huonoa filosofiaa

"Vika on siinä, että aivotoiminta ja minätietoisuus edeltäkäsin oletetaan ensisijaiseksi ja lähdetään sitten rakentamaan siltaa tietoisuuden ja luonnon välille. "

Minätietoisuus ei ole sama asia kuin aivotoiminta. Minätietoisuutta ei ole ilman kieltä eikä ihmisyhteisöä.

Todellisuudessa kaikki mitä voidaan luonnosta tietää suodattuu aina tietoisuuden läpi ja on tietoisuuden sisältöjä. Siinä mielessä tietoisuudesta riippumatonta fysikaalista todellisuutta ei ole olemassa.

""Kokonaisvaltainen" tarkoittaa suomeksi, että asiaa ei suostuta purkamaan pienempiin osiinsa, vaan yläkäsitteitä käytetään selittämään asia."

Luonnontieteet osaavat kyllä reduktionistisesti purkaa ilmiöt pienempiin osasiin mutta vaikeampaa on johtaa näistä pienemmistä osista niitä erilaisia systeemejä joissa kokonaisuus on aina suurempi kuin osiensa summa.

Reduktionismi johtaa helposti valtavaan määrään triviaalia nippelitietoa jolla ei tee juuri mitään ja joka ei auta ihmistä ymmärtämään elämäänsä eikä todellisuutta kokonaisuutena.

Mitä annettavaa luonnontieteillä on psykologialle ja sosiologialle?

maho_reduktio kirjoitti:

"Vika on siinä, että aivotoiminta ja minätietoisuus edeltäkäsin oletetaan ensisijaiseksi ja lähdetään sitten rakentamaan siltaa tietoisuuden ja luonnon välille. "

Minätietoisuus ei ole sama asia kuin aivotoiminta. Minätietoisuutta ei ole ilman kieltä eikä ihmisyhteisöä.

Todellisuudessa kaikki mitä voidaan luonnosta tietää suodattuu aina tietoisuuden läpi ja on tietoisuuden sisältöjä. Siinä mielessä tietoisuudesta riippumatonta fysikaalista todellisuutta ei ole olemassa.

""Kokonaisvaltainen" tarkoittaa suomeksi, että asiaa ei suostuta purkamaan pienempiin osiinsa, vaan yläkäsitteitä käytetään selittämään asia."

Luonnontieteet osaavat kyllä reduktionistisesti purkaa ilmiöt pienempiin osasiin mutta vaikeampaa on johtaa näistä pienemmistä osista niitä erilaisia systeemejä joissa kokonaisuus on aina suurempi kuin osiensa summa.

Reduktionismi johtaa helposti valtavaan määrään triviaalia nippelitietoa jolla ei tee juuri mitään ja joka ei auta ihmistä ymmärtämään elämäänsä eikä todellisuutta kokonaisuutena.

Mitä annettavaa luonnontieteillä on psykologialle ja sosiologialle?

Lue lisää

Mitä eroa on reduktionismilla ja emergenssillä? Kari Enkvist sanoo esim. että lämpötila ei ole emergentti, koska lämpö on keskimääräistä hiukkasten liike-energiaa ja se silloin hukkaa informaatiota. G.H. von Wright taas sanoi, että aivotoiminta on neuroneiden emergentti kvantiteetti. Mikä on näiden ero? Mutta mitä taas on se, että abstrakti tieto on käsitteelistä eli kokoelma konkreettisista olioista. Siis ihmisiä on käsin koskeltavissa 7 miljardia, mutta ihmisten käsite on se, että suodatetaan pois yksityiskohdat ja saadaan yksi ihmisen käsite. Eli mikä on loppujen lopuksia reduktion ja emergenssin ero?

Reduktionismi on jonkun asian selittämistä sen osien avulla kun taas emergenssi liittyy siinä mielessä reduktionismiin että niistä osista ajatellaan jotenkin syntyvän uusia ominaisuuksia. Emergenssissä voidaan erottaa vahva ja heikko emergenssi joista se "heikko" tarkoittaa että ne uudet ominaisuudet ovat näennäisiä kun taas "vahva" tarkoittaa että syntyy jotain aidosti uutta. Reduktionismin kannattajat eivät yleensä kannata vahvaa emergenssiä. Sana "emergenssi" ei oikeastaan määrittele tarkemmin miten se uusi ominaisuus ilmaantuu.

"Kari Enkvist sanoo esim. että lämpötila ei ole emergentti, koska lämpö on keskimääräistä hiukkasten liike-energiaa ja se silloin hukkaa informaatiota."

Lämpö on hiukkasten liikettä - mitä enemmän lämpöä sitä nopeammin hiukkaset liikkuvat. Lämpötila on siis tavallaan hiukkasten liikkeen keskiarvo ja siinä mielessä ei ota yksittäisten hiukkasten liikettä. Sieltä yksittäisten hiukkasten näkökulmasta informaatiota häviää kun puhutaan lämpötilasta.

Samalla tavalla voidaan ajatella että kvanttifysiikan dekoherenssi vähentää informaatiota makrokappaleissa eli ainoastaan siinä mielessä voidaan kuvitella että osat ovat aina enemmän kuin kokonaisuus vaikka esim. kvarkeista ei voi oikeastaan johtaa mitään ylemmän tason tapahtumia tai säännönmukaisuuksia.

