Siirtyykö osa naisen älystä lapsille synnytksen

Minä luulen, että nainen on muuttunut puolisosta äidiksi, vaikka odotusarvo oli, että nainen pystyisi hoitamaan molemmat roolit yhtä aikaa. Moni nainen tuntuu ajattelevan, että äidin roolin pitäisi riittää ja erohan siitä ennen pitkää seuraa.

Miehet vissiin useammnin jäävät siihen puolison rooliin omaksumatta isän roolia ja erohan siitäkin seuraa. Taisi taas itsellenikin kirkastua, miksi en ole koskaan halunnut lapsia.

ratikkakuski kirjoitti:

Minä luulen, että nainen on muuttunut puolisosta äidiksi, vaikka odotusarvo oli, että nainen pystyisi hoitamaan molemmat roolit yhtä aikaa. Moni nainen tuntuu ajattelevan, että äidin roolin pitäisi riittää ja erohan siitä ennen pitkää seuraa.

Miehet vissiin useammnin jäävät siihen puolison rooliin omaksumatta isän roolia ja erohan siitäkin seuraa. Taisi taas itsellenikin kirkastua, miksi en ole koskaan halunnut lapsia.

Aika harva kykenee pian synnytyksen ja raskauden jälkeen hoitamaan molempia rooleja täysipainoisesti. Ihan jo fysiologisista ja myös psyykkisistä syistä. Puoli vuotta menee helposti palautua raskaudesta ja saada itsensä kondikseen. Oppia uusi perhekuvio ja saada sen toiminta haltuun, niin ettei enää tarvitse kuin porskuttaa. :)

On totta, että ilman lapsia jokainen pariskunta pääsee paljon helpommalla, eikä tule niitä "etäisempiä" kausia koska lapsi ei ole vaatimassa miehen lisäksi huomiota. Jos nyt miettii, että ottaa kolmekin naista elätettäväksi ja hemmoteltavaksi, niin kyllä sekin miehellä kiirettä pitäisi. Lapset osaa olla vielä vaativampia, kuin naiset. ;)

Tässä voi hiukan jo lapsettomanakin saada mielikuvaa mitä se vaatii, kun jokainen vaatii jotain ja kaikkien vaatimuksiin pitäisi yhden ihmisen kyetä vastaamaan tai tulee kitinää. Kun kaikkia koittaa pitää tyytyväisenä käy helposti niin, että unohtaa itsensä tykkänään palvellen muita ja se jos mikä on vaarallista koko perheelle.

Iseistä taas sen verran, että kyllä miehetkin omaksuu isän roolin (ainakin osa). Heille vain ei tule tuota fysiologista ja psyykkistä kuormitusta samalla tavalla kuin naisille jotka kantaa ja synnyttää ne lapset ja vieläpä yleensä hoitaa ja kasvattaakin aika pitkälle monen isän osallistuessa harvemmin syystä tai toisesta.

Niinpä se tietynlaisen väsymisen taakka on vähäisempi, kuin äideillä. Hormoonit ei miehillä heitä häränpyllyä joka osaltaan on mielialaankin hyvin iso vaikutin. :)

Isät tekee hyvää työtä osallistumalla ja auttamalla, mutta isienkin pitäisi tajuta että mitä nainen käy läpi. Ei kiusallaan vaan ihan oikeasti, koska luonto on naisen sellaiseksi luonut.

old_profile_91987 kirjoitti:

Aika harva kykenee pian synnytyksen ja raskauden jälkeen hoitamaan molempia rooleja täysipainoisesti. Ihan jo fysiologisista ja myös psyykkisistä syistä. Puoli vuotta menee helposti palautua raskaudesta ja saada itsensä kondikseen. Oppia uusi perhekuvio ja saada sen toiminta haltuun, niin ettei enää tarvitse kuin porskuttaa. :)

