut telkkua, ei tietskaa, eikä mopoa rassattavana. Muija ja piippu riitti.

Joka päivä Aurinkoon osuu jotain. Komeetoista ja niiden kappaleitten osumista on havaintoja (ja videopätkiä netissä), asteroidien osumista ei. Jos tarkoitat osuuko joku Andromedan galaksiin kuuluvista tähdistä tai niiden kiertolaisista Aurinkoon. linee hiukan varhaista sanoa mitään varmaa. 12 % todennäköisyydellä Aurinko linkoutuu ulos Linnunradan kiekosta jo ensimmäisellä galaksien "laitapyyhkäisyllä", 3 % mahdollisuutta väläytetään sille, että Aurinko lähtisi Andromedan matkaan. Tähtien keskinäisiä törmäyksiä arvellaan tulevan joitakin galaksien törmätessä, mutta törmäysten lukumäärä jäänee melko vähäiseksi johtuen tähtien suurista keskinäisistä etäisyyksistä.

trollinmolli kirjoitti:

Joka päivä Aurinkoon osuu jotain. Komeetoista ja niiden kappaleitten osumista on havaintoja (ja videopätkiä netissä), asteroidien osumista ei. Jos tarkoitat osuuko joku Andromedan galaksiin kuuluvista tähdistä tai niiden kiertolaisista Aurinkoon. linee hiukan varhaista sanoa mitään varmaa. 12 % todennäköisyydellä Aurinko linkoutuu ulos Linnunradan kiekosta jo ensimmäisellä galaksien "laitapyyhkäisyllä", 3 % mahdollisuutta väläytetään sille, että Aurinko lähtisi Andromedan matkaan. Tähtien keskinäisiä törmäyksiä arvellaan tulevan joitakin galaksien törmätessä, mutta törmäysten lukumäärä jäänee melko vähäiseksi johtuen tähtien suurista keskinäisistä etäisyyksistä.

Lue lisää

höpö höpö taas kehitysvammaiselta hölmöltä.

Kun galaksien keskustat yhdistyvät, niin siinä törmäilee niin paljon tavaraa ja alkulimaa, että oksat pois(!)OK

Cenddi kirjoitti:

höpö höpö taas kehitysvammaiselta hölmöltä.

Kun galaksien keskustat yhdistyvät, niin siinä törmäilee niin paljon tavaraa ja alkulimaa, että oksat pois(!)OK

"höpö höpö taas kehitysvammaiselta hölmöltä."
Hyvä kun itse kirjoitit tuon, ettei minun tarvinnut.

Cenddi kirjoitti:

höpö höpö taas kehitysvammaiselta hölmöltä.

Kun galaksien keskustat yhdistyvät, niin siinä törmäilee niin paljon tavaraa ja alkulimaa, että oksat pois(!)OK

Galaksit ovat tyhjää täynnä ja siksi tähtien törmäykset ovat hyvin harvinaisia kahden galaksin törmäyksessä.
Vähän osviittaa galaksin höttöisyydestä saa, kun tietää, että auringon halkaisija on karvan alle 5 valosekuntia ja lähimpään tähteen on n. 4,2 valovuotta. Suhde on n. 1: 26 000 000.

Alkulimaa-aivoissasi kirjoitti:

Galaksit ovat tyhjää täynnä ja siksi tähtien törmäykset ovat hyvin harvinaisia kahden galaksin törmäyksessä.
Vähän osviittaa galaksin höttöisyydestä saa, kun tietää, että auringon halkaisija on karvan alle 5 valosekuntia ja lähimpään tähteen on n. 4,2 valovuotta. Suhde on n. 1: 26 000 000.

Lue lisää

Kyllä se galaksin tavara on enimmäkseen siellä keskustassa eikä täällä reunalla missä Aurinko seilaa. Haloooooo(!)

On se enimmäkseen, mutta sielläkin se on melkoista höttöä. Tyhjää tilaa on valtavan paljon enemmän kuin massoja. Törmäyksiä toki sattuu, mutta todennäköisyys sille, että Aurinkoon törmäisi jotain, on häviävän pieni.
Ei sillä tosin ihmiskunnen kannalta olisi mitään merkitystä. Viimeisetkin jäljet maapallolla asuneesta Hominidae-heimoon kuuluvasta teknisen sivilisaation luoneesta lajista ovat aikaa sitten häpyneet, kun Andromedan tähdet saavuttavat aurinkokuntamme.

