Olen Savoon (Leppävirta) 10 vuotta sitten muuttanut hämäläinen, ja ihastunut savon murteen rikkauteen. Savolaiset kuitenkin itse kiistelevät siitä, mikä sitä "oikeata" savoa oikein on. Osaisiko joku savon murretta osaava/tietävä valaista?
Missä puhutaan aidointa savoa?
Huarapiäsky
9838
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sattui itsellekin suhdeongelma, johon reagoin myöhemmin. Tai sitten en. Nykänen teki rahaa asialla, mutt´ kudelmansa ongelmallakin.
Pohjoisessa, sillä etelässä ja idässä on karjalainen vaikutus selvä ("esim. "mie" ja monikkomuoto "taloloissa").
Olet kai huomannut, että kaikki savolaiset ovat mielestään aidoimpia ;-). Kielitieteiljätkin ovat asiaa tutkineet ja netistä löytyy murrekarttoja yllin kyllin. Savolaismurteiden alue on hyvin laaja, eräs kiila uluttuu jopa läpi Pohjanmaan, vaikka siellä savolaisvaikutus puheessa on nykyään aika heikko, vanhusten varassa.
Luulisin, että "aidoimpia" savolaisia, siis murretta aktiivisesti käyttäviä, löytyy itä-länsi - suunnassa Jyväskylän läheltä Joensuun seuduille. Pohjois-etelä -suunnassa jostain Mäntyharjulta aina Kajaaniin, Kainuuseen ja sitäkin pohjoisempaan asti.
Idässä on karjalaismurteiden vaikutusta Joensuun seudun lisäksi ja myös ns. Itä-Savossa (Savonlinna, Sulkava, osin Juva, ehkä Rantasalmikin).
Itse pitäisin aidoimpana murrealueena nykyään Pohjois-Savoa, entistä Kuopon lääniä. Paha kuitenkin väittää, että Varkaus olisi savolaisempi kuin Joroinen, tai Juuka vähemmän savolainen kuin Kaavi. Leppävirta on kuitenkin ydintä. Murteet ovat jatkumoja ja vähän vaihtelevat kunnittain ja jopa kylittäin. Vaekka samoja savolaesia oovattii.
Varmaankin aidoimpia murteen puhujia löytyy erin alueiden syrjäisimmistä kolkista. Kuopion ympäristön version aidoimmat taitajat lienevät jossakin Nilsiän itäosissa. Ylä-Savossa esiintyvää, hieman erilaista savoa puhutaan parhaimmillaan ehkä Vieremän ja Kiuruveden syrjäkylillä, sikäli, kun sieltä enää asukkaita löytyy.
Paljon se savon murre on minunkin 50-vuoden kokemuksen aikana muuttunut. Enää ei väännetä yhtä voimakkaasti, kuin 60-luvun alkupuolella.
Öhöm tuota , sitten kai olen oppinut aidointa savoa :-). Olen lähtöisin Itä-Nilsiän syrjäkylältä, entisen Muuruveden rajalta. Sammoo kyllä viäntävät koko Nilsijässä ja vähä ettäämmälläkii.
Aloittajalle pieni kertaus savon murteen ilmenemismuodoista. Kuopion ympäristössä puhuttu Pohjois-Savon murre eroaa paljon siitä murteesta, jota puhutaan Etelä-Savossa, Mikkelin ympäristössä. Itseasiassa Pohjois-Karjalan murre on paljon lähempänä Pohjois-Savon murretta, kuin Etelä-Savon murre Pohjois-Savon murretta.
Syntyjään joensuulaisen Terho Könösen Pohjois-Karjalan murteelle sanoittama "Suhmuran santara" laulu on esimerkiksi niin täydellisesti Pohjois-Savon murteen kanssa yhtä, että siinä ei ole eroa kuin persoonapronominin mie-minä osalta. Jälkimäinen on pohjoissavoa. Eroja sanontojen osalta on kyllä olemassa enemmänkin, mutta tämän laulun sanoista en ole muita huomannut. Joku muu voi ehkä enemmänkin hoksata.
Kallistun samalle kannalle, kyllä suuri osa pohjoskarjalaisesta puheesta on lähempänä kuopiolaista kuin mikkeliläistä. "Mie" ei murteiden ryhmittelyn kannalta ole mitenkään tärkeä. Tärkeämpää on tietty lauseintonaatio, diftongien käyttö ja liudentunut ällä. "Kualjkiäryle" on hyvä testisana.
Hämäläinen hitaus näyttää pitävän paikkansa, jos 10 vuotta menee, ennenkuin saa suunsa auki ja huomaakin muitten puhuvan jotain vierasta murretta.
Samaan sarjaan voi laskea tuon savolaisonnettoman, joka puhuu Nykäsestä ja ongelmastaan kullissaan.
Helsingissä tuntuvat viäntävän hiljaa ja kovvoo urakalla vaikka yrittävät olla ihan tatilaessii.