Mitä se tämä Soman yrittäjä valittaa kuinka vaikeaa on työntekijän palkkaaminen. Eihän se ole kun palkata vain jos on varaa. Yrittäjän arki on ankeaa mutta ite sen tien on valinnut. Lomia ja vapaapäiviä voi pitää jos on säästänyt itse rahat ja on luotettavat työntekijät jotka hoitavat hommat. Tuskimpa jää vesilasiin sormen jälki.
Työntekijän palkkaaminen
immelli
14125
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mitä sie immelli horiset , työn tekijää on äärimmäisen suuri riski palkata . AY.liikheet on tehneet yrittäjistä lain suojattomia lähes rikollisia jota saa rankaista ja rokottaa mielin määrin.
Usein työntekijä jää kohta sairaslomalle, äitiyslomalle tms.yrittäjä maksaa kaikki sosiaaliturvamaksut yms. itse.Yrittäjyys on tehtymuutenkin niin hankalaksi että ne jotka siihen ovat alkaneet ovat hirttosilmukkaan päänsä pistäneet. Mm.vakuutusmaksut ovat päätähuimaavia.Jos ei maksa nopeasti, alkaa postiluukusta löytyä konkurssiinhakemista ym. takansytykepaperia.
Ei kannata alkaa yrittäjäksi jos ei uskalla riskeerata. Turha nurista sitten että on aina töissä ilman vapaata.
Kyllä monille yrittäjille yllätyksenä tulee kuinka rankkaa ympärivuorokautista työtä se on.Ymmärrystä "immelli", ei henkinen tuki jonka antaa toiselle ole keneltäkään pois.
Tukekaa ja tarjotkaa nuorelle yrittäjälle auttavaa kättä mieluimmin kuin arvostelette ja kadehditte. Olalle taputtajia ja kehujia riittää kyllä avajaisissa ja kun menee hyvin niin kaikki ovat sukulaisia ja ystäviä. Kun menee huonommin, kuten miltei kaikilla yrittäjillä on totuus, niin alkaa arvostelu ja kuittailu. Yrittäjän pitäisi olla joku yli-ihminen selviytyäkseen ja nielläkseen lisäksi kaikki ihmisten tyhmät spekuloinnit.
onko se valittamista jos sanoo niinkuin asia on ?
Heippa!
Kuulin että minusta keskustellaan täällä, joten asianomaisena tottakai otan kantaa omalla nimelläni.
Aloittajan kirjoitus ilmeisesti pohjautuu blogikirjoitukseeni. Kyseessä oma henkilökohtainen blogi, jota oon kirjoittanu ko kohta seitsemän vuoden ajan. Olen siellä avannut yltiörehellisestikkin tuntojani niin omasta kasvusta kuin yrittäjyydestä. Se on minun mielipiteeni, jonka takana seison.
Olen sanonutkin, että yrittäjyys on elämäntapa jo, niin kokonaisvaltainen se on. Se on rankkaa, haastavaa mutta palkitsevaa. En vaihtaisi pois. Senkin olen sanonut. Työntekijän palkkaamisen vaikeus perustuu faktoihin. Kysyin toukuussa tukea pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen, mutta määrärahatuet ovat loppuneet jo maaliskuussa. Viimeviikolla puhuin oppisopimuskoulutuspuolen kanssa, ja määrärahat siihen on myös hyvin pitkälle käytetty. Lisäksi oppisopimusopiskelijan pitäisi olla ollut työttömänä 300 päivää, jotta saisi palkkatukea. Ja nämä tuet siksi, koska palkataan ns. vihreitä, jotka opetetaan kyseiseen työhön. He eivät ole valmiita työntekijöitä. Myös koeaika voisi mielestäni olla pidempi, jos voisi toivoa. Ei neljässä kuukaudessa ihan vielä näen miten menee. Olisi kiva voida palkata, luoda työpaikkoja, kasvaa ja kehittyä ja siten olla hyvä juttu myös kylälle! Me ei olla miljoonayritys. Tämä on microyritys, ja liikevaihto on pieni mutta tavoite tulevaisuudessa toki isompi kun haluaa kehittyä! Se minun ajatus on. Ei nuriseminen. Harmillista, jos se on siltä tuntunuy kirjoituksen aloittajalle. Itseasiassa olen äärimmäisen kiitollinen saadessani tehdä työtä josta pidän.
Tällä hetkellä on työntekijäasiatkin ihan ok. Itseni lisäksi talonkirjoilla on täysiaikanen nainen sekä osa-aikainen äitini. Kesällä aloittaa ihana Ipa ja myös Anni käy tuurailemassa. Ja kaikkea kivaa uutta on kuulkaa Soman tiimoilta luvassa, joten pysykäähän kuulolla
En ole lukenut mitään blogia.En edes tiedä sen olemassa olosta. Eikä ne kiinnosta.Luin haastattelun Kittilä lehdessä. Eikä se koeajan jatkaminen auta mitään. Yhtä vaikeaa on sen lopettaminen kuin työntekijän irtisanominen.Pitää olla tosi pätevä syy. Jos sanoo koeajan päättymisen syyksi tuotonnolliset ja taloudelliset syyt siihen ei voi vähään aikaan palkata työntekijää.
