Vanhat äijät ja pyörän lisävarusteet?

Sulle voi riittää varusteiksi ne sukkahousut, mutta eipä se minua haittaa. Joten miksi sinua haittaa jos joku tarvitsee tavaratelinettä, laukkuja, valoja, peilejä ja lukkoja? Unohdit mm pari vesipulloa ja eväät muuten.

Toiset ajelee hyötyajoa ja retkeilyajoa, toiset sukkahousuilee. Mitä se muille kuuluu.

-Lokasuojat rapakeleille,jotkut tykkää ajaa muulloinkin kuin auringon paisteessa.
-Tavarateline laukulle, jos ei viitsi repussa kantaa esim.kauppaostoksia.
-2 lukkoa on parempi suoja varkailta kuin yksi lukko.
-Lamppu on nykyään pakollinen.
-Heijastin,mitä haittaa on heijastimesta pimeessä?

Miten jotkut voi ihmetellä millä, miten ja missä ihmiset ajelee? Ei voi olla noin tylsää, vai voiko?

Nää on kuulkaa näitä tämän palstan pellejä nämä. Mihinkään oikealle pyöräilypalstalle ei asiantuntemus, kokemus saati oikeinkirjoitus riitä, niin ne täällä melskaa. Ajellaan me vaan niin että satulalaukut tuulessa hulmuaa!

Eikös tuossa ole hyvä kuvaus käyttöpyörälle :)

Lamppuja ei kannata vielä ottaa pois, kun niitä tarvitaan vielä tähänkin aikaan vuodesta. (Kunnat säästää katuvalaistuksessa ja yöllä on pimeää.)

Se sivulaukku ei ole virtaviivaisin vaihtoehto, mutta josko tarakan kanssa isoa satulalaukkua ei saa niin mukavasti kiinni (vaihtoehto). Saattaapi olla helpompi ottaa mukaan sisälle.

Säätöstemmi nyt poikkeaa tuossa muusta linjasta -- sopii kun etsii ajoasentoa. Kokenut pyöräilijän pitäisi se jo tietää valmiiksi?

Listasta puuttuu kännykkäteline, karttateline, GoPron kiinnitys. Runkoputkessakin yksi laukku. Pienisatulalaukku, jossa vararengas ja vähän työkaluja (kuusiokoloja, ketjunkatkaisija) ja jossain muualla pumppu.

Osan tavaroista voisi laittaa reppuun, mutta onko se käytännöllistä?

Tunnistan oman pyöräni tuosta, paitsi säätöstemmi uupuu, tosin sitten 2 juomapotellitelinettä löytyy lisänä ja pumppu. Tosin takaläppä on tehdasvalmisteinen, mutta edessä sitten onkin oman pajan valmistama läppä. Ikää mulla 55, eli vanha äijä.
Vastasin siksi, kun haluat kirjoituksellasi huomiota.

Jokavuodenajan- ja jokasäänvarustus, niitähän tuossa vain lueteltiin. Kunnon roiskesuojat edessä ja takana, että ei kengät kuraannu, eikä takapyörä roiskuta kuraa reppuun, joka on korissa tarakalla ja siellä repussa on pyöränhuoltovälineet ja varaosat ja muutenkin kuin eräretkeilijän selviytymisvarustus.

Ajoasennon pitää olla riittävän pysty, että, näkeekin jotakin ja että hengitys kulkee.

Vanha vaari tarttee peilin, että näkee mitä takaa on tulossa, kun jäykkä niska ei käänny ja korvatkin on melkein kuurot. Heijastimet on hyvä keksintö pimeässä liikkuessa, niin ei rekat aja niin herkästi littanaksi. Ledvalot ovat käteviä, niitä voi helposti ripustaa ohjaustangon täyteen ja nipsutella tarpeen vaatiessa päälle pimeässä, kun ikä on heikentänyt hämäränäköä ja kaihi on vienyt näöntarkkuutta.
Etukori on kätevä, mihin voi vauhdissa pistää kypärän sopivan aurinkoisella säällä, että pään psori saa valohoitoa.

Sitten se mittarivarustus, yksi mittari päivittäisen neljänkympin spurttaukseen ja sykemittari, ettei ihan hengiltä itseään aja ja isolla näytöllä kello, että tietää ehtiä sopivaan aikaan omaishoidettavien hoitopaikkojen väliä. Ja tuplalukitus, että velaksiostettu pyörä säilyy vohkimisilta.

Jokainen hankkikoot ja varustelkoot pyöränsä omien tarpeidensa mukaan tai jotkut tekee sen hankkimalla monta pyörää.
Lokasuojat on vaan suomen suvessa tarpeen, vaikkei varsinaisesti sadekelillä ajojansa suunnittelisi. Tai sitten on vaan kärsittävä, että on välillä kurassa korvia myöten.

Eihän niistä lisävarusteista haittaakaan hirveästi ole jos ei ole kisaamaan lähdössä. Se että se 100kg äijä ottaa pyörään lisävarusteita ei hirveästi painona tunnu. Sama onko sitten kilo enemmän tai vähemmän.

Nuohan on ihan normipyöräilijöitä.
Enemmän minua naurattaa, tai vähän jopa säälittää, nuo vanhoilla Lidlin sukkahousuilla kilpa-ajajaa leikkivät pikkuisen mahasta turvonneet keski-ikäiset "urheilija" wannabeet jotka tuolla pyöräteillä uhoaa räkä poskella kusenpolttamassa garderoobissa kaikille muille tien käyttäjille alentuvasti tuhahdellen ja itsekseen jupisten.

Mulla cyclosta rakennettu trekking pyörä kovassa käytössä ja yksi iso osa pyöräilyharrastustani on pyörän rakentelu. Mulle on sama hailee mitä pyörä painaa. Tämä nykyinen fillari tuli heräteostona ja pikkuhiljaa se vaihtui trekkin fillariksi. Renkaat 47 milliset, peltilokarit 55 milliset, tarakka, suora stonga, kolme juomapullotelinettä, jalka, sivulaukut, joissa tarvikkeita ja varaosia mm ketjut sisärengas pumppu takavaihtaja ja työkaluja ym ym, molemmissa lokareissa omatekoiset roiskeläpät, heijastimia n 6, valot edessä ja takana, peili, mittari ja kännyteline. Pyörä painoi uutena n 10 kg ja nyt 16.5 kg.

En ole vanha vielä (32v), mutta pyöräni varmasti ihmetyttää kaupunkilais pyöräilijöitä, kun välillä ajan jonkin kaupungin läpi. Mulla on fitness pyörästä itse rakentama täysverinen retkipyörä. Aloittajaa kummastuttaa lokasuojat ja roiskeläpät, mulla on leveät lokasuojat ja etulokasuojassa molemmissa päissä läpät, ylhäällä n 10 senttinen ja alhaalla n 30 senttinen kumiläpyskä. Takana n 25 senttinen. Ajan ympäri vuoden etelän teillä, jotka ovat suuren ajan suolavellissä talvella ja silloin noista läpistä on todella hyötyä, pysyy fillari, vaihteet ja jalat puhtaanpana ja vastatuulessa ei eturenkaan suihku lennä naamalle kovassa vauhdissa yläpäästä, kun on läppä. Tätähän ei talvella sohvalla makaava sukkahousu juppi tajua. Toistakymmentä tuhatta kilometriä tulee vuoteen poljettua painavalla ja lisävarustetulla pyörällä, mutta minä nautin tästä harrastuksesta ja se riittää. Muista viis.