Millaisia ratsastusmahdollisuuksia on?

Vuokrahevosen tai oman hevosenkin kanssa voi käydä myös ryhmätunneilla, mikä on vähän edullisempaa. Ylläpitohevonen on kuten oma, paitsi ei virallisesti: maksat kaikki hevosen kulut mutta se säilyy omistajan omistuksesssa. Mutta hevosen ostohintaa ei tarvitse maksaa.

Yleensä hevonen vuokrataan ihan yksityiseltä. Tällöin omistaja päättää minkä tasoisen ratsastajan ottaa. Toiset ottaa hyvinkin kokemattomia, toiset edellyttävät useiden vuosien kokemusta.

Maastoiluun ei liity niinkään kouluratsastustaso. Maastossa on ihan sama, tiedätkö mikä on pohkeenväistö tai osaatko tehdä laukanvaihdon. Tärkeämpää että hallitsee hevosen eri tilanteissa ja pysyy kyydissä vaikka hevonen vvähän pomppisi.


Ratsastuskoulu on yleensä paras paikka aloittaa ja se sopii myös vuosiksi eteenpäin. Jos on rahaa, on yksityistunnit ratsastuskoulussa hyvä valinta joko vakitunnin lisänä tai pelkästään.
Vuokrahevonen on hyvä valinta ksoka vain, kunhan senkin kanssa muistaa käydä opetuksessa.


Kannattaa muistaa, että vaikka itseä ei kilpailu tai korkea taso kiinnostaisi, on hyvä ratsastus hevosen etu. Liian moni tyytyy jäämään siihen HeB-tasolle, mikä ei ole vielä kovin kummoinen taso.
Toki jos ihan vaan maastoilee, ei tasolla ole niin väliä, mutta jos yhtään kentällä treenaa, pitäisi koko ajan pyrkiä kehittämään itseään.

Ei ole hevoselle mukavaa, että ratsastaja pomppii selässä, antaa ristiriitaisia apuja ja välillä nykäisee ohjasta.
On myös ratsastajalle miellyttävämpää, jos hevonen liikkuu pienillä avuilla sinne minne haluaa. Yleensähän se on aina ratsastajan vika, jos hevonen on esim. laiska, liian reipas tai vaikka ei käänny kun ratsastaja pyytää.

Hevoset ovat yleensä keskiverto miestä älykkäämpiä, joten niiden kanssa on tavallisesti helpompi tulla toimeen. Miesten kouluttaminen asiallisille käytöstavoille on huomattavasti haastavampaa.

se on raskasta ja kallista

Ihana harrastus!!

Minä ainakin miehenä diggaan ratsastusta harrastavia naisia. Heille kehittyy harrastuksensa myötä todella ihanan muotoinen täyteläinen lantio :> Tunnen muutaman ratsastusta harrastavan naisen ja yllätyin tästä lantion muodosta ja siitä, kun lopulta hoksasin heidän yhteisen nimittäjänäsä eli tuon ratsastusharrastuksen.

Ratsastusta harrastavien isänä olen huomannut seuraavaa:
-Oma hevonen ei kannata ja on huonoin valinta, kengitys, ruokinta, talli ym. kulut mahdottomat, lisäksi riippa ja jalkapuu, on sidottu siihen omaan hevoseen (tai poniin), haittaa harrastamista. Omassa hevosessa tai ponissa on kaikki huolet 24/7, se syö ja sairastaa aina sinun laskuusi, vaikka et sitä käyttäisikään!
-Eri talleilla voi käydä harrastamassa eri hevosilla ja opettelemassa.
-Opettajissa on eroja, kannattaa käydä eri talleilla ja ratsastuskouluissa ja verrata.
-Leireillä voit opetella hyvin ja kehittää taitojasi. Viