Iltasanomien sivuilla joku tutkija kommentoi tuota uuden planeetan löytymistä mm. seuraavasti:
"Jos kaasukehää tutkittaessa löytyy happea, voi se viitata siihen, että todennäköinen syy hapen muodostumiselle on kasvillisuus tai elämä. Myös Maan historiassa happea alkoi olla, kun elämää oli siirtynyt maalle ja kasvien hapentuotanto lähtenyt kunnolla käyntiin. "
Kysynkin siis, että jos planeetalla on nestemäistä vettä niin eikö siellä silloin ole myös happea eli H2O? Varmaan noita vesimolekyylejä hajoaa jatkuvasti ja happea vapautuu, vai mitä tuossa tutkijan kommentissa ajetaan takaa?
"Jos kaasukehää tutkittaessa löytyy happea, voi se viitata siihen, että todennäköinen syy hapen muodostumiselle on kasvillisuus tai elämä. Myös Maan historiassa happea alkoi olla, kun elämää oli siirtynyt maalle ja kasvien hapentuotanto lähtenyt kunnolla käyntiin. "
Kysynkin siis, että jos planeetalla on nestemäistä vettä niin eikö siellä silloin ole myös happea eli H2O? Varmaan noita vesimolekyylejä hajoaa jatkuvasti ja happea vapautuu, vai mitä tuossa tutkijan kommentissa ajetaan takaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Vapaan hapen löytyminen jonkin planeetan kaasukehästä olisi kyllä hyvin voimakas indikaatio planeetalla olevalle elämälle.
Happi on voimakas hapetin, se halukkaasti yhtyy useimpiin alkuaineisiin muodostaen uusia yhdisteitä, poistuen näin kierrosta. Hapen tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. Maapallolla yhteyttävät kasvit tuottavat Auringon energialla yhteyttämällä lähes kaiken Maan ilmakehän hapen.
Maapallollakin oli nuoruudessaan valtameriä ja varmasti pilviäkin lähinnä typpeä ja hiilidioksidia sisältävässä kaasukehässään. Vähäinen elämä oli anaerobista.
Sitten tulivat ensimmäiset yhteyttävät eliöt, syanobakteerit, joiden ilmaantuminen kohotti kaasukehän happipitoisuuksia, hapetti mineraaleja, esim. rautaoksidia ja tuhosi sukupuuttoon lähes kaiken muun elämän.
On realistista ajatella muullakin ns. elinkelpoiselle planeetalle käyneen tai mahdollisesti käyvän samalla tavalla.
Kiitos hienosta ja hyvästä vastauksesta =) Tietysti jossain muualla voi olla anaerobista älykästä elämää, että vesi ei sinänsä ole elämän edellytys.
vesi ei ole happea. Veteen voi olla liuenneena happea, jota kalatkin 'hengittävät'.
Mikäli olen tiedemiesten jutuista oikein ymmärtänyt, toisin kuin kasveilla, on yhteyttämään kykenemättömällä anaerobisella elämällä ankara energiapula jos ei aerobista elämää olisi lainkaan.
Ainakin Maassa useimmat anaerobiset eliöt käyttävät hyväkseen aerobisten eliöiden tuottamia energialähteitä, erityisesti hiilihydraatteja ravintonaan. On aika vaikea kuvitella anaerobisen eliön kehittyvän kookkaaksi eläimeksi, saati älykkääksi sekä koon että älykkyyden ylläpidon vaatiessa runsaasti energiaa.
On tietysti alkeellinen virhe olettaa täysin vieraan biosfäärin toimivan samoin kuin omamme, mutta astrobiologitkin joutuvat visioidessaan täysin erilaista elämää pinnistelemään uskottavuuden rajamailla.
Erittäin todennäköisesti kehittynyt elämä muuallakin pyörii hapen, hiilen, vedyn ja typen varassa, vaikka otukset sinänsä olisivatkin aivan erilaisia kuin meidän omamme.
"Happi on voimakas hapetin, se halukkaasti yhtyy useimpiin alkuaineisiin muodostaen uusia yhdisteitä, poistuen näin kierrosta." jne. blääblääblää.
Olipa oikea älynpläjäys taas! Oletko kopioinut ala-asteen oppikirjaasi näköjään osoittaaksesi suurta tietämystäsi.
Tosielämässä kyseisestä planeetasta ei ole vielä olemassakaan mitään muuta tietoa, kuin että se kiertää omaa tähteään. Mistään hapesta,saatikka edes siitä onko sillä minkäänlaista kiinteätä kivisydäntäkään vai onko se pelkkä kaasupalli ei ole kellään muulla kuin näköjään sinulla tietoa. Suosittelen siirtymistä suosiolla jonnekin ufopalstoille pikimmiten haaveilemaan lapsellisuuksiasi. (Uskomukset, ufot, paholaiset, lentävät lautaset, enkelit, aaveet jne. Siellä on sopivaa lueskeltavaa ja jännitystä sinulle)
Osaan kyllä hahmottaa tyypillisen luonteenpiirteesi jo epätäydellisestä nimimerkistäsi.
