Miten tällainen lasketaan??
Teräslevyn murtolujuus on 600 N/mm2 ja sen paksuus on 3 mm.
Puristimesta saadaan voimaa 100 kN. Voidaanko sillä lävistää levyyn 10 x 15 mm kokoinen reikä?
Teräslevyn murtolujuus on 600 N/mm2 ja sen paksuus on 3 mm.
Puristimesta saadaan voimaa 100 kN. Voidaanko sillä lävistää levyyn 10 x 15 mm kokoinen reikä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Annettu murtolujuus on oletettavasti leikkausmurtolujuus, eli sellaisen leikkausjännityksen arvo, joka saa materiaalin leikkautumaan. Näin ollen, lävistääksesi levyn tarvitset leikkautuvaan pintaan kyseisen suuruisen jännityksen. Jännitys on voima per pinta-ala. Voima on annettu, joten nyt sinun pitää ainoastaan miettiä mikä on leikkautuva pinta, ja tarkistaa riittääkö voima luomaan kyseiseen pintaan riittävän suuren leikkausjännityksen.
Kiitos. Olenko oikeilla jäljillä, kun sain tällaisen laskun aikaiseksi? Voiko tämä tehtävä olla näin yksinkertainen vai olenko minä?
Tarvittava voima=
10x15mmx3mmx600n/mm^2=270kN
Puristimen voima 100kN ei siis riitä.
Laske leikkautuva pinta, ei reiän suuruutta (vai mitä lie omituista) niin kuin nyt olet tehnyt.
surtsurtsurtsurttt neuvoi ihan oikein.
Siis leikkausviivav pituus kertaa levyn paksuus.
Elikkä siis, ymmärsinkö oikein?
10mm x 3mm 10mm x 3mm 9mm x 3mm 9mm x 3mm = 114 mm^2
114mm^2 x 600N/mm^2= 68,4 kN
100kN tässä tapauksessa siis riittää lävistämään.
Helpompi laskea 10mm 15 10 15 summa kerrotaan kolmella (mm) saat leikattavan materiaali määrän. 150mm2 Mistä lie yhdessä esimerkissä oli tullut 9
Puristimien puristusvoima ilmaistaan kilonewtoneina, joten kannattaa ajatella teräslevyn murtolujuus 600 N/mm2 olevan 60 kN/cm2.
Tarvitsee laskea vain leikkausviivan pituus 5 cm ja ainevahvuus 0,3 cm, niin tarvittava voima on.
5 cm x 0,3 cm x 60 kN/cm^2 = 90 kN
Jälleen esimerkki lyö korville, sillä.
a) Ilmoitettu murtolujuus on minimi taattu murtolujuus. Levy ei murru nimellisellä murtolujuudella, vaan on käytännössä paljonkin suurempi. Joten välttämättä 100 kN voima ei riitä osan meistämiseen irti levystä.
b) Epäkeskopuristin ei kestä, jos suuurin kapasiteetti riittää juuri ja juuri. Onhan levyosaan tarvittava työkalu kallis investointi ja tarkoitettu sarjatyökaluksi. Tehtävän kannalta oltaisiin reaalimaailmassa, jos koneen kapasiteetiksi olisi ilmoitettu vaikka 160 kN. Tehtävän kannalta tällä ei ole merkitystä muuten, kuin antamalla oikean perspektiivin työelämään.
c) Esimerkki ei kerro osaa irroitettavaksi tasapäisellä meistillä, sillä ei levyleikkurissakaan leikata kerralla koko pituudelta. Näin asiaa tarkastellen 100 kN puristin riittää vallan mainiosti suuremmankin levyosan irroittamiseen.
Oikeastaan ei ole oikeata vastausta, vaan valintakysymys niin aineesta, kuin työtavastakin.
Vielä on huomattava, että materiaalista ilmoitetaan yleensä VETOmurtolujuus. Lävistyksessä vallitsee kuitenkin LEIKKAUSjännitys, jota materiaali kestää paljon vähemmän, esimerkiksi vain 60 prosenttia vetomurtolujuudesta.
Nyt ovat puurot ja vellit sekaisin edellisellä.
"Vielä on huomattava, että materiaalista ilmoitetaan yleensä VETOmurtolujuus. "
Ensin
Tehtävän annossahan kerrottiin murtolujuus teräslevylle. Jos teräslevystä ilmoitetaan murtolujuus, niin mikä muu se olisi kuin vetomurtolujuus. Sana yleensä kertoo, kuin olisi muitakin testaustapoja kohteena olevalle meistettävälle teräkselle.
Toiseksi:
Valssattujen tuotteiden leikkauslujuus puhtaassa leikkauksessa kohtisuoraan valssaussuuntaa vastaan on käytännössä vetolujuuden suuruinen. 3 mm teräs on luultavasti kylmävalssattu, jolloin pinta on lisäksi tiivistynyt kovaksi kuumavalssattuun verrattuna. Valssaustapaa ei tarvitse reikää meistettäessä huomioida, mutta tästä syntyisi uusi kertomus valittaessa materiaaleja tuotteisiin.
Pieniä asioita, mutta joista kokonaisuus usein muodostuu. Seuraavaan kommenttiin sen verran, että ajatus pistimen pään muodosta on oikea. Pallopäistä meistiä ei kai sentään laiteta suorakaiteen muotoa vaativaan työkaluun? Vähän vinoksi teroitettu suorapäinen pistin leikkaa kuten giljotiini periaatteena ja näin voiman tarvetta voi pienentää. Tapauskohtaisesti toimien ja huomioiden kuinka kauan pistimen on toimittava jne. Unohtamatta vaikka onko johteellinen työkalu vai irrallinen pistin koneessa jne. Luultavasti meistämiseenkin on olemassa monta koulukuntaa ja käytäntö opettaa lisää.
Riippuu aivan pistimen muodosta. Suorana tai pallopäisenä pistin käyttäytyy aivan erilailla kuin viistona tai koverana.