jos on periksiantamaton säiliö, joka ei laajene sitten millään, ja täynnä vettä. kun vettä jäähdytetään, jäätyykö se?
Probleeman poikanen
Joshua
191571
0Äänestä
Muut lukivat myös
Luetuimmat keskustelut
- Tekisin SINUT ONNELLISEKSI NAINENMutta EHKÄ onni EI OLE mitä HALUAT.
- Mitähän sitä...Tsuumailin vähän muuallekin välillä ja törmäsin ajatuksiin, että miehen tulee suojella naista kaikelta pahalta. Mutta yhtään ei oltu eritelty mitä se kaikki paha on, jolta suojella. Jotenpas kysynkin kyselyikäni kyselyn…
- Hävettävä käytösHävettääkö sinua jokin?
- Kuvittelin että oltiin läheisempiäYstäviä, tavallaan. Mutta ei sitten oltukaan sun näkökulmasta. Pettymys, mutta totun kyllä asiaan vähitellen.
- Kuka murtautu illalla kipparilleJotaki hampuusia kannettu ambulanssiin ja kipparin iso ikkuna palasina..Mitä tapahtunu??
- Omapahan on vikasi jos jää loppuelämän romanssi välistä kun haluat olla itsepäinen jääräJa tuomita, jotain mitä et kykene ymmärtämään, antamatta edes mahdollisuutta, vaikka olen tehnyt parhaani elämäni edistämiseksi ja oikeasti yrittänyt!! Itken tyynyyn... tuskin edes yhtä vuotta ilman itsetuhoisia ajatuks…
- Susilauma KorkatissaKahdeksan suden lauma käynyt repimässä Hankosen Antin lampaat Korkatissa torstain vastaisena yönä. Mahtavaa luonnon Monimuotoisuutta. ViherVasemmisto ja Greenpeace kiittää.
- Myönnä poisLoukkaannuit mulle silloin aikoinaan? Ne viestit, väärinymmärrykset, kaikki. Miehelle
- Tule sunnuntaina juna-asemalleKello kymmenen aikaan, tavataan siellä. Ainoa ja viimeinen tilaisuus tavata. Jos et tule niin et enää koskaan näe minua. En halua kirjoitella mitään, en halua kuulla selityksiä. Haluan tavata.
- Onko se sinun mielestäsiminun syyni, että tilanne on se mikä se on? En tiedä. Toisaalta, en pysty uskomaan että millään minun tekemisilläni olisi ollut juurikaan merkitystä.
- Eiköhän tämä ole jo tässäParivuotta hukkaan heitetty.
- kunnioitan tahtoasiEn tule sinua enää lähestymään.
- Onko tarkoitus ottaa ihmisten eläkevarat valtion käyttöön?Vai mistä tässä eläkeiän nostossa hamaan tappiin on kyse? Eihän moni sitten saisi käytännössä eläkettä koskaan vaikka eläkemaksuja koko elämänsä olisi maksellutkin.
- Mitä enää haluat??Tätä on kestänyt liian kauan!
- Perjantai jälleen bläähViikonloppuna sataa, mitä meinaatte tehdä? Pian on syyslomakin, suunnitelmia tähän säähän? Mulla olis pihahommaa vielä, mutta en helvetissä mene sateeseen kastumaan. Kasvoi vähän kyr*äkin otsaan kelin takia. Eikö nyt vo…
- Haluan sanoa sulle miesEttä pysytään molemmat pois täältä palstalta. Maltetaan olla pois, koska olosi on silloin parempi. Minä en kirjoittele enää, joten voit unohtaa tämän. Ottaisitko minuun yhteyttä muuta kautta, jos haluat. Olisin onnessan…
- Tiedätkö yhtäkään näistä "julkkiksista"? Elämäni biisi vieraslista la 10.10. hämmästyttääElämäni Biisissä on totuttu näkemään suomalaisia julkisuuden henkilöitä, jotka ovat koko kansalle tuttuja. Vieraita on ollut mm. viihteen, taiteen, tieteen, urheilun, politiikan ja kulttuurin saralta. Jos on ollut koko …
- Oot melko .ufo :) ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
- Ei tuu mitäänNyt jo taivaskin itkee tätä tilannetta 💔😢
- Perjantain lukupaketti nyt kirjastossaMuhkea ja hitsausliekkiäkin kuumempi jallulehti nyt luettavissa kirjastossa! Lämpimästi tervetuloa!
Vastaukset 19
Vanhimmat
niin...
miten se on mahdollista?
Tuntuisi loogiselta, että ainakin jäätymispiste alenee jonkin verran juuri tuon "tiheyden pienentymisen eston"(=perkuleen periksiantamattoman säiliön) takia.
Mutta onko periksiantamaton säiliö mahdollinen? Vettä on kallion kolossa ja jäätyessään se voi halkasta sen kallion ellei se pääse laajenemaan.
Luultavasti ne molekyylijutut tiivistyy tosi paljon tässä periksiantamattomassa säiliössäsi ja jäätyy tekemättä vahinkoa tälle periksiantamattomalle säiliölle.
Ei se vesi sitä kalliota varmaankaan halkaise(tai riippuu veden ja kallion määräsuhteista, ts. jos 1C vettä on 1000 kuutiota ja vaikkapa millimetrin rautakerros sen ympärillä, ja vettä lämmitetään, niin veden lämpölaajeneminen voisi kenties halkaista "rauta-kallion".
tämä siis oli vain esimerkki.)
tässä tapahtumassa syntyvä alipaine "vetää" jäätyvän veden takaisin nestemäiseksi. Mutta luulisi, että sillä on jokin raja jossa se kuitenkin jäätyy; kun vedellä on enää hyvin vähän lämpöenergiaa, sen luulisi jäätyvän "alipaineen vastustuksesta" huolimatta..
Onko veden tiheyden pieneneminen edellytys sen jäätymiselle? jos ei, niin minulla on tarjota varteenotettava mahdollisuus:: se jäätyy, mutta tiheys ei yksinkertaisesti pienene.
Kyllä jäätyy ainakin teoriassa, jos minä tästä yhtään tajuan:
http://www.lsbu.ac.uk/water/phase.html
Tuoltahan löytyi myös lisää tietoa:
http://www.lsbu.ac.uk/water/explan2.html#Pmelt
Eli vesi aina jäätyy, kun pakkasta laitetaan riittävästi, oli paine mitä tahansa.
Kyllä se jäätyy.
Jäätyminenhän tapahtuu sillettis, että kun lämpötila laskee ne pikku vesimolekyylit hidastuvat. Kun ne hidastuvat tarpeeksi niiden energia ei enää kykene 'voittamaan' vesimolekyylien välistä vetovoimaa ja ne lukkiutuvat toisiinsa ja muodostavat kiderakenteen, jota kutsumme jääksi.
Vesi jäätyessään laajenee yksinkertaisesti siksi, että fysiikassa kaiken läpäisevä periaate on minimienergiaperiaate. Vesi jäätyessään (niinkuin muutenkin) 'hakeutuu' sellaiseen tilaan joka on energeettisesti edullisin. Tämä tila nyt vain jään kohdalla on sellainen että se on harvempi kuin vesi.
Jos vesi ei jäätyessään pääse laajenemaan se kyllä jäätyy mutta muodostaa vain tiheämmän kiderakenteen, joka vain ei satu olemaan energeettisesti edullisin.
Mutta mielenkiintoinen kysymys on, mitä tapahtuu jos sen supertynnyrin poistaa sormia napsauttamalla. Kuuluuko silloin riks-raks ja jää hakeutuu normaalitilaansa eli laajenee harvemmaksi jääksi, ts. hakeutuu energeettisesti edullisempaan kiderakenteeseen??
Onko veden tiheyden pieneneminen edellytys sen jäätymiselle?
Sinun tekstistäsi saan käsityksen joka minullakin on, eli ei.
"Mutta mielenkiintoinen kysymys on, mitä tapahtuu jos sen supertynnyrin poistaa sormia napsauttamalla."
Luulen olevani oikeassa kun sanon että ei sitä riks-raks ääntä kuulu, vaan vaan jää laajenee hitaasti.. ellei se jää sitten ole ollut kohtuuttoman paineen alla.
minä äänestäisin äkkinäisen halkeamisen puolesta;
kovassa paineessa jää on "amorfinen", eli käytönnössä sitkeä neste.
Tällöin "sisällä" oleva vesi vaatii välittömästi oikeutta laajentua luonnollisiin mittoihinsa, eikä virtaus/ laajentuminen pysähdy ennekuin tasapainotila on saavutettu (jäännöspaine, jonka ulkokuori kestää). Arvaisin siis kakun poksahtavan palasiksi.