Yksi monista simulaatioista: http://www.space.com/15947-milky-andromeda-galaxies-collision-simulated-video.html

En ole kauheasti asian päällä muuten, mutta sentin jutuista sen verran, että minä kirjoitin edellä galaksien "ensimmäisestä laitapyyhkäisystä" *), en ytimien yhdistymisestä, mistä hän ilmeisesti kirjoittaa (?). Näiden tapahtumien välillä kulunee muutama vuosimiljardi. Toisin kuin joistakin ylimalkaisista nettimaininnoista voisi päätellä, prosessi kokonaisuudessaan tulee olemaan pitkä.

*) Melko varma, että laidat osuvat toisiinsa ennen kuin keskustat. Jos jollakin on vastakkainen käsitys, voi sen varmaan kertoa.

Erilaisista käsityksistä puheen ollen, noita simulaatioita katsellessa tulee mieleen mitä Enqvist Fysiikan laitokselta katsoi aiheelliseksi kirjoittaa vastauksessaan lukijan kysymykseen universumin laajenemisesta ja loittonemisnopeuksista sekä etäisten kohteiden havaitsemisesta. (Tähdet ja avaruus-lehti 4/2016, s. 56)

Lainauslouhinta: "Heti alkuun on todettava, että galaksit eivät etäänny meistä, vaan niiden voi ajatella koko ajan pysyvän paikoillaan. Sen sijaan avaruus niiden välillä venyy. Mitä kauemmaksi katsotaan sitä pidemmän aikaa valolta menee saavuttaa meidät. Kysymys siis kuuluu: kuinka kaukana galaksin täytyy tällä hetkellä sijaita, jotta sen lähettämä valo ei koskaan saavuta maapalloa? ... " (K. Enqvist jatkaa vastaustaan, josta siis edellä vain lyhyt katkelma sen alusta)

Miksi kirjoitan? Galaksien siis (Enqvistin mukaan) voi ajatella koko ajan pysyvän paikoillaan. OK. (!) Miksi helkutissa sitten niiden havaitaan vuorovaikuttavan ja törmäävän, yms. ? Oliko Enqvistin sinänsä varmasti perusteltu ja asiallinen kommentti vain eräs tapa varmistaa, ettei tavallinen kansa uskaltaisi enää edes kysellä asioista kansanomaisin käsittein ja termein?
E. Hubblen havainnoista ja niiden tulkinnasta alkaen ovat sekä tutkijat että amatöörit puhuneet ja kirjoittaneet etäisten galaksien yms. kohteiden etääntymisestä. Pitääkö nyt Enqvistin mieliksi lopettaa yksinkertaistukset ja alkaa sorvata viestintää astetta tai paria hienostuneempaan muotoon?

kyseliäs kirjoitti:

Erilaisista käsityksistä puheen ollen, noita simulaatioita katsellessa tulee mieleen mitä Enqvist Fysiikan laitokselta katsoi aiheelliseksi kirjoittaa vastauksessaan lukijan kysymykseen universumin laajenemisesta ja loittonemisnopeuksista sekä etäisten kohteiden havaitsemisesta. (Tähdet ja avaruus-lehti 4/2016, s. 56)

Lainauslouhinta: "Heti alkuun on todettava, että galaksit eivät etäänny meistä, vaan niiden voi ajatella koko ajan pysyvän paikoillaan. Sen sijaan avaruus niiden välillä venyy. Mitä kauemmaksi katsotaan sitä pidemmän aikaa valolta menee saavuttaa meidät. Kysymys siis kuuluu: kuinka kaukana galaksin täytyy tällä hetkellä sijaita, jotta sen lähettämä valo ei koskaan saavuta maapalloa? ... " (K. Enqvist jatkaa vastaustaan, josta siis edellä vain lyhyt katkelma sen alusta)

Miksi kirjoitan? Galaksien siis (Enqvistin mukaan) voi ajatella koko ajan pysyvän paikoillaan. OK. (!) Miksi helkutissa sitten niiden havaitaan vuorovaikuttavan ja törmäävän, yms. ? Oliko Enqvistin sinänsä varmasti perusteltu ja asiallinen kommentti vain eräs tapa varmistaa, ettei tavallinen kansa uskaltaisi enää edes kysellä asioista kansanomaisin käsittein ja termein?
E. Hubblen havainnoista ja niiden tulkinnasta alkaen ovat sekä tutkijat että amatöörit puhuneet ja kirjoittaneet etäisten galaksien yms. kohteiden etääntymisestä. Pitääkö nyt Enqvistin mieliksi lopettaa yksinkertaistukset ja alkaa sorvata viestintää astetta tai paria hienostuneempaan muotoon?

Lue lisää

"Kysymys siis kuuluu: kuinka kaukana galaksin täytyy tällä hetkellä sijaita, jotta sen lähettämä valo ei koskaan saavuta maapalloa?"

-hyvä kysymys. Lienee likimain se etäisyys, mikä on sinne kaikkein kauimpaa löydettyyn galaksiin matkaa. Laajeneminen taas riippuu siitä miten kaukana me ollaan siitä alkupössäyksestä. Sitä taas on mahdoton arvioidakkaan, koska me ei nähdä kuin pelkkä valokuva kaikkeudesta, joka on otettu pimeässä salamalla. 20 m päässä ei näy enää mitään, kun valo on levinnyt ympäriinsä kun hujasen paska. Sitäpaitsi sieltä 19 m päässä tulleesta tähdestä ei kuvanottohetkellä saata olla enää mitään jäljellä tai on oikeasti jo kadonnut valonnopeuden tuolle puolen.

Painovoima vetää kappaleita toisiinsa. Galaksitkin lienee alunperin olleet pallomaisia kaasuja, jokka syntyneet alkulimasta. Galaksijoukot kasaantuvat ja vetävät toisiaan rihmamaisiksi himmeleiksi. Väli-avaruus siis tyhjenee ja kun koko paska vaan laajenee, niin lopulta valokin jää sinne välille.

Cenddi kirjoitti:

"Kysymys siis kuuluu: kuinka kaukana galaksin täytyy tällä hetkellä sijaita, jotta sen lähettämä valo ei koskaan saavuta maapalloa?"

-hyvä kysymys. Lienee likimain se etäisyys, mikä on sinne kaikkein kauimpaa löydettyyn galaksiin matkaa. Laajeneminen taas riippuu siitä miten kaukana me ollaan siitä alkupössäyksestä. Sitä taas on mahdoton arvioidakkaan, koska me ei nähdä kuin pelkkä valokuva kaikkeudesta, joka on otettu pimeässä salamalla. 20 m päässä ei näy enää mitään, kun valo on levinnyt ympäriinsä kun hujasen paska. Sitäpaitsi sieltä 19 m päässä tulleesta tähdestä ei kuvanottohetkellä saata olla enää mitään jäljellä tai on oikeasti jo kadonnut valonnopeuden tuolle puolen.

Painovoima vetää kappaleita toisiinsa. Galaksitkin lienee alunperin olleet pallomaisia kaasuja, jokka syntyneet alkulimasta. Galaksijoukot kasaantuvat ja vetävät toisiaan rihmamaisiksi himmeleiksi. Väli-avaruus siis tyhjenee ja kun koko paska vaan laajenee, niin lopulta valokin jää sinne välille.

Lue lisää

"Laajeneminen taas riippuu siitä miten kaukana me ollaan siitä alkupössäyksestä."

Alkupössäys on tapahtunut nenänpäässäni, kuten Valtaoja sanoi. Avaruuden jokainen piste on alkuräjähdyksen tapahtumispiste.
Muutenkaan jutuissasi ei ollut järjen häivää...tälläkään kertaa.

agnoskepo kirjoitti:

"Laajeneminen taas riippuu siitä miten kaukana me ollaan siitä alkupössäyksestä."

Alkupössäys on tapahtunut nenänpäässäni, kuten Valtaoja sanoi. Avaruuden jokainen piste on alkuräjähdyksen tapahtumispiste.
Muutenkaan jutuissasi ei ollut järjen häivää...tälläkään kertaa.

Lue lisää

Eikä! :) En arvannut ikänä tämmöistä kirjoittavani, mutta tällä kertaa mä olin sentin kanssa tosi pitkälle samaa mieltä. Lukuunottamatta ehkä alkulimaa, jonka arvelin tarkoittavan esimerkiksi kvanttifuktuaatiota tms. (ja myöhemmin sitten 'primordiaalista' materiaalia) ja alkupössäyksen sijaintia ja jotain sen kaltaista sivuseikkaa, mä ihan aidon oikeesti tykkäsin kuvauksesta galaksijoukkojen kasaantumisesta ja rihmamaisista himmeleistä, sekä väliavaruuden tyhjenemisestä - josta mm. Syksy Räsänen on kertonut vaihtoehtoisten mallien yhteydessä.
No se oli kai vähän rankka vertaus se 20 m ja hujasen paska, mut kyllä se MULLE meni täydestä, kun mä tykkään analogioista.

trollinmolli kirjoitti:

Yksi monista simulaatioista: http://www.space.com/15947-milky-andromeda-galaxies-collision-simulated-video.html

En ole kauheasti asian päällä muuten, mutta sentin jutuista sen verran, että minä kirjoitin edellä galaksien "ensimmäisestä laitapyyhkäisystä" *), en ytimien yhdistymisestä, mistä hän ilmeisesti kirjoittaa (?). Näiden tapahtumien välillä kulunee muutama vuosimiljardi. Toisin kuin joistakin ylimalkaisista nettimaininnoista voisi päätellä, prosessi kokonaisuudessaan tulee olemaan pitkä.

*) Melko varma, että laidat osuvat toisiinsa ennen kuin keskustat. Jos jollakin on vastakkainen käsitys, voi sen varmaan kertoa.

Lue lisää

Kiitollisena tästä viimeisestä kirjoituksesta, joka yrittää palautua alkuperäisen aiheen orbitaalille, pohdin vielä kahta nälökulmaa:

1) Ottaa pataan tällaiset huhaa-arviot, että tähdet ovat niin kaukana ja siihen verrattuna niin pieniä (1/26 000 000), että ei ne törmää, kun ihmistä koskeva kysymys kuuluu:

Kun tähdet molemmissa galaxeissa ovet k.m. 2 valov etäisyydellä (reunoilla 4.2 ly, keskellä 0.01 l.y.) moniko "maankaltainen planeetta" tai planeettajärjestelmät ylipäätään jää nykyiselle kiertoradalleen esim. 2016 v törmäyksen alusta.

2) Sattuisiko kenelläkään olemaan eväitä arvioon, mihin kohtaan toista galaksia osuu toisen galaksein keskusta supermassiivisine mustine aukkoineen ja niitä villisti kiertävine tähtirykelmineen - oliko se 30 tähteä valovuoden säteellä tjs.

Törmäys on varsin pitkä projekti, jossa galaksit törmäävät, ohittavat toisensa, törmäävät uudelleen ja lopuksi niiden keskuspullistumat yhtyvät. Koko prosessiin kuluu satojamiljoonia vuosia, eikä planeettojen liikeistä kukaan voi tehdä ennustetta, mutta varmasti osa muuttaa ratojaan tai sinkoutuu avaruuteen. Se tiedetään, että varsinaisia kappaleiden (kuten tähtien) törmäyksiä tapahtuu hyvin harvoin.
Seuraavassa linkissä tietokoneanimaatio törmäyksestä.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjg4ZKV29bOAhULWywKHW6NArMQtwIIRTAG&url=https://www.youtube.com/watch?v=4MYf65N_ZW8&usg=AFQjCNEUUe7SE4JTnnDhmizY9sZhgz5fHQ

1) Ei ole sanottua että ymmärrän kysymyksen oikein, mutta veikkaan ettei Linnunradan ja Andromedan törmäys merkittävästi muuta planeettajärjestelmien kiertoratoja vielä aikoihin. Galaksit 'tuntevat' kyllä toistensa gravitaation, mutta niiden tähdet kokevat edelleen lähinaapuriensa aiheuttamat paikalliset vaikutukset paljon selvemmin kuin toisten galaksien. Linnunradan ja Andromedan ehtiessä lähemmäs toisiaan tilanne varmasti alkaa vähitellen muuttua ja lopulta mikään tähdistä ei jää täysin 'nykyiselle' radalleen.
2) Avi Loebilla ja kumppaneillaan on viime vuosina ainakin ollut näkemyksiä po. törmäyksen vaikutuksista. Onko galaksien seuranta-aika ollut sitten vielä riittävä tarkkojen ennusteiden tekoon, sitä en tiedä, mutta ounastelen että ei. Edellä linkitetty vuoden 2012 simulaatiokin perustuu lähinnä vain siihen asti Hubble-teleskoopin avulla kerättyihin tuloksiin. Lopulta massiiviset 'mustikset' kuitenkin ajautuvat yhteen.

agnoskepo kirjoitti:

Törmäys on varsin pitkä projekti, jossa galaksit törmäävät, ohittavat toisensa, törmäävät uudelleen ja lopuksi niiden keskuspullistumat yhtyvät. Koko prosessiin kuluu satojamiljoonia vuosia, eikä planeettojen liikeistä kukaan voi tehdä ennustetta, mutta varmasti osa muuttaa ratojaan tai sinkoutuu avaruuteen. Se tiedetään, että varsinaisia kappaleiden (kuten tähtien) törmäyksiä tapahtuu hyvin harvoin.
Seuraavassa linkissä tietokoneanimaatio törmäyksestä.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=7&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjg4ZKV29bOAhULWywKHW6NArMQtwIIRTAG&url=https://www.youtube.com/watch?v=4MYf65N_ZW8&usg=AFQjCNEUUe7SE4JTnnDhmizY9sZhgz5fHQ

Lue lisää

Anteeksi agnoskepo. Tietskani päivittää sivua hitaasti, enkä huomannut viestiäsi vielä edellistä omaani sepustaessani. En olisi kirjoittanut, jos olisin kommenttisi nähnyt.

trollinmolli kirjoitti:

1) Ei ole sanottua että ymmärrän kysymyksen oikein, mutta veikkaan ettei Linnunradan ja Andromedan törmäys merkittävästi muuta planeettajärjestelmien kiertoratoja vielä aikoihin. Galaksit 'tuntevat' kyllä toistensa gravitaation, mutta niiden tähdet kokevat edelleen lähinaapuriensa aiheuttamat paikalliset vaikutukset paljon selvemmin kuin toisten galaksien. Linnunradan ja Andromedan ehtiessä lähemmäs toisiaan tilanne varmasti alkaa vähitellen muuttua ja lopulta mikään tähdistä ei jää täysin 'nykyiselle' radalleen.
2) Avi Loebilla ja kumppaneillaan on viime vuosina ainakin ollut näkemyksiä po. törmäyksen vaikutuksista. Onko galaksien seuranta-aika ollut sitten vielä riittävä tarkkojen ennusteiden tekoon, sitä en tiedä, mutta ounastelen että ei. Edellä linkitetty vuoden 2012 simulaatiokin perustuu lähinnä vain siihen asti Hubble-teleskoopin avulla kerättyihin tuloksiin. Lopulta massiiviset 'mustikset' kuitenkin ajautuvat yhteen.

Lue lisää

Kiitos, trollinmolli. 1) Kiva kuulla, eikä aina vain "1/26000000 - ei ne törmää, ei sitä huomaakaan". 2) Ajatelin lähinnä osumiskohtia alkuvaiheessa, eli osuukohan esim. Anrdon keskusta ekaksi meidän (Orionin?) kaareemme, Linnun vastakkaiselle puolelle vai mihin.

trollinmolli kirjoitti:

Anteeksi agnoskepo. Tietskani päivittää sivua hitaasti, enkä huomannut viestiäsi vielä edellistä omaani sepustaessani. En olisi kirjoittanut, jos olisin kommenttisi nähnyt.

Lue lisää

Miksi et? Kirjoitit tiukkaa asiaa, kuten tavallisesti.

agnoskepo kirjoitti:

Miksi et? Kirjoitit tiukkaa asiaa, kuten tavallisesti.

Koska kirjoitit jo oleellisin osin samat asiat joita itse olin miettimässä. Teit sen vain suppeammin, mutta samalla asiallisemmin.
---
MilkyMeda kirjoitti mm: "2) Ajatelin lähinnä osumiskohtia alkuvaiheessa, eli osuukohan esim. Anrdon keskusta ekaksi meidän (Orionin?) kaareemme, Linnun vastakkaiselle puolelle vai mihin."

Kysymys pitäisi käsittääkseni esittää astronomeille, jotka ovat joko äskettäin tutkineet tai edelleen tutkivat asiaa. Heitä voi lähestyä joko suoraan esimerkiksi sähtköpostin välityksellä tai jonkin alan julkaisun kautta. Suomenkielisistä julkaisuista Tähdet ja Avaruuslehti tulee minulle ensimmäisenä mieleen.
Kysymyksesi on minusta muotoiltu jo tällä palstalla erinomaiseen muotoon, tosin pitäen sisällään oletuksen, jonka asiantuntija mahdollisesti korjaisi (ja sitä tehdessään kenties valottaisi mukavasti lisää asiaa). Tarkoitan 'Andron' keskuksen osumista alkuvaiheessa Orionin tai muuhun haaraan. Ensimmäinen törmäyksen vaihe on toistaiseksi käsitetty 'laitaosumaksi'. Galaksien keskustat osunevat kierteishaaroihin ja sen jälkeen toisiinsakin vasta paljon myöhemmin.

trollinmolli kirjoitti:

Koska kirjoitit jo oleellisin osin samat asiat joita itse olin miettimässä. Teit sen vain suppeammin, mutta samalla asiallisemmin.
---
MilkyMeda kirjoitti mm: "2) Ajatelin lähinnä osumiskohtia alkuvaiheessa, eli osuukohan esim. Anrdon keskusta ekaksi meidän (Orionin?) kaareemme, Linnun vastakkaiselle puolelle vai mihin."

Kysymys pitäisi käsittääkseni esittää astronomeille, jotka ovat joko äskettäin tutkineet tai edelleen tutkivat asiaa. Heitä voi lähestyä joko suoraan esimerkiksi sähtköpostin välityksellä tai jonkin alan julkaisun kautta. Suomenkielisistä julkaisuista Tähdet ja Avaruuslehti tulee minulle ensimmäisenä mieleen.
Kysymyksesi on minusta muotoiltu jo tällä palstalla erinomaiseen muotoon, tosin pitäen sisällään oletuksen, jonka asiantuntija mahdollisesti korjaisi (ja sitä tehdessään kenties valottaisi mukavasti lisää asiaa). Tarkoitan 'Andron' keskuksen osumista alkuvaiheessa Orionin tai muuhun haaraan. Ensimmäinen törmäyksen vaihe on toistaiseksi käsitetty 'laitaosumaksi'. Galaksien keskustat osunevat kierteishaaroihin ja sen jälkeen toisiinsakin vasta paljon myöhemmin.

Lue lisää

"Galaksien keskustat osunevat kierteishaaroihin ..."

Eli ainakin jossakin näistä rauhallisista lintukodoista tullaan kokemaan todella kuumiaa lopun aikoja. Tuo villein keskustan tähtiryhmähän ei kierrä supermassiivista mustaa aukkoa valovuoden, vaan pikemminkin Venuksen rataa vastaavalla etäisyydellä.

MilkyMeda kirjoitti:

"Galaksien keskustat osunevat kierteishaaroihin ..."

Eli ainakin jossakin näistä rauhallisista lintukodoista tullaan kokemaan todella kuumiaa lopun aikoja. Tuo villein keskustan tähtiryhmähän ei kierrä supermassiivista mustaa aukkoa valovuoden, vaan pikemminkin Venuksen rataa vastaavalla etäisyydellä.

Lue lisää

Tuo villein tähtiryhmä lienee kuvattu kohtalaisesti mm. tässä: https://en.wikipedia.org/wiki/Sagittarius_A*
Lähellä mustaa aukkoahan nuo kieltämättä käyvät, mutta jo se, että niitä noinkin lähellä kiertelee tuollainen määrä antaa osaltaan varsin vankan todisteen siitä, että sielläkin on tilaa, jossa tähdet mahtuvat kiertämään toisiinsa ja keskustan mustaan aukkoon törmäämättä. Itse tähtiähän on kyetty havaitsemaan vasta varsin lyhyen aikaa, mutta keskusaukon kirkastuminen olisi todennäköisesti herättänyt huomiota jo aiemminkin, jos sinne olisi jotain suurempaa putoillut (ja siitä olisi vieläkin epäsuorat todisteet havaittavissa esim. kertymäkiekossa).

Tuo mysteerinen G2-pilvi antoi sitten vast'ikään mainion todisteen siitä, ettei musta aukko ole niin hillitön ahmatti kuin miksi ihmiset sen usein kuvittelevat. G2:n povattiin imeytyvän armotta Sagittariuksen nieluun, mutta toisin kävi tavalla jota eo. linkki jo kuvaa. Lisää samansisältöistä tarinaa G2:sta esim. http://www.space.com/28936-milky-way-galaxy-g2-mystery-object.html

trollinmolli kirjoitti:

Tuo villein tähtiryhmä lienee kuvattu kohtalaisesti mm. tässä: https://en.wikipedia.org/wiki/Sagittarius_A*
Lähellä mustaa aukkoahan nuo kieltämättä käyvät, mutta jo se, että niitä noinkin lähellä kiertelee tuollainen määrä antaa osaltaan varsin vankan todisteen siitä, että sielläkin on tilaa, jossa tähdet mahtuvat kiertämään toisiinsa ja keskustan mustaan aukkoon törmäämättä. Itse tähtiähän on kyetty havaitsemaan vasta varsin lyhyen aikaa, mutta keskusaukon kirkastuminen olisi todennäköisesti herättänyt huomiota jo aiemminkin, jos sinne olisi jotain suurempaa putoillut (ja siitä olisi vieläkin epäsuorat todisteet havaittavissa esim. kertymäkiekossa).

Tuo mysteerinen G2-pilvi antoi sitten vast'ikään mainion todisteen siitä, ettei musta aukko ole niin hillitön ahmatti kuin miksi ihmiset sen usein kuvittelevat. G2:n povattiin imeytyvän armotta Sagittariuksen nieluun, mutta toisin kävi tavalla jota eo. linkki jo kuvaa. Lisää samansisältöistä tarinaa G2:sta esim. http://www.space.com/28936-milky-way-galaxy-g2-mystery-object.html

Lue lisää

Lisäys edelliseen. Ensimmäinen linkki aukeaa jostakin syystä suppealle sivulle, ei tarkoittamalleni, josta Sagittarius A*:n lähtitähtien kiertoratojen parametrit ja elongaatiot löytyvät. S24 ei pidä linkeistäni...

Jeesus on ruokapuolen hoitanut ennenkin ja juomiset järjestänyt ensimmäisenä tunnustekonaan. Prioriteetit kun ovat oikeat, ei liene syytä huoleen häneen uskovilla.
Jeesus tulee pian, sanotaan. Ctulhusta ja lentävästä spagettihirviöstä ei ole minun kuulteni kerrottu, mutta ehtinevät nekin ennen Andromedaa.

trollinmolli kirjoitti:

Jeesus on ruokapuolen hoitanut ennenkin ja juomiset järjestänyt ensimmäisenä tunnustekonaan. Prioriteetit kun ovat oikeat, ei liene syytä huoleen häneen uskovilla.
Jeesus tulee pian, sanotaan. Ctulhusta ja lentävästä spagettihirviöstä ei ole minun kuulteni kerrottu, mutta ehtinevät nekin ennen Andromedaa.

Lue lisää

Itse Väinämöinen tulee kuparisessa umpipurressaan Andromedan keula-aallolla surfaten.

tietäjä-iänikuinen kirjoitti:

Itse Väinämöinen tulee kuparisessa umpipurressaan Andromedan keula-aallolla surfaten.

Rauhoittava tieto tuokin. Andromedan keula-aalloilla saattaa kyllä surffailla yhtä ja toista. Pallomaisia tähtijoukkoja Andromedalla on satamäärin, joten niistäkin voisi joku löytää tiensä Linnunrataan ennen emogalaksia ja isompiakin seuralaisia on lueteltu mm. https://en.wikipedia.org/wiki/Andromeda_Galaxy
On väläytetty sitäkin, että Kolmion galaksi kerkiäisi myös ennen Andromedaa. Kaikki tämä on kuitenkin astronomien tiedossa, joten ymmärrän hyvin elleivät intoa piukassa esitä mitään kovin varmoja aikatauluja tässä vaiheessa. Ellei kolahda galaksi kaaliin, niin halosta saa kuitenkin kuten jo aloittajan linkeistä kävi ilmi. :)

Ongelmia taitaa tuottaa myös se, että tietääkseni voimme mitata vain suhteellista nopeutta sinisiirtymän avulla. Mahdollista poikittaiskomponenttia ei taida kovin lyhyellä tarkkailuvälillä havaita. Lyhyenä pidän tässä kohtaa esimerkiksi ihmisikää.
Voin tietenkin olla väärässä.

Seuraavasta sen sijaan olen lähes varma. Useimmiten ei halosta voida sanoa sen kolahtavan kaaliin muutoin kuin väärin käytettynä. Oikein käytettynä se kihahtaa kaaliin tai ajukuuppaan, jos tieteellisempää termiä haluamme käyttää.

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.deski.fi/download.php?file_name=print_SVBWwMR41G.jpg&imgrefurl=http://deski.fi/9/tumma-hiili-vaalean-halko-oluen-makupariksi-20622&docid=TS99bksbtkLMGM&tbnid=nHr0A_1WXdXJ-M:&w=1371&h=2480&client=firefox-b&bih=891&biw=1280&ved=0ahUKEwiDjZCr1NnOAhUDhiwKHeaHAIsQMwgdKAIwAg&iact=mrc&uact=8

Tietämätön-iänikuinen kirjoitti:

Ongelmia taitaa tuottaa myös se, että tietääkseni voimme mitata vain suhteellista nopeutta sinisiirtymän avulla. Mahdollista poikittaiskomponenttia ei taida kovin lyhyellä tarkkailuvälillä havaita. Lyhyenä pidän tässä kohtaa esimerkiksi ihmisikää.
Voin tietenkin olla väärässä.

Seuraavasta sen sijaan olen lähes varma. Useimmiten ei halosta voida sanoa sen kolahtavan kaaliin muutoin kuin väärin käytettynä. Oikein käytettynä se kihahtaa kaaliin tai ajukuuppaan, jos tieteellisempää termiä haluamme käyttää.

https://www.google.fi/imgres?imgurl=http://www.deski.fi/download.php?file_name=print_SVBWwMR41G.jpg&imgrefurl=http://deski.fi/9/tumma-hiili-vaalean-halko-oluen-makupariksi-20622&docid=TS99bksbtkLMGM&tbnid=nHr0A_1WXdXJ-M:&w=1371&h=2480&client=firefox-b&bih=891&biw=1280&ved=0ahUKEwiDjZCr1NnOAhUDhiwKHeaHAIsQMwgdKAIwAg&iact=mrc&uact=8

Lue lisää

Liitteistä ilmenee pari muuta tapaa Andromedan etäisyyden arvioimiseen.
http://www.universetoday.com/30716/distance-to-andromeda/
http://www.astronomy.com/news/2005/11/first-direct-distance-to-andromeda

Joo.
Etäisyys on tietenkin eri asia kuin suhteellinen nopeus, johon viittasin sinisiirtymällä. Kefidejä on käytetty pitkään "standardikynttilöinä" ja eikö yleinen punasiirtymä etäisyyden mittana perustu aika pitkälle kefideihin. Nykyään ne tunnetaan vaan paljon tarkemmin kuin Hubblen aikoina.

lillukan-varsia kirjoitti:

Joo.
Etäisyys on tietenkin eri asia kuin suhteellinen nopeus, johon viittasin sinisiirtymällä. Kefidejä on käytetty pitkään "standardikynttilöinä" ja eikö yleinen punasiirtymä etäisyyden mittana perustu aika pitkälle kefideihin. Nykyään ne tunnetaan vaan paljon tarkemmin kuin Hubblen aikoina.

Lue lisää

Kaipa kefeidin etäisyyden voi mitata useampaankin kertaan. Eihän ne ikuisia ole, mutta jotkut vilkuttelevat varmaan pitkään, vaikka esimerkiksi Pohjantähti kuulemma jo on ollut luovuttamassa.
'Standardikynttilöitä' on tietenkin muitakin.