2-moottoriasennus

2 perämoottoria

Olisiko tietoa kahden samankokoisen perämoottorin asennuksesta veneen perään ?
Onko kokemuksia?

Minulle mieleen tuli, että niiden tulisi pyöriä eri suuntiin.
Miten tämä on järjestettävissä?
Miten voin toisen koneen pyörintäsuunnan muuttaa?
Koneet ovat nyt samanlaiset.
Potkurikin pitää vaihtaa, vai kääntää ?

Vai voivatko pyöriä samansuuntaisesti?

Tälläi kyselee jussi

22

7623

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tuntematon

      Useista moottoreista löytyy tehtaalta vastakkaiseen suuntaan pyörivä malli. 2-t-koneessahan muutos on aika helppo, muutetaan sytytysennakkoa ja starttimoottorilla annetaan alkuvauhti toiseen suuntaan (en tiedä onko vaihteistossa eroa) mutta 4-t-koneen pyörimissuunnan vaihto on suurempi juttu.

      Potkurin kääntäminenhän ei tunnetusti auta, päinvastoin ;).

      Toinen juttu on sitten, että tarvitaanko toiseen suuntaan pyörivää moottoria. Ovat nimittäin tyypillisesti samaan suuntaan pyöriviä nuo Volvo-Pentatkin, joita käytetään nopeiden matkaveneiden kaksoisasennuksessa. Kipparilehti koeajoi taannoin Silver Eaglen, jossa oli 2 tavallista Yamaha F50:stä. Ei siinä ainakaan ollut mitään ongelmia.

      • SAR

        Konnevedelle tuli syksyllä upouusi SAR järvipelastusvene. Hylkäsivät jo koeajoissa laitteen. Ei kulje suoraan. 2x250 hv:n Jammua. Vasenkätisen perän tiluuksi meni. Jospa ensikevääksi laiva sen Japanista tuo.


      • Jupe22
        SAR kirjoitti:

        Konnevedelle tuli syksyllä upouusi SAR järvipelastusvene. Hylkäsivät jo koeajoissa laitteen. Ei kulje suoraan. 2x250 hv:n Jammua. Vasenkätisen perän tiluuksi meni. Jospa ensikevääksi laiva sen Japanista tuo.

        eikös ne ajaneet sen väärinpäin pyörivän perän kiveen....


    • Ykä

      Kyllä kaksikoneasennusta käytetään hyvällä mestyksellä, vaikka koneiden potkurit kiertävät samaan suuntaankin. Mitä suuremmista koneista on kyse, sen enemmän on hyötyä eri suuntiin pyörivistä huiskista.

      Käsitys, että 2-t koneen kierosuunta olisi helposti muutettavissa ei pidä paikkaansa. Kaikissa nykyisissä koneissa on epäsymmetrisiä asennuksia, joita viljellään juuri kiertosuunnan vuoksi, esimerkiksi männän ja kampiakselin suuntaus siten, että mäntä painuu alaspäin mennessä vähemmän sylinterin seinämää vasten ja vastaavasti ylöspäin noustessa voimakkaammin kuin jos kampiakselin ja männän suuntaus olisi symmetrinen. Tempulla vähennetään kitkaa, lisätään kestävyyttä ja pienennetään polttoaineen kulutusta. Tämä ei koske vain 2-t koneita vaan ihan samoin nelareita.
      Perämoottoreiden potkurien kiertosuunta muutetaan vetopyörästössä. Vastakkaispyörintämallit eivät siis todellisuudessa pyöri vastapaivää, vain potkurien kiertosuunta on vaihdettu.

      • tuntematon

        Aivan. Ilmeisesti tekniikan kannalta on sama pyöriikö potkuri "pakki"rattaan tai "eteenpäin" rattaan pyörittämänä. Välitys lienee sama molempiin suuntiin.

        Konetta ei tarvitse siis muuttaa muuten kuin vaihteensiirtäjän osalta ja potkuri vaihdetaan "vasenkätiseen". Onpa yksinkertainen ratkaisu.

        Näköjään 2-t koneiden tekniikkakin on nykyään niin monimutkaista, etteivät vanhat konstit enää päde. Ennen esim. Messersmichtin peruutus toimi moottorin väärinpäin pyörimisellä. Tosin pakkia käytetään niin vähän, etteivät epäsymmetrisetkään rakenteet varmaan olisi aiheuttaneet ongelmia kulutuksen tai kulumisen kannalta.


      • qqqqqqqqqq
        tuntematon kirjoitti:

        Aivan. Ilmeisesti tekniikan kannalta on sama pyöriikö potkuri "pakki"rattaan tai "eteenpäin" rattaan pyörittämänä. Välitys lienee sama molempiin suuntiin.

        Konetta ei tarvitse siis muuttaa muuten kuin vaihteensiirtäjän osalta ja potkuri vaihdetaan "vasenkätiseen". Onpa yksinkertainen ratkaisu.

        Näköjään 2-t koneiden tekniikkakin on nykyään niin monimutkaista, etteivät vanhat konstit enää päde. Ennen esim. Messersmichtin peruutus toimi moottorin väärinpäin pyörimisellä. Tosin pakkia käytetään niin vähän, etteivät epäsymmetrisetkään rakenteet varmaan olisi aiheuttaneet ongelmia kulutuksen tai kulumisen kannalta.

        Ei voi vaihtaa moottoria pakilla nurinperin käyväksi. Painelevy on vain potkurin toisella puolella ottamassa voimia vastaan. Lisäksi ilmeisesti painelaakerointikin on suunniteltu toisin päin toimivaksi. Öljynkiertokin voi häiriintyä.


      • Joakim
        qqqqqqqqqq kirjoitti:

        Ei voi vaihtaa moottoria pakilla nurinperin käyväksi. Painelevy on vain potkurin toisella puolella ottamassa voimia vastaan. Lisäksi ilmeisesti painelaakerointikin on suunniteltu toisin päin toimivaksi. Öljynkiertokin voi häiriintyä.

        Taisit ymmärtää väärin pakkihomman. Tuntemattoman ehdotuksen mukaan toisen koneen vaihdensiirrin muokattaisiin sellaiseksi, että se on pakilla kun toinen kone on eteenpäin. Potkuri olisi toisessa oikea- ja toisessa vasenkätinen. Painelevy ei tällöin ole mikään ongelma, mutta vaihteisto ei ehkä tykkää jatkuvasta "pakittamisesta" ja pakkilukon toiminta pitää myös ottaa huomioon.


      • qqqqqqqqqq
        Joakim kirjoitti:

        Taisit ymmärtää väärin pakkihomman. Tuntemattoman ehdotuksen mukaan toisen koneen vaihdensiirrin muokattaisiin sellaiseksi, että se on pakilla kun toinen kone on eteenpäin. Potkuri olisi toisessa oikea- ja toisessa vasenkätinen. Painelevy ei tällöin ole mikään ongelma, mutta vaihteisto ei ehkä tykkää jatkuvasta "pakittamisesta" ja pakkilukon toiminta pitää myös ottaa huomioon.

        Heh...vai sellanen viritys. Voisi rasitusten jakautumisen suhteen toimiakin. Pakkilukkokaan ei olisi ongelma, sillä se ottaisi vastaan vaihteen siirtimen eteenpäin asennossa.
        Öljynkierto olisi ainoa kysymysmerkki. Ilmeisesti se ei toimisi suunnitellusti, sillä muutoin tehtaat eivät tehtailisi vääräkätisiä periä.


      • aos
        qqqqqqqqqq kirjoitti:

        Heh...vai sellanen viritys. Voisi rasitusten jakautumisen suhteen toimiakin. Pakkilukkokaan ei olisi ongelma, sillä se ottaisi vastaan vaihteen siirtimen eteenpäin asennossa.
        Öljynkierto olisi ainoa kysymysmerkki. Ilmeisesti se ei toimisi suunnitellusti, sillä muutoin tehtaat eivät tehtailisi vääräkätisiä periä.

        Miten siis "vääräkätinen" perä tarkkaan ottaen eroaa normaalista. Onko jossakin välissä joku ylimääräinen rataspari, joka kääntää pyörimissuunnan vai miten se on toteutettu?


      • qqqqqqqqqqqqqq
        aos kirjoitti:

        Miten siis "vääräkätinen" perä tarkkaan ottaen eroaa normaalista. Onko jossakin välissä joku ylimääräinen rataspari, joka kääntää pyörimissuunnan vai miten se on toteutettu?

        En tiedä. Veikkaisin rattaiden olevan aivan samat, mutta vaihteensiirtimen olevan erillainen.

        Mietin perämoottorin perän rakennetta ja se on ilmeisesti aivan samallainen kummassakin tapauksessa. Rattaat ovat viistohammastetut ja niiden suunnassa voi tietenkin olla eroavaisuuksia. Öljynkierron suhteen ei pitäisi olla mitään väliä. Perävetolaitteissa saattaa eroja olla enemmän.


      • Anonyymi00019
        qqqqqqqqqq kirjoitti:

        Heh...vai sellanen viritys. Voisi rasitusten jakautumisen suhteen toimiakin. Pakkilukkokaan ei olisi ongelma, sillä se ottaisi vastaan vaihteen siirtimen eteenpäin asennossa.
        Öljynkierto olisi ainoa kysymysmerkki. Ilmeisesti se ei toimisi suunnitellusti, sillä muutoin tehtaat eivät tehtailisi vääräkätisiä periä.

        No perämootorin perä on suuniteltu niin että se kestää työntöä enemmän kuin vetoa(pakki),ne perän sisällä olevat roippeet on yleensä potkurin takana olevalla yhdellä ruuvilla kiinni joten tuskin perä kauan pysyisi kasassa jos pakilla ajettaisiin jatkuvasti täysillä,olen purkanut monta perämootorin perää ja kaikissa sama juttu,yksi iso ruuvi potkurin takana stefoineen ja tiivisteineen ja kun sen avavaa,niin silloin yleensä perän sisällön saa näkyviin.


      • Anonyymi00022
        Anonyymi00019 kirjoitti:

        No perämootorin perä on suuniteltu niin että se kestää työntöä enemmän kuin vetoa(pakki),ne perän sisällä olevat roippeet on yleensä potkurin takana olevalla yhdellä ruuvilla kiinni joten tuskin perä kauan pysyisi kasassa jos pakilla ajettaisiin jatkuvasti täysillä,olen purkanut monta perämootorin perää ja kaikissa sama juttu,yksi iso ruuvi potkurin takana stefoineen ja tiivisteineen ja kun sen avavaa,niin silloin yleensä perän sisällön saa näkyviin.

        Molemmat potkurit tietenkin työntävät edelleen samaan suuntaan . Vain voimaa potkuriakselille välittävä ratas on pakkiratas . Nämä rattaat on täysin samanlaisia . Eteen ja taakse rattaat pyörivät molemmat kokoajan potkuriakselilla erisuuntiin ja akselin boorilla liikkuva holkki kytkee vaihteen .


    • gggggg

      Ihan mielenkiinnosta kyselen. Tietääkö joku, miten veneen ajettavuus, plaaniinnousukyky yms. eroaa käytännössä kun perässä on esim. 2 kpl 30 heppaisia koneita verrattuna 1 kpl 60 heppainen kone? Millaiset potkurit kannattaisi teoriassa laittaa jos on kaksi pienempää myllyä perässä eikä 1 iso?

      • qqqqqqqqqqq

        Tuplakoneella vene lähtee kuin raketti ja voimaa riittää koko käyttöaluella.


      • Joakim
        qqqqqqqqqqq kirjoitti:

        Tuplakoneella vene lähtee kuin raketti ja voimaa riittää koko käyttöaluella.

        Jos verrataan 2x30 hv vs. 1x60 hv, jää huippunopeus kahdella koneella paljon pienemmäksi ja samalla myös taloudellisuus selkeästi huonommaksi. Varsinkin, jos kyse on hiukankin nopeammasta yhdistelmästä. Syinä lisäpaino, vetolaitteiden lisävastus, potkurien toiminta huonommalla alueella. Jossain raskaassa puoliliukuvassa 2 konetta voi olla parempikin.


      • qqqqqqqqq
        Joakim kirjoitti:

        Jos verrataan 2x30 hv vs. 1x60 hv, jää huippunopeus kahdella koneella paljon pienemmäksi ja samalla myös taloudellisuus selkeästi huonommaksi. Varsinkin, jos kyse on hiukankin nopeammasta yhdistelmästä. Syinä lisäpaino, vetolaitteiden lisävastus, potkurien toiminta huonommalla alueella. Jossain raskaassa puoliliukuvassa 2 konetta voi olla parempikin.

        Ei kulje se on totta, mutta tupla-asemmuksilla haetaan yleensä jotain muuta hyötyä kuten kuormansietoa. Käyttövarmuus on myös yksi seikka.


      • mutta oliko Jammut
        qqqqqqqqq kirjoitti:

        Ei kulje se on totta, mutta tupla-asemmuksilla haetaan yleensä jotain muuta hyötyä kuten kuormansietoa. Käyttövarmuus on myös yksi seikka.

        On tästä aikaa,kai kolmisen vuotta,kun Kippari-lehti ajoi A.Paatajan Eagle:lla,mutta muistelen siinä olleen 2 Hondaa.Siis 50hv ja kehuja tuli ajo-ominaisuuksista.Niin ja se turvallisuus tuplaantuu.Jos muistin väärin,antaa tulla.En lyö takaisin. :)


      • Katsastusmies_1

        Kaksi 30 hv perämoottoria vastaavat yhtä 40 - 45 hv moottoria.
        Syyt tulivat jo osittain esille, suurin syy kaksinkertainen vedenalaisten osien vastus. Kun halutaan mennä tosilujaa hissataan kone pintaan ja ajetaan pintapotkurilla. Tämä kaikki vedenalaisten osien vastuksen vuoksi.

