Soutuneuvoksen kaksitahtisoutu
Yön hämyssä tuulanteisoutelossa vene todella liukuu hyvinkin pitkiä siivuja.
Soutaja vetelee airoilla milloin muistaa. Veneessä massat liikkuvat vähän ja hitaasti.
Airojen, etenemistä jarruttava, ilmanvastus on vähäistä kun kiirettä suraavaan vetoon ei ole.Näin ollen vene voi rauhassa liukua matkaansa.
Vauhdikkaammassa soudussa sen sijaan vene ei voi liukua lainkaan seuraavista syistä:
Vedon aikana veneen keula nousee ylös ja perä painuu alas. Vene käyttäytyy nuin jänis hitaassa juoksussa, Ponnistaessaan jäniksen perä pomppaa ylös ja ristiturpa painuu alas. Ennen kuin jänis pääsee uudelleen ponnistamaan sen liike melkein pysähtyy.
Veneen vastaavaan käyttäytymiseen vaikuttaa kaksi asiaa:
- Airoja vetoasentoon työnnettäessä parisoudussa liikkuu noin metrin matkan taaksepäin keskimmäärin 150 kg massa. Tämä voima jarruttaa veneen eteenpäin menoa. Vedon aikana tuo massa tosin liikkuu eteenpäin, mutta niin hitaasti, ettei sillä ole merkitystä.
- Airoparien muodostamat "purjeet" veneen sivuilla voivat liikkua ilmassa menosuuntaan, jopa nopeudella 10 mIs. Myös tämä voima pyrkii hidastamaan veneen liikkumista eteenpäin, juuri silloin kun veneen pitäisi liukua.
Kun edellä esitetyt voimat nostavat veneen jaksottaisesti veneen keulaa ylös ja perää alas, on veneen asento "liukuvaiheessa" kaikkea muuta kuin liukuva.
Edellä esitetyistä voimista seuraa, ettei vene etene tasaisella nopeudella. ja juuri tässä veneen vauhdin jaksottaisessa kihhdyttämisessä ja hidasta
misessa on soutuenergian musta-aukko, jonne soutuenergiaa häviää ja paljon.
Ongelman ratkaisu on soutuneuvoksen kaksitahtisoudussa. Siinä parisoudussa sijoitetaan parien hankaimet noin 2 m:n etäisyydelle toisistaan, Mitta riippuu soutajien vedon ja airojen pituudesta. Soutajat soutavat kaksitahtisesti. Kun toisen soutajan airot ovat vedossa, niin toinen soutaja siirtää airojaan uuteen vetoasentoon.
Tässä soututekniikassa veneessä on tasainen jatkuva veto päällä. Veneessä ei synny veneen etenemistä vastustavaa massojen liikettä, kun soutajien massojen liikkeet kumoavat toisensa. Myös airojen ilmanvastuksen jarrutus tulee tasaisena kuormana, eikä aiheuta veneelle epätasaista etenemistä.
Näin soutaen vene saadaan etenemään tasaisesti haluttua vauhtia. Kun sitten sijoitetaan veneeseen soutajat ja mahdollinen muu kuorma niin, että vene liukuu eteenpäin hahdollisimman pienellä vedenvastuksella, on soutuenergian musta-aukko tukittu.
Parisoudussa ei 6.5 m:n veneissä ole vaikeutta sijoittaa hankainpareja riittävän kauaksi toisistaan.
Kuntoisen airoparin palautus tapahtuu samaan tahtiin toisen airoparin vedon kanssa, niin sen palautus hidastuu. Tämä ei kuitenkaan merkitse välttämättä tehon menetystä. Sillä , mitä nopeammin airojen lavat ilmassa liikkuu, sitä enemmän energiaa hukataan ilman vastukseen. Siten nopealla airojen palautuksella uuteen vetoasentoon ei saavuteta merkittävää teon lisäystä.
Kirkkoveneissä kaksitahtisoutua ei voida toteuttaa muuten, kuin jättämällä keskimmäinen airopari pois. Siten saadaan eri tahtien välille riittävästi tilaa. Se kuitenkin kannattaa tehdä, koska kaksitahtisoudussa vene etenee nopeammin yhtä vähemmällä airoparilla, kuin yksitahtisoudussa, koska kaksitahtisoudussa saavutetaan etenemistä jarruttavien poistamisella suurempi teho, kuin minkä poistettu airopari antaisi.