Koeajalla irtisanomiseen ei tarvita syytä ilmoittaa kumpaankaan suuntaan. Eli työntekijän voi laittaa pihalle/työntekijä voi lähteä kävelemään heti ja ilman perusteluja.
Täälä on hyvä huudella nimettömänä. Se pitäs olla laki, että keskustelupalstoilla kirjotetaan nimillä. Sanoahan saa mielipiteensä, mutta kuinka sen takana seisoo nimettömänä, vai kirjottaako vain kateuttaan/ilkeyttään. Mutta jotaki positiivista pittää aina joka jutusta löytää. Tämähän on ilmasta mainostusta Helille ja Somalle. Kun se kerta niin tarkoin tämä anonyymi aloittaja on kohteen kuitenkin kertonut.
Näin on ilmaista mainosta. Itse en juurikaan käy täällä keskustelupalstoilla, koska täällä on pääsääntöisesti aina negatiivinensävy näissä kirjoituksissa. Sitä vastoin käyn usein Helin kahvilassa syömässä...kiva ja viihtyisä paikka.
Kahvila Soma on kyllä mukava paikka ja hyvät ovat tarjoomukset. Mielelläni käyn minäkin siellä, kun paikkakunnalla kuljen. Voisin kuitenkin sen verran kommentoida, että kahvilan pitäjän omassa blogissa on ollut aika ikäväänkin sävyyn kirjoitettuja tekstejä, joten hieman voisi olla hänellä enemmän sietokykyä myös suomi.24:n juttuihin. Täällä kuitenkin vielä joskus keskustellaankin jostain, ei tosin kovin usein, eikä vain hymistellä.
Heippa jälleen :)
Kiva kun olet wertyui kuitenkin tykännyt käydä meillä. Se on mukava kuulla!
Tiedostan hyvin vahvasti olevani persoona, joka jakaa mielipiteitä. Se on onneksi fakta, minkä olen sisäistänyt elämässäni ; kaikkia en voi, enkä tule koskaan voimaan miellyttää. Enkä siihen edes pyri. Tosiasiassa olen jo vuosia oikeasti etsinyt itseäni, omaa tapaani olla ja elää, sitä mikä olisi parasta mulle. Mulle on tärkeintä tänään hyväksyä itteni tällaisenaan, olla kiitollinen menneestä - niin huonoista asioista, omista monista virheistä ja erheistä, ottaa ne opiksi ja kääntää vahvuudeksi. Ilman niitä en olisi tässä tänään tällainen. Olen opetellut olemaan armollinen itselle ja ymmärrän sen, että aina on kuitenkin asiat tullu tehtyä sen hetkisen tiedon ja ymmärryksen mukaan.
Blogini on tosiaan jo monien vuosien takainen juttu, minkä aloitin kun sain kameran jolla kuvata kakkuja Kanttiinissa. Pikkuhiljaa elämän edettyä ja rohkeuden lisäännyttyä siitä tulikin minun julkinen itsetutkiskelupäiväkirja ja viimeisimmät kirjoitukset liittyy lähinnä yrittämiseen. Kahden viimeisen kirjoituksen välillä on jopa vuosi ja se harmittaa. Mieli kyllä halajaa kirjoittamaan usemminkin, mutta aika ja jaksaminen ovat tosiaan olleet kortilla. Kirjoitusten sisällöt ovat olleet aina sen hetkisiä fiiliksiä milloin mistäkin. Niinkuin varmasti jokaisen, myöskään minun elämä, ei todellakaan ole pelkkää iloa, onnea ja auringonpaistetta - vaikka pääsääntöisesti nykyään pyrinkin keskittymään aina positiiviseen. Kipu kasvattaa ja monesti niistäkin kirjoittaminen on helpottanut itteä. Olen tosi pahoillani, jos olen joitain tai joitain niillä loukannut. Se on surullista. Anteeksi.
En ole kuitenkaan ihminen, joka syö sanojaan, deletoi tekstejään tai jättää nimen kirjoittamatta tekstinsä päällä, joten annan blogitekstieni olla siellä sellaisenaan ja ylpeänä seison joka sanan takana, mitä sinne sitten olenkaan kirjoittanut. Se on minun kasvutarinani kaikessa hyvässä ja pahassa, ja tulee sitä yhä olemaan. Ja koska blogini, kuten minun työni , on julkinen (ainakin se nyt tuntuu siltä?) niin en mie pahetu, jos minusta keskustellaan tai minua arvostellaan. Olen iso tyttö ja kestän kyllä kritiikin, mutta tottakai haluan nimelläni asiallisesti vastata, jos minusta kirjoitetaan. Olkoon tämä oma valintani, kun olen elämäni tällaiseksi valintojeni kautta luonut. Mie tykkään kyllä elämästäni ja tämä aivan innostaa minua lisää bloggailemaan! Ei enää vuoden taukoja ;D
Terkuin,
Heli Somasta
Hyvänen aika,
hellitä jo. Kestä muiden mielipiteet koska muidenkin onkestettävä sinun. Anna muiden kirjoitella mitä lystäävät kunha pysyvät asiallisessä sävyssä. Kaikkeen ei tartte kommentoida tai vuodattaa pitkää omaa elämäkertaa.