Vuonna 1994 ydinenergialakia muutettiin niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on loppusijoitettava Suomeen. Loppusijoituspaikan valintaan tähtääviä tutkimuksia tehtiin 1990-luvulla Suomessa kuudella paikkakunnalla, ja vuonna 1999 Posiva Oy esitti loppusijoituspaikaksi Eurajoen kunnan Olkiluotoa periaatepäätöshakemuksessaan. Periaatepäätöshakemuksessa esitettiin myös suunniteltu loppusijoituskonsepti (KBS-3), jossa on tarkoitus kapseloida käytetyt ydinpolttoaineniput kuparikapseleihin ja loppusijoittaa ne bentoniittisaven ympäröimänä kallioperään noin puolen kilometrin syvyyteen rakennettaviin tiloihin. Eduskunta vahvisti päätöksen vuonna 2001. Tämän jälkeen kallioperätutkimukset ovat keskittyneet Olkiluodon saarelle.
Siis mikä mahtaa olla perimmäinen syy, ettei jätettä voitaisi loppusijoittaa esim. syvälle mereen, vaikkapa Mariaanien hautaan, jos USA sallii sen, tai sitten johonkin kansainvälisille vesille tms.? Miksi Suomeen ja miksi kallioperään?
Siis mikä mahtaa olla perimmäinen syy, ettei jätettä voitaisi loppusijoittaa esim. syvälle mereen, vaikkapa Mariaanien hautaan, jos USA sallii sen, tai sitten johonkin kansainvälisille vesille tms.? Miksi Suomeen ja miksi kallioperään?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Perimmäinen syy on kansainvälinen hyväksyntä. Meret ovat yhteistä aluetta ja siksi hankkeelle pitäisi saada hyvin laaja hyväksyntä, ainakin rannikkovaltioilta.
On sitä meren pohjaan loppusijoittamista tutkittu. Varmin paikka ei olisi Mariaanien haudassa vaan jossakin vakaassa merisedimentissä jollaisia löytyy vaikkapa Atlantin keskiselänteeltä. Luonnollinen paikka sikäli että maalta virtaa jatkuvasti meriin materiaalia ja vasta satojen miljoonien vuosien päästä voidaan odottaa merestä nousevan taasen vuoria.
Mutta koska ydinjätteitä tuottaa vain joitakin kymmeniä maita paristasadasta, on mahdotonta päästä kansainväliseen yksimielisyyteen tällaisista asioista.
Erinomaisen kannatettava ja realistinen vaihtoehto tuo loppusijoitus meren syvänteeseen. Tunnen läheisesti hyvämaineisen ja luotettavan yrittäjän, joka on valmis huolehtimaan asioista ns. kevyen liiketoimintamallin pohjalta. Miksi kaivaa kalliita tunneleita, uhrata hyvää bentoniittia ja kouluttaa henkilökuntaa, kun kaikki selviää parhaiten loiskauttamalla töhnät meren syleilyyn. Ei niitä kukaan halua enää katsella käytön jälkeen, sitähän loppusijoituksen nimikin jo merkitsee, joten pelaginen ympäristö on ehdottomasti järkevin ja myös viihtyisin. Purjehdus Mariaanien haudalle ei maksa käytännöllisesti katsoen sen enempää kuin aluevesirajallekaan. Hyvä idea! Kiitokset aloittajalle. Bioluminesenssin on aika saada uusia ilmenemismuotoja ja viherleväkasvusto Hangon edustalla pitää myös laittaa kuriin.
Meriin on aikanaan upotettu varsin paljon radioktiivisia jätteitä. Esim. Atlatin syvänteissiin useat Euroopan maat upottivat 60-70-luvuilla kymmeniä TBq jätteitä sementtipakkauksissa. Alueilla on myöhemmin tehty radioaktiivisuusmittauksia mutta ainakaan pintavesistä ei ole havaittu mitään. Eli noin se menee todellisuudessa mutta on ymmärettävää että maallikoille kuten nikki LaivuriOjaranta on toivotonta selittää näitä asioita.
Näin on, ja onhan aikaa sentään mennyt jo useita vuosia! Kyllä sidostesukka kestää!
Tuossa tuli pilkkuvirhe, piti olla kymmeniä PBq upotettu Atlanttiin. Pieniä aktiivisuusmääriä on mitattu mutta ympäristövaikutukset ovat merkityksettömät https://en.wikipedia.org/wiki/Ocean_disposal_of_radioactive_waste
Mutta loppusijoitusta merenpohjaan pidetään mahdottomana kansainvälisen hyväksynnän kannalta ja siksi mitään hankkeita ei ole meneillään.