:D
Olet ilmeisesti ymmärtänyt tuon viestin "tahallaan" väärin.
Nyt kyllä sekoilet. Vesi ei ole happea, mutta vesi on hapen ja vedyn yhdiste = H20.
Toisaalta tietosi kemiasta on aivan olemattomat, et edes kykene erottamaan molekyylistä rakennetta liukoisuuteen.
Vesi on hyvä liuotin eli veteen voi liueta myös ilmakehän happea. Tätä veteen liuennutta happea ne kalat hengittävät.
Kun veden "happikadosta" puhutaan niin silloin puhutaan, että vedessä ei ole liennutta happea.
Happikato ei merkitse sitä, että veden molekyylirakenne H20 olisi muuttunut.
Onko siis täysin poissuljettua se, eetä happi ei indikoisi elämän suhteen sen enempää kuin vierivä kivi sammaleessa? Ts. onko kaikki "elämä" VAIN hapesta kiinni? Täällä meideän pallolla se on niin, mutta mikä ihme sen määrää, että kaikki eri elämisen muodon maailmankaikkeudessa pyörisi tuon saman aineen ympärillä?
Maan ulkopuolisesta elämästä ei ole tietoa, joten ei ole kokemustakaan muualta kuin Maan rikkaasta ja monimuotoisesta elämästä.
Kysymyksesi voidaan kääntää siten, että jos tulevaisuudessa mahdollisesti löydettävän planeetan ilmakehästä mitataan vähänkään suurempia määriä happea, on tämän vapaan hapen kehittäjä lähes varmasti elämä.
Anaerobista elämää on Maassakin, joten toisaalta se, ettei ko. planeetan kaasukehässä olisi juurikaan happea, ei poissulkisi elämän mahdollisuutta.
Näin minäkin sen näkisin. Happi on varsin ärhäkkä yhdistymään erilaisiksi yhdisteiksi, joten vapaan hapen olemassaolo planeetan kaasukehässä ei ole todennäköistä, ellei käynnissä ole prosesseja, jotka purkavat matalan energiatason yhdisteitä, kuten hiilidioksiidia hiileksi ja hapeksi. Itse en tiedä muita kuin yhteyttämisen, joka voi laajassa mitassa tuottaa planeetan kaasukehään vapaata happea.
Voi toki muitakin olla. En ole kemisti, enkä edes biologi, mutta näin olen "yleismies Juntusena" asian itse ymmärtänyt.
Maamapallon happitaso on laskenut sitten 10 tuhattavuotta.
suuri käänekkohta oli keskiajalla ja esiteollisella ajalla.
Ilmakehän sosuhteet että typpeä oli joskus vähemmän.
ilmakehän paine ollut isompi ja laskee kokoajan.
happea syntyy nykyään vähemmän kuin kuluu.
imastonmuutos on pientä, kun loppuu happi.
Ihmiset oireilee jo nyt ja vuorille vaikea kiivetä, kun 6000 vuotta sitten ilmanpaine oli vielä himalajallakin ihan ok.
Turvallisinta on lähtökohtaisesti olettaa, että lähes maankaltaisen planeetan ja elämän olemassaolo vaatii samankaltaisen muunkin ympäristön. Tietyllä elämänvyöhykkeellä sen kiviplaneetan sijainnin, kenties myös ne uloimmat jättiläiskaasuplaneetat kiertämään tietylle etäisyydelle keskustähdestä, ehkä myös sen tähden tulee olla auringon kaltainen. Ennen kuin tämän kaltaisia kiertolaisaurinkokuntia kyetään havaitsemaan voi vielä aikaa vierähtää melkoinen tovi.
Toistaiseksihan nuo kaikki havaitut planeetat ovat olleet jotain muuta kuin tämä meidän tellus tai edes nuo jättikaasuplaneetat tässä aurinkokunnassa. Kiertävät liian kovaa vauhtia sitä tähteään aivan liian likellä ynnä muuta.
Toki jotain mikrobitason elämänmuotoa voi esiintyä, mutta se kaikista kiinnostavin loton jättipotti olisi löytää joskus se maankaltainen, se mihin voisi muodostua lähes samanlainen elinympäristö ja myöhemmin sitten niitä vielä lisääkin. Tai jos löydettäisiin edes noita jättikaasuplaneettoja kiertämästä tuolla etäisyydellä ja kiertoajalla tähteään. Teknologia ei vielä riitä niiden havaitsemiseen.
happea tuottaa pääasiassa vain yhteyttäminen.
sensijaan co2 on siten monituottoinen kaasu ja sitä on hirveen vähän ilmassa.
Typpi sensijaan on katoava vara, se on painava ja se määrää ilmanpaineesta suurimman osan ja sen katoaminen haarp-projekteissa avaruuteen on huono homma.
maalähtöistä argoniakin on ilmakehässä enemmän kuin co2 kaasua. yli 20 kertaa.