        1 * 30 hv on myös aika nihkeätä hätätilanteessa. Tietenkin enemmän ja parempi kuin 1* sammunut kone. Pitempiä matkoja varten tulisi siihen yhteen moottoriin olla varapotkuri loivemmalla nousulla.

        Pakituksesta sen verran että VOLVOn vetolaitteissa on valmiiksi vaihteensiirtimessä asento vastakkaista pyörimissuuntaa varten. Voi tulla kyseeseen tupla-SP ratkaisussa. DP ei "väännä" venettä kieroon eikä silloin ole tarvetta. DP huiskia ei myöskään ole toiseen suuntaan pyöriviä, mutta SP:tä löytyy..


      • qqqqqqqqqq
        Katsastusmies_1 kirjoitti:

        Kaksi 30 hv perämoottoria vastaavat yhtä 40 - 45 hv moottoria.
        Syyt tulivat jo osittain esille, suurin syy kaksinkertainen vedenalaisten osien vastus. Kun halutaan mennä tosilujaa hissataan kone pintaan ja ajetaan pintapotkurilla. Tämä kaikki vedenalaisten osien vastuksen vuoksi.

        1 * 30 hv on myös aika nihkeätä hätätilanteessa. Tietenkin enemmän ja parempi kuin 1* sammunut kone. Pitempiä matkoja varten tulisi siihen yhteen moottoriin olla varapotkuri loivemmalla nousulla.

        Pakituksesta sen verran että VOLVOn vetolaitteissa on valmiiksi vaihteensiirtimessä asento vastakkaista pyörimissuuntaa varten. Voi tulla kyseeseen tupla-SP ratkaisussa. DP ei "väännä" venettä kieroon eikä silloin ole tarvetta. DP huiskia ei myöskään ole toiseen suuntaan pyöriviä, mutta SP:tä löytyy..

        Väittäisin tuplamoottoriasennuksen kestävän kuormaa paljon enemmän kuin yhden ison. Lapapintaa ja vääntöä on suhteessa enemmän.


      • Anonyymi00018
        qqqqqqqqq kirjoitti:

        Ei kulje se on totta, mutta tupla-asemmuksilla haetaan yleensä jotain muuta hyötyä kuten kuormansietoa. Käyttövarmuus on myös yksi seikka.

        Vääntö,no kumassa on enemmän vääntöä, yksi 60hp vai kaksi 30hp,ja se nopeus,,eikö potkurien nousua voisi lisätä mootoreihin jos niitä on kaksi,silloin nopeuttakin tulisi lisää? ja polttoaineen kulutusta pienemmäksi,eikö se loppupeleissä ole niin että väännöllä on suuri merkitys??


      • Anonyymi00020
        qqqqqqqqqqq kirjoitti:

        Tuplakoneella vene lähtee kuin raketti ja voimaa riittää koko käyttöaluella.

        Kyllä vaan ja vääntöä on rutkasti,


    • Anonyymi00021

      Jos toinen potkuri pyörii toiseen suuntaan jää vene paikalleen kiertämään kehää HÖPSÖ!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi

      Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit
      Maailman menoa
      76
      5900
    2. KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!

      STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
      Maailman menoa
      277
      4786
    3. Huono päivä

      Tänään on ollut tosi raskas päivä töissä. Tekis mieli itkeä ja huutaa. En jaksa just nyt mitään. Minä niin haluaisin ja
      Ikävä
      20
      2598
    4. Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?

      On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei
      Maailman menoa
      28
      2503
    5. Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti

      Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT
      Maailman menoa
      88
      1557
    6. Puolen vuoden koeaika

      Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro
      Ikävä
      15
      1439
    7. Onko kaivattusi

      liian vetovoimainen seksuaalisesti?
      Ikävä
      105
      1367
    8. Olen ihmetellyt yhtä asiaa

      Eli miksi naiset ovat niin pelokkaan tai vaitonaisen oloisia minun seurassani. Se sai minut ajattelemaan, että olen epäm
      Ikävä
      128
      1316
    9. seurakunnan talouspäällikön valinta meni perseelleen

      Nyt on ihan pakko kyseenalaistaa tuo Kemijärven seurakunnan päätös talouspäälliköstä. Valitulla ei ole talouspuolen osaa
      Kemijärvi
      108
      1274
    10. Rötösherra käräjillä

      Ähtäriläisyrityksen epärehellisyys oli niin suurta, että mies yhtiön takaa oli lähellä saada ehdotonta vankeutta. Vaikeu
      Ähtäri
      19
      1231
    Aihe