On totta, että ilman lapsia jokainen pariskunta pääsee paljon helpommalla, eikä tule niitä "etäisempiä" kausia koska lapsi ei ole vaatimassa miehen lisäksi huomiota. Jos nyt miettii, että ottaa kolmekin naista elätettäväksi ja hemmoteltavaksi, niin kyllä sekin miehellä kiirettä pitäisi. Lapset osaa olla vielä vaativampia, kuin naiset. ;)

Tässä voi hiukan jo lapsettomanakin saada mielikuvaa mitä se vaatii, kun jokainen vaatii jotain ja kaikkien vaatimuksiin pitäisi yhden ihmisen kyetä vastaamaan tai tulee kitinää. Kun kaikkia koittaa pitää tyytyväisenä käy helposti niin, että unohtaa itsensä tykkänään palvellen muita ja se jos mikä on vaarallista koko perheelle.

Iseistä taas sen verran, että kyllä miehetkin omaksuu isän roolin (ainakin osa). Heille vain ei tule tuota fysiologista ja psyykkistä kuormitusta samalla tavalla kuin naisille jotka kantaa ja synnyttää ne lapset ja vieläpä yleensä hoitaa ja kasvattaakin aika pitkälle monen isän osallistuessa harvemmin syystä tai toisesta.

Niinpä se tietynlaisen väsymisen taakka on vähäisempi, kuin äideillä. Hormoonit ei miehillä heitä häränpyllyä joka osaltaan on mielialaankin hyvin iso vaikutin. :)

Isät tekee hyvää työtä osallistumalla ja auttamalla, mutta isienkin pitäisi tajuta että mitä nainen käy läpi. Ei kiusallaan vaan ihan oikeasti, koska luonto on naisen sellaiseksi luonut.

Toki minä ymmärrän tilanteen haasteellisuuden naisen kannalta. Perään kuuluttamani ajatus on lähinnä se, että molempien pitäisi yrittää kykyjensä mukaan tehdä kumppaninsa onnelliseksi. Avainsana on siis halu yrittää.

Kyllä minä ymmärrän, että synnytyksen jälkeen ei seksiä harrasteta, ollaan väsyneitä, jotkut masentuvat, hormonit temppuilevat jne. Mutta kun jotkut elämäni aikana tuntumani ihmiset, niin miehet, kuin naisetkaan, eivät edes yritä. On saatu kaikki haluttu, puoliso, lapset ja ties mitä ja sitten unohdetaan, että ne voi välinpitämättömyydellä menettää. Joko jonkun tai peräti kaikki.

Surkea on parisuhde, joka perustuu vain lapsiin eikä vanhempien suhteeseen. Ja aikuisetkin (valitettavasti) harvemmin ovat kovin kärsivällisiä odottaessaan vastakaikua.

ratikkakuski kirjoitti:

Toki minä ymmärrän tilanteen haasteellisuuden naisen kannalta. Perään kuuluttamani ajatus on lähinnä se, että molempien pitäisi yrittää kykyjensä mukaan tehdä kumppaninsa onnelliseksi. Avainsana on siis halu yrittää.

Kyllä minä ymmärrän, että synnytyksen jälkeen ei seksiä harrasteta, ollaan väsyneitä, jotkut masentuvat, hormonit temppuilevat jne. Mutta kun jotkut elämäni aikana tuntumani ihmiset, niin miehet, kuin naisetkaan, eivät edes yritä. On saatu kaikki haluttu, puoliso, lapset ja ties mitä ja sitten unohdetaan, että ne voi välinpitämättömyydellä menettää. Joko jonkun tai peräti kaikki.

Surkea on parisuhde, joka perustuu vain lapsiin eikä vanhempien suhteeseen. Ja aikuisetkin (valitettavasti) harvemmin ovat kovin kärsivällisiä odottaessaan vastakaikua.

Arvelinkin, että tarkoitit tekstisi juuri noin. Olet oikeassa.