Filosofit ovat tottuneet vatkaamaan edestakaisin saamatta koskaan tuloksia. Luonnontieteilijät rakentavat entisen tiedon päälle ja edistyvät.
Jossakin vaiheessa pitäisi huomata, että jokin asia on niin perinpohjin tutkittu, ettei enää pidä alkaa alusta, vaan panna tutkittu asia ad acta ja ruveta tutkimaan uutta. Filosofisesti orientoituneet eivät voi tätä tehdä, koska he ovat kaikessa eri mieltä toisten filosofisesti orientoituneitten kanssa. Filosofi on AINA asioitten alussa.
Vain ERIKOISTUNUT tutkija on kykenevä arvioimaan uudestaan jo hyväksi havaittua. Hyvin harvoin hänen ehdotuksensa tulee uudeksi hyväksytyksi teoriaksi. Maallikoilla on sitä useampiakin ehdotuksia, mutta ne eivät tule hyväksytyiksi KOSKAAN, koska asiantuntija heti näkee, että ne perustuvat asiantuntemattomuuteen ja silkkaan huuhaahan.
Esimerkiksi on jo kauan tiedetty, että hiukkasmaailma on epädeterministinen. Suuren mittakaavan tapahtumat ovat yleensä deterministisiä, koska on epätodennäköista, että hiukkasmaailman ilmiöt vaikuttaisivat suuressa joukossa samaan suuntaa. Näin tietokoneetkin toimivat deterministisesti, mutta jos mikropiirejä pienennetään liikaa, ollaan jo tekemisissä epädeterminististen kvantti-ilmiöiden kanssa, eli tietokone menee sekaisin ja on hyödytön.
Tämä on vain esimerkki jo tutkituista asioista. Kuitenkin palstoilla käydään jatkuvaa keskustelua ja vedotaan joihinkin fysiikkaa tuntemattomiin aivotutkijoihin, jotka väittävät jotakin asiasta. Todellisuudessa, koska kvantti-ilmiötkin, kuten avaruussäteily, radioaktiivinen säteily ja valo ovat epädeterministisia ja vaikuttavat aivoihin, kausaaliketjua alkuräjähdykseen ei voi tehda edes periaatteessa, vaikka aivojen suurrakenne toimineekin deterministisesti.
Tarvitsee vain tietää, mitä fysiikassa on selvitetty, ja soveltaa sitä aivoihin. Sen sijaan aivojen suurrakennetta emme tunne tarkasti, joten siinä on yllin kyllin selvittämistä.
Filosofia ei ole omilla menetelmillään ratkaissut koskaan mitään. Menneisyydessä, kun filosofia on vielä ollut yhdessä luonnontieteitten kanssa, on saatu tietoa, mutta ei filosofisella menetelmällä.
Vatvomisesta pitäisi päästä kasautuvaan tietoon, mutta se on joillekin psyykisille rakenteille mahdotonta. Onneksi on kuitenkin tiedemiehiä, joiden havainnoilla ja teorioilla nyky-yhteiskuntamme enenevässä määrin lepää.
Jossakin vaiheessa pitäisi huomata, että jokin asia on niin perinpohjin tutkittu, ettei enää pidä alkaa alusta, vaan panna tutkittu asia ad acta ja ruveta tutkimaan uutta. Filosofisesti orientoituneet eivät voi tätä tehdä, koska he ovat kaikessa eri mieltä toisten filosofisesti orientoituneitten kanssa. Filosofi on AINA asioitten alussa.
Vain ERIKOISTUNUT tutkija on kykenevä arvioimaan uudestaan jo hyväksi havaittua. Hyvin harvoin hänen ehdotuksensa tulee uudeksi hyväksytyksi teoriaksi. Maallikoilla on sitä useampiakin ehdotuksia, mutta ne eivät tule hyväksytyiksi KOSKAAN, koska asiantuntija heti näkee, että ne perustuvat asiantuntemattomuuteen ja silkkaan huuhaahan.
Esimerkiksi on jo kauan tiedetty, että hiukkasmaailma on epädeterministinen. Suuren mittakaavan tapahtumat ovat yleensä deterministisiä, koska on epätodennäköista, että hiukkasmaailman ilmiöt vaikuttaisivat suuressa joukossa samaan suuntaa. Näin tietokoneetkin toimivat deterministisesti, mutta jos mikropiirejä pienennetään liikaa, ollaan jo tekemisissä epädeterminististen kvantti-ilmiöiden kanssa, eli tietokone menee sekaisin ja on hyödytön.
Tämä on vain esimerkki jo tutkituista asioista. Kuitenkin palstoilla käydään jatkuvaa keskustelua ja vedotaan joihinkin fysiikkaa tuntemattomiin aivotutkijoihin, jotka väittävät jotakin asiasta. Todellisuudessa, koska kvantti-ilmiötkin, kuten avaruussäteily, radioaktiivinen säteily ja valo ovat epädeterministisia ja vaikuttavat aivoihin, kausaaliketjua alkuräjähdykseen ei voi tehda edes periaatteessa, vaikka aivojen suurrakenne toimineekin deterministisesti.
Tarvitsee vain tietää, mitä fysiikassa on selvitetty, ja soveltaa sitä aivoihin. Sen sijaan aivojen suurrakennetta emme tunne tarkasti, joten siinä on yllin kyllin selvittämistä.
Filosofia ei ole omilla menetelmillään ratkaissut koskaan mitään. Menneisyydessä, kun filosofia on vielä ollut yhdessä luonnontieteitten kanssa, on saatu tietoa, mutta ei filosofisella menetelmällä.
Vatvomisesta pitäisi päästä kasautuvaan tietoon, mutta se on joillekin psyykisille rakenteille mahdotonta. Onneksi on kuitenkin tiedemiehiä, joiden havainnoilla ja teorioilla nyky-yhteiskuntamme enenevässä määrin lepää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Jossakin vaiheessa pitäisi huomata, että jokin asia on niin perinpohjin tutkittu, ettei enää pidä alkaa alusta, vaan panna tutkittu asia ad acta ja ruveta tutkimaan uutta. "
Mitäs jos antaisit jonkun konkreettisen esimerkin jostain aiheesta jossa on saatu jokin lopullinen tulos tieteessä ja joka liittyy filosofiaan tai filosofiseen keskusteluun.
Filosofia ei edelleenkään ole oppi eikä siis myöskään kumuloituva empiirinen tiede.
"Vain ERIKOISTUNUT tutkija on kykenevä arvioimaan uudestaan jo hyväksi havaittua. "
Poikkitieteellinen ajattelu on sinulla varmaan ihan vieras asia. Nykyinen tiede on melkoisen lokeroitunutta erikoisalueisiin joissa kussakin oma terminologiansa ja tuloksensa. Joskus kehitys ja läpimurto jonkun toisen tieteenalan piirissä voi antaa aihetta jo valmiiksi tutkitun aiheen uudelleenarvioinnille uudesta näkökulmasta.
"Tarvitsee vain tietää, mitä fysiikassa on selvitetty, ja soveltaa sitä aivoihin."
Mene kertomaan tuo aivotutkijoille. Tietoisuuden kova ongelma eli kvalia ei tietysti sinulle eikä fyysikoille ole mikään ongelma...
"Näin tietokoneetkin toimivat deterministisesti, mutta jos mikropiirejä pienennetään liikaa, ollaan jo tekemisissä epädeterminististen kvantti-ilmiöiden kanssa, eli tietokone menee sekaisin ja on hyödytön."
Kvanttitietokoneita kehitellään ja niitä on jo olemassa. Päivitä tietosi tältäkin alueelta.
"Vatvomisesta pitäisi päästä kasautuvaan tietoon, mutta se on joillekin psyykisille rakenteille mahdotonta. Onneksi on kuitenkin tiedemiehiä, joiden havainnoilla ja teorioilla nyky-yhteiskuntamme enenevässä määrin lepää."
Havaintodata kasautuu mutta teorettinen tieto ei niinkään yksiselitteisesti ainakaan muuten kuin ehkä matemaattis-loogisten mallien osalta jossain määrin.
Voithan sinä rakennella noita olkiukkoja filosofiasta jos haluat mutta haukut aina väärää puuta. Tämän palstan läpinät eivät muuten ole mitenkään edustava kuva filosofiasta ylipäätänsä koska suurimmalla osalla viesteistä ei ole juuri mitään tekemistä filosofisen metodin eikä filosofisen ajattelun kanssa.
Esimerkkini koski tietokoneita, ei kvanttitietokoneita. Kvanttitietokone ei olisi sopinut esimerkiksi, mutta tavallisessa tietokoneessa on juuri tämä pienennysraja, jolloin kvantti-ilmiöt tulevat haitallisesti esiin. Suosittelen "päivittämään tietosi" näistä kahdenlaisesta eri tietokoneesta.