Tämä kuva kertoo kyllä aivan kaiken oleellisen:
http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/ANIM/sfctmpmer_01a.fnl.30.gif
Hyvin pienellä alalla näyttää olevan edustettuina keskimääräistä kylmemmät lämpötilat. Sen sijaan keskimääräistä lämpimämmät lämpötilat näyttävät olevan edustettuina melkein koko maailmassa, juuri niin kuin se on usein ennenkin nykypäivänä ollut.
Eli taitaa se ilmasto kuitenkin vain ja ainoastaan lämmetä.
http://www.esrl.noaa.gov/psd/map/ANIM/sfctmpmer_01a.fnl.30.gif
Hyvin pienellä alalla näyttää olevan edustettuina keskimääräistä kylmemmät lämpötilat. Sen sijaan keskimääräistä lämpimämmät lämpötilat näyttävät olevan edustettuina melkein koko maailmassa, juuri niin kuin se on usein ennenkin nykypäivänä ollut.
Eli taitaa se ilmasto kuitenkin vain ja ainoastaan lämmetä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näin se lämpeneminen etenee ja näkyy jo. Eikä tuo ole edes väärennetty kuvaaja, koska se on kelvannut jopa stevengoddardillekin aikoinaan.
Joo. Ei näy mitään lämpenemistä. Oikeastaan hieman on viilentynyt.
http://icecap.us/images/uploads/imageControl_(7).png
Ei edes pitemmällä välillä ole lämmennyt.
http://1.bp.blogspot.com/-O9ixkbGn0Ac/VXNwJk_fjJI/AAAAAAAAEa0/ln0SibrA5u8/s1600/Ei lämpenemistä 18,5 vuoteen.PNG
Ja tässä näkyy mainiosti tuo "ihmisen aiheuttama" "lämpeneminen". Eli tilastoja väärennetään rankasti, että näyttäisi lämpenevän, vaikka niin ei siis ole oikeasti tapahtunut.
https://stevengoddard.files.wordpress.com/2014/02/screenhunter_37-feb-14-23-52.gif
Maaseudun Tulevaisuus
Tutkimuslaitos: Ilmaston lämpeneminen ei olekaan hidastunut 2000-luvulla
Ilmaston lämpenemisen pysähtyminen on tilastoharhaa, kertoo Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA. Lämpeneminen on jatkunut 2000-luvulla lähes samaa vauhtia kuin viime vuosituhannen lopussa. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä.
NOAA:n mukaan tulokseen on päästy parantelemalla laskentamalleja ja ottamalla mukaan entistä enemmän maanpintahavaintoja.
Lisäksi laskelmissa on huomioitu kaksi viimeisintä vuotta, joista 2014 oli mittaushistorian lämpimin.
Tarkennuksia mittauksiin maalla ja merellä
Mallia muutettiin sekä meren että maan pintalämpötilan laskennassa. Merimittauksissa merkittävänä parannuksena esiteltiin poijuista ja laivoilla tehtyjen mittausten eron huomioiminen.
Tarkempina pidetyt poijumittaukset antavat yleensä viileämpiä lukemia kuin laivoilta tehdyt. Päivitetyssä laskentamallissa pyritään samalla huomioimaan yksittäisten laivojen erilaiset mittauskäytännöt.
Mittauspisteiden määrä on vähentynyt maa-alueilla tuntuvasti 1980-lukuun verrattuna. Yksi syy verkon harvenemiseen on mittausasemien ylläpidon kustannukset. Kansallisesti ylläpidettyjen asemien tärkein tehtävä on tuottaa dataa sääennusteisiin, ei ilmastotutkimukseen.
Kuivan maan mittauspisteiden harva verkosto on johtanut lämpenemisen aliarviointiin, tutkimuksessa todetaan. Erityisesti Etelämantereelta puuttuu tietoa, vaikka se on lämpenemisen kannalta merkittävimpiä alueita.
Ongelmaa ratkotaan ottamalla laskuihin aiemmin käyttämättä jäänyttä tietoa. Lämpötilatietoja voidaan myös lisätä oletusarvoisesti alueille, joilta ei ole mittaustuloksia.
Monia malleja ympäri maailmaa
Tutkimuslaitokset käyttävät omia laskentamallejaan, joilla eri lähteiden tulokset saadaan vertailukelpoisiksi, sanoo professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.
Mallien erojen takia esitykset lämpötilan kehityksestä voivat poiketa toisistaan. Erot ovat Laaksosen mukaan asteen sadasosien luokkaa. Myös Ilmatieteen laitoksen datasta on saatu muualla hieman erilaisia tuloksia kuin laitoksen omissa raporteissa.
Laaksosen mukaan laskentamallien muutokset eivät ole harvinaisia.
Joo, melkoista ilmastouskonnollista julistusta.
Ilmatieteessä ei voi katsoa alle 30 vuoden jaksoja, koska luontaiset vaihtelut ovat liian suuria, jotta lämpenemistrendi näkyisi. Vuosi 2015 on alkanut erityisen kuumana: http://d35brb9zkkbdsd.cloudfront.net/wp-content/uploads/2015/06/AbrahamNASA5-15.jpg . Ja alkaa olla suunnaton ihme, ettei tästä vuodesta tule mitatun historian lämpimin vuosi.
Mistähän tuo vuosimuutosten "sahaaminen" johtuu. Eikö sitä osata mallintaa.
Vuosimuutosten sahaaminen johtuu ENSO, AMO, NAO, auringon aktiivisuudesta, tulivuorten purkauksista, Kiinan noki- ja rikkipäästöistä jne. Näitä asioita ei tiedetä etukäteen, eikä ilmastotiede niitä pyri ennustamaan. Ilmastotiede katsoo pitemmän ajan keskiarvoja, joiden perusteella lasketaan lämpenemistrendi. Aina saadaan kylmenemistrendi, jos lähtökohdaksi otetaan esimerkiksi super El Nino vuosi ja verrataan sitä La Nina vuoteen. Tällainen vertailu ei ole tiedettä, vaan kirsikkapoimintaa.
Datan mukaan vuosimuutosten keskihajonta on 0.10 C. Edellä 5v keskiarvokin on vielä aika "röpelöistä". Mutta 30 v liukuva keskiarvo antaa nätin sileän käyrän. Sen perusteella 70-luvulta lähtenyt lämpeneminen näkyy selkeästi, ja trendi ei näytä hidastumisen merkkejä, vaikka "paussista" puhutaan.
Tuo 30 v liukuva menee tosi nätisti CO2-käyrän kanssa, kun laittaa parinkymmenen vuoden viiveen. Ts. jostain 50-luvulta alkanut CO2 nousu alkaa näkyä lämpötiloissa 70-luvulta. Ja trendi jatkuu ainakin CO2 nousun suhteen vielä pitkään.
Lämmintä on, kun "parannellaan" laskentamalleja. Tunnustavat itsekin väärennöksen, joka FIM:nkin mukaan on yleistä, kun halutaan sopiva lopputulos.
Maaseudun Tulevaisuus
Tutkimuslaitos: Ilmaston lämpeneminen ei olekaan hidastunut 2000-luvulla
Ilmaston lämpenemisen pysähtyminen on tilastoharhaa, kertoo Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimuslaitos NOAA. Lämpeneminen on jatkunut 2000-luvulla lähes samaa vauhtia kuin viime vuosituhannen lopussa. Tutkimus on julkaistu Science-tiedelehdessä.
NOAA:n mukaan tulokseen on päästy parantelemalla laskentamalleja ja ottamalla mukaan entistä enemmän maanpintahavaintoja.
Lisäksi laskelmissa on huomioitu kaksi viimeisintä vuotta, joista 2014 oli mittaushistorian lämpimin.
Tarkennuksia mittauksiin maalla ja merellä
Mallia muutettiin sekä meren että maan pintalämpötilan laskennassa. Merimittauksissa merkittävänä parannuksena esiteltiin poijuista ja laivoilla tehtyjen mittausten eron huomioiminen.
Tarkempina pidetyt poijumittaukset antavat yleensä viileämpiä lukemia kuin laivoilta tehdyt. Päivitetyssä laskentamallissa pyritään samalla huomioimaan yksittäisten laivojen erilaiset mittauskäytännöt.
Mittauspisteiden määrä on vähentynyt maa-alueilla tuntuvasti 1980-lukuun verrattuna. Yksi syy verkon harvenemiseen on mittausasemien ylläpidon kustannukset. Kansallisesti ylläpidettyjen asemien tärkein tehtävä on tuottaa dataa sääennusteisiin, ei ilmastotutkimukseen.
Kuivan maan mittauspisteiden harva verkosto on johtanut lämpenemisen aliarviointiin, tutkimuksessa todetaan. Erityisesti Etelämantereelta puuttuu tietoa, vaikka se on lämpenemisen kannalta merkittävimpiä alueita.
Ongelmaa ratkotaan ottamalla laskuihin aiemmin käyttämättä jäänyttä tietoa. Lämpötilatietoja voidaan myös lisätä oletusarvoisesti alueille, joilta ei ole mittaustuloksia.
Monia malleja ympäri maailmaa
Tutkimuslaitokset käyttävät omia laskentamallejaan, joilla eri lähteiden tulokset saadaan vertailukelpoisiksi, sanoo professori Ari Laaksonen Ilmatieteen laitokselta.
Mallien erojen takia esitykset lämpötilan kehityksestä voivat poiketa toisistaan. Erot ovat Laaksosen mukaan asteen sadasosien luokkaa. Myös Ilmatieteen laitoksen datasta on saatu muualla hieman erilaisia tuloksia kuin laitoksen omissa raporteissa.
Laaksosen mukaan laskentamallien muutokset eivät ole harvinaisia.
Tietokoneaikana laskentamallit ovat kehittyneet huimasti. Nykyisin alueet jaetaan 10x10 km ruutuihin, joille lasketaan lämpötila lähimpien sää asemien mittausten perusteella. Aikaisemmin tätä ei pystytty tekemään, koska käsin laskemisella se oli mahdotonta. Tiede menee koko ajan eteenpäin ja korjaa aikaisemmin havaitut virheet - ei toisinpäin.
Sään ennustamisessa tarvitaan noita "ruutuija" ja tehokkaita tietokoneita, mutta AGW ennustamiseen riittää taskulaskin tai jopa laskutikku.
Joo ja lämpötilahan voi vaihdella useita asteita muutaman kilometrin matkalla. Tämän voit Greenman helposti todeta itsekin autosi lämpömittarista, jos sinulla sellainen sattuu olemaan.