"G.H. von Wright taas sanoi, että aivotoiminta on neuroneiden emergentti kvantiteetti. "

Kukaan ei kuitenkaan tiedä kuinka monta neuronia tarvitaan jonkun tietoisuuden sisällön (esim ajatuksen & tunteen) tuottamiseen eikä ole olemassa mitään teoriaa miten elämyksellinen tietoisuus (kvalia) syntyy aivojen neuroneista. Itse näen aivojen sähkökemialliset prosessit lähinnä yhden näkökulman kuvauksena tai heijastumana tietoisuudesta koska niiden välillä vallitsee korrelaatio - kausaalisuhdetta ei ole pystytty osoittamaan eikä ehkä pystytäkään neurotieteen keinoin.

"Mutta mitä taas on se, että abstrakti tieto on käsitteelistä eli kokoelma konkreettisista olioista."

Tieto on aina vertauskuvallista eli eräänlainen todellisuuden kartta - kartta ei ole sama kuin todellisuus.

"Miten on nykyään suurten firmojen, Apple, Google, Microsoft, IBM jne kehitykset koneoppimiseen ja tekoälyyn, siis raakadatasta kohti älykkäitä järjestelmiä?"

Tekoälyllä lienee aika vähän tekemistä ihmisen tietoisuuden ja älyn kanssa - tietokone käyttää esim. shakinpeluussa raakaa laskentatehoa ja käy läpi kaikki siirtomahdollisuudet. Shakki on kuitenkin melkoisen suppea peli verrattuna todellisuuteen.

"Nämä nörtit mahtavat uskoa, että voi syntyä jopa teknologinen singulariteetti."

Jotkut näistä nörteistä tosiaan kuvittelevat että esim. internetille voisi syntyä emergentisti jonkinlainen oma tietoisuus ja tahto.

http://www.wired.com/2013/11/christof-koch-panpsychism-consciousness/

http://en.wikipedia.org/wiki/Technological_singularity

"Mitä mieltä ovat folkloristikot, uskontotieteilijät, kansatieteilijät, naistutkijat, kulttuuriantropologit, assyorolit.."

Miksi sitä pitäisi heiltä kysyä?

Aivan varmasti tekoäly tulee yleistymään yhteiskunnassa ja suuri ellei suurin osa töistä siirtyy aikanaan älykkäille koneille. Periaatteena tekoälyssä on että mikä tahansa prosessi joka voidaan selkeästi kuvata algoritmina voidaan siirtää koneille. Mielestäni tekoäly ei kuitenkaan ole sama asia kuin tietoisuus (awareness) eikä tietoisuus ole edes algoritminen ominaisuus. Ei ole olemassa algoritmia uusien algoritmien kehittämiseen (biologisen evoluution mekanismi ei muuten ole sellainen vaikka niin usein kuvitellaan)

maho_reduktio kirjoitti:

"Miten on nykyään suurten firmojen, Apple, Google, Microsoft, IBM jne kehitykset koneoppimiseen ja tekoälyyn, siis raakadatasta kohti älykkäitä järjestelmiä?"

Tekoälyllä lienee aika vähän tekemistä ihmisen tietoisuuden ja älyn kanssa - tietokone käyttää esim. shakinpeluussa raakaa laskentatehoa ja käy läpi kaikki siirtomahdollisuudet. Shakki on kuitenkin melkoisen suppea peli verrattuna todellisuuteen.

"Nämä nörtit mahtavat uskoa, että voi syntyä jopa teknologinen singulariteetti."

Jotkut näistä nörteistä tosiaan kuvittelevat että esim. internetille voisi syntyä emergentisti jonkinlainen oma tietoisuus ja tahto.

http://www.wired.com/2013/11/christof-koch-panpsychism-consciousness/

http://en.wikipedia.org/wiki/Technological_singularity

"Mitä mieltä ovat folkloristikot, uskontotieteilijät, kansatieteilijät, naistutkijat, kulttuuriantropologit, assyorolit.."

Miksi sitä pitäisi heiltä kysyä?

Aivan varmasti tekoäly tulee yleistymään yhteiskunnassa ja suuri ellei suurin osa töistä siirtyy aikanaan älykkäille koneille. Periaatteena tekoälyssä on että mikä tahansa prosessi joka voidaan selkeästi kuvata algoritmina voidaan siirtää koneille. Mielestäni tekoäly ei kuitenkaan ole sama asia kuin tietoisuus (awareness) eikä tietoisuus ole edes algoritminen ominaisuus. Ei ole olemassa algoritmia uusien algoritmien kehittämiseen (biologisen evoluution mekanismi ei muuten ole sellainen vaikka niin usein kuvitellaan)

Lue lisää

"Ei ole olemassa algoritmia uusien algoritmien kehittämiseen "
Onkohan tähän jokin todistus olemassa? Tietotekniikkaa opiskelleena tiedän, että Alan Turing todisti ainakin sen, ettei voi tehdä ohjelmaa, joka testaa jääkö toinen ohjelma ikuiseen silmukkaan...

"Tietotekniikkaa opiskelleena tiedän, että Alan Turing todisti ainakin sen, ettei voi tehdä ohjelmaa, joka testaa jääkö toinen ohjelma ikuiseen silmukkaan..."

Tarkoitatko kenties tätä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Halting_problem

Tuo lähinnä tarkoittaa sitä että ohjelma ei voi tutkia omaa tilaansa vaan jää luuppiin. Tietoisuudelle käy periaatteessa ihan samoin jos se yrittää reaaliaikaisesti mallintaa omaa tilaansa.

Liiallinen introspektio voi olla lamaannuttavaa....:-)