Tuollaisen paineen alenemisesta aiheutuvan energiamäärän nopea purkautuminen tosin voi aiheuttaa jopa faasimuutoksia (?) osassa jäämassaa ... hmm.. vai onko tässä kyseessä nopea tapahtuma, jolloin faasimuutosta ei välttämättä ehdi tapahtua, vrt. Wilson käyrä, jolloin voidaan "käväistä" veden faasialueella, eikä höyry ehdi tiivistyä jos pysytään alueen kosteus x~0.94-0.95 yläpuolella?
Arvaan kuitenkin että poks se sanoo.
Minä en pysty luopumaan käsityksestäni, jonka mukaan jää ei voi äkillisesti poksahtaa jään omien 'sidospaineen' vuoksi.
Veden tiheyden pieneneminenhän on kuulemani mukaan promillen luokkaa, ja tässähän ei logiikkani mukaan siis pääse syntymään suuren suurta painetta(sidosenergiaa, jota tavallaan vaadittaisiin poksahtamiseen). Sijaan tuntuisi järkevältä, jos tämä "luonnottomasti" tiheämpi jää yksinkertaisesti laajenisi hitaasti ulkokuorelta , ja kun se osa on laajentunut, niin sisemmät osat eivät ole enää ulomman kerroksen paineen alla, ja sekin saavuttaa tämän energeettisesti edullisimman tilan, jne. aina ytimeen asti.
Aika ontuvasti selitetty, myönnetään. Toivottavasti idea kuitenkin selvisi.
Jos siinä olisi enemmän energiaa, eli jos se olisi ollut suuremman paineen alla, niin olisin ehdottomasti samaa mieltä kanssasi.
Arvaan siis, että se ei sano -poks-.
pari kommenttia:
- en ole varma tuosta aiemmin mainitsemastani jään "amorfisuudesta" todella kylmässä, mutta edelleen poksun puolesta;
- kyseessä on "paksuseinämäinen" paineastia (ydin on ~nestettä), jolloin seinämän lujuus kärsii geometrian mukana tulleista venymäeroista / taivutuspituuden erosta ulko- ja sisäkuoren välillä.
- jää on haurasta (t
Aivan..
Todennäköisesti tämä näin menee, eli jää laajenee rauhanomaisesti:)
Hyvää joulua onnellista uutta vuotta vahingossa sisätiloissa räjähtäviä raketteja:)
Mielenkiintoinen asia, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksikaan. Onko todella mahdollista, että vesi voi muodostaa tiheämpiä kiderakenteita, kuten hiili timanttia?
Jos näin on, silloinhan sellainen kiderakenne on yhtä vakaa kuin tavallinen jääkin?
Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin.
"Muuten kyllä pitäisin todennäköisempänä amorfista muotoa, jäätä tiheämpää vettä joka ei aiheuttaisi painetta säiliön seiniin."
eikös se joka tapauksessa aiheuta painetta säiliön seiniin, koska tällöinkin se pyrkisi pääsemään "energeettisesti edullisempaan tilaan"?
etelänavan kilometrien paksuisen jääkerrostumienkin alla, jossa se jääkerrostuman pohjalla oleva jää on todella kovan paineen alla.
Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi.
Asia selvä, tämmöinen luulo oli vain tarttunut ( huono kuulo?) tv:n luontodokumentista, jossa väitettiin ettei etelänavan mahd. maaperässä olevia rikkauksia voi hyödyntää (avo)louhoksen avulla juuri jään, siis ei veden, "nestemäisyyden" takia?
Ehtiikö joku googlettamaan asian?
Liikuttelemalla kursoria faasidiagrammin eri kohdissa saa selville, millaista jäätä missäkin paineessa syntyy. Lisäksi napsattamalla hiiren nappulaa saa vielä tarkemman kuvauksen kunkin jäätyypin ominaisuuksista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000005765401
Olipa mielenkiintoista. Aina sitä näköjään oppii uutta. Ei sitten muuta kuin hyvää uutta vuotta!
" Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli, paksuuden aiheuttaman paineen vuoksi."
Eihän paksuus painetta lisää, joten tarkoitat ilmeisesti tätä:
"Jos se jää sulaisi määrätyn paineen alaisena, niin se jääkerrostumahan ei kasvaisi määrätyn paksuuden yli veden aiheuttaman paineen vuoksi." ?