Metallitanko taas

Muutenkin kaikki materiaalioppia sivuavat tehtävät eivät juuri sovellu yksinkertaistettuinakaan fysiikan tehtäviksi. Lisäksi ne keräävät paikalle nokkeluuteensa tukehtuvia bessewissereitä paremmin kuin tievieressä mätänevä raato kärpäsiä.

Viisas tietää paremman ratkaisun. Hän ostaa riittävän pitkäksi tangoksi valssattua tavaraa. Eli niitä yhteenliittämishitsauksia ei edes tarvita.
Tangot voivat olla kuumavalssattuja taikka kylmävedettyjä tankoja.

PS. kupari on tavallisesti haitallinen lisäaine teräksissä. Joissakin terälaaduissa voi olla pieniä määriä kuparia. Astatiinisekotteisia teräslaatuja en tunne, saatavuus voi olla vaikeaa.

Koneenrakentajan taulukkokirja tarjoaa 10 millin terästangoista useitakin vaihtoehtoja. On kuumavalssattua pyörötankoa, on kylmävedettyä pyörötankoa, on nuorrutusterästä, on hiottua akseliterästä ja on hiiletysterästä. Nämä nyt vaan esimerkkeinä.
Selvitä ENSIN MIHIN tarkoitukseen tarvitset 10 millin terästankoa. Tämän jälkeen voit tehdä valinta päätöksen. Arvuuttelemalla ei pitkälle pääse terästankojen hankinnassakaan.

Peruskoulu onkin mennyt pahasti pieleen. Itse kävin kansakoulun jatkoksi 7:n ja 8:n vuoden luokat joita sanottiin jatkoluokiksi (kansalaiskouluksi).
Ja usko pois meillä oli metallityön opettaja (ja hyvä sellainen olikin). Me saimme alustavan tuntuman kaasu- ja sähköhitsaukseen. Koulussa oli myös ihan aito sepän paja osasto ahjoineen ja alasimineen jossa sai tuntumaa taontatyöstäkin. Ja metallisorvikin löytyi ja sillä saimme alkutuntumaa sorvaustöihin.
Saimme myös tuntumaa puusepän töihin koska osa tunneista meni puutyön opettajan tunneilla.

Tämän seurauksena tulikin sitten valittua ammattikoulu jatkoksi ja sen jälkeen työelämää jatkettiin metallialan töissä yli 40 vuotta. Ja nyt ollaan jo eläkkeellä.
Peruskoulun vuoksi Suomen talous on osin mennyt jyrkkään alamäkeen kun yhteiskunta ei arvosta käsillä tekemistä juuri lainkaan, vaan kaikista odotetaan tulevan teoreettisesti ajattelevia maisteri-byrokraatteja.

Nytkin yksi teoreetikko odottaa astatiinitangon pätkää hitsattavaksi vaikka ei tiedä mitä se astatiini edes onkaan. Kyllä se astatiini on alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä mukana.

Aloitus on katkeroituneen tekemä.

a) Maapallon kuoressa astatiinia on arvioitu olevan yhteensä korkeintaan teelusikallinen, vähemmän kuin 30 grammaa. Edelleen, sitä on valmistettu vähemmän kuin yksi mikrogramma, eikä sen ominaisuuksia ole kovinkaan tarkoin tutkittu. Eli kyseistä epämetallia (halogeeneja) ei ole koko maapallolla yhteen tankoon laitettavaksi määränä, saati fyysisenä hitsattavaksi. Se muodostaa lähinnä suoloja seoksissa. Kreikan halos = suola - gennan = synnyttää.

b) Kuparia ei hitsata teräkseen, juottaminen sen sijaan onnistuu. Kädentaitajien tulee ymmärtää rivien välistä, ketkä ovat heidän rinnalla. Muutama ihminen tekee tehtäviä, jotka eivät ole tästä maailmasta ja ilmeisesti nauttii aiheuttamastaan kaaoksesta.

Hyvä suunnittelija, myös kauppamies kuuntelee ensin lattiatason ihmiset. Tämän jälkeen hän lisää oman osaamisensa kokonaisuuteen. Lopuksi lattiatason ihmiset paikkaavat suunnitelmista sen, mikä niihin on usein jäänyt. Onnistuneen tehtävän tulos on monesti, monen ihmisen yhteinen ponnistus.

Viimaikaisissa tehtävissä kaikki vastaukset ovat olleet toisiaan täydentäviä, mutta lähtökohdat ovat olleet, kuten tässä tehtävässä, mitä sattuu. Tekevälle sattuu virheitä, mutta uskallan sanoa teidän kannattavan luottaa hyvinkin pitkälle siihen, mitä kirjoitan. Kenelläkään ei ole oikeutta antaa väärää käsitystä niin lujuudesta, kuin muistakaan asioista fysiikkaan liittyen.

Olisiko tämä tapaus tässä?