Yön hämyssä tuulanteisoutelossa vene todella liukuu hyvinkin pitkiä siivuja.
Soutaja vetelee airoilla milloin muistaa. Veneessä massat liikkuvat vähän ja hitaasti.
Airojen, etenemistä jarruttava, ilmanvastus on vähäistä kun kiirettä suraavaan vetoon ei ole.Näin ollen vene voi rauhassa liukua matkaansa.
Vauhdikkaammassa soudussa sen sijaan vene ei voi liukua lainkaan seuraavista syistä:
Vedon aikana veneen keula nousee ylös ja perä painuu alas. Vene käyttäytyy nuin jänis hitaassa juoksussa, Ponnistaessaan jäniksen perä pomppaa ylös ja ristiturpa painuu alas. Ennen kuin jänis pääsee uudelleen ponnistamaan sen liike melkein pysähtyy.
Veneen vastaavaan käyttäytymiseen vaikuttaa kaksi asiaa:
- Airoja vetoasentoon työnnettäessä parisoudussa liikkuu noin metrin matkan taaksepäin keskimmäärin 150 kg massa. Tämä voima jarruttaa veneen eteenpäin menoa. Vedon aikana tuo massa tosin liikkuu eteenpäin, mutta niin hitaasti, ettei sillä ole merkitystä.
- Airoparien muodostamat "purjeet" veneen sivuilla voivat liikkua ilmassa menosuuntaan, jopa nopeudella 10 mIs. Myös tämä voima pyrkii hidastamaan veneen liikkumista eteenpäin, juuri silloin kun veneen pitäisi liukua.
Kun edellä esitetyt voimat nostavat veneen jaksottaisesti veneen keulaa ylös ja perää alas, on veneen asento "liukuvaiheessa" kaikkea muuta kuin liukuva.
Edellä esitetyistä voimista seuraa, ettei vene etene tasaisella nopeudella. ja juuri tässä veneen vauhdin jaksottaisessa kihhdyttämisessä ja hidasta
misessa on soutuenergian musta-aukko, jonne soutuenergiaa häviää ja paljon.
Ongelman ratkaisu on soutuneuvoksen kaksitahtisoudussa. Siinä parisoudussa sijoitetaan parien hankaimet noin 2 m:n etäisyydelle toisistaan, Mitta riippuu soutajien vedon ja airojen pituudesta. Soutajat soutavat kaksitahtisesti. Kun toisen soutajan airot ovat vedossa, niin toinen soutaja siirtää airojaan uuteen vetoasentoon.
Tässä soututekniikassa veneessä on tasainen jatkuva veto päällä. Veneessä ei synny veneen etenemistä vastustavaa massojen liikettä, kun soutajien massojen liikkeet kumoavat toisensa. Myös airojen ilmanvastuksen jarrutus tulee tasaisena kuormana, eikä aiheuta veneelle epätasaista etenemistä.
Näin soutaen vene saadaan etenemään tasaisesti haluttua vauhtia. Kun sitten sijoitetaan veneeseen soutajat ja mahdollinen muu kuorma niin, että vene liukuu eteenpäin hahdollisimman pienellä vedenvastuksella, on soutuenergian musta-aukko tukittu.
Parisoudussa ei 6.5 m:n veneissä ole vaikeutta sijoittaa hankainpareja riittävän kauaksi toisistaan.
Kuntoisen airoparin palautus tapahtuu samaan tahtiin toisen airoparin vedon kanssa, niin sen palautus hidastuu. Tämä ei kuitenkaan merkitse välttämättä tehon menetystä. Sillä , mitä nopeammin airojen lavat ilmassa liikkuu, sitä enemmän energiaa hukataan ilman vastukseen. Siten nopealla airojen palautuksella uuteen vetoasentoon ei saavuteta merkittävää teon lisäystä.
Kirkkoveneissä kaksitahtisoutua ei voida toteuttaa muuten, kuin jättämällä keskimmäinen airopari pois. Siten saadaan eri tahtien välille riittävästi tilaa. Se kuitenkin kannattaa tehdä, koska kaksitahtisoudussa vene etenee nopeammin yhtä vähemmällä airoparilla, kuin yksitahtisoudussa, koska kaksitahtisoudussa saavutetaan etenemistä jarruttavien poistamisella suurempi teho, kuin minkä poistettu airopari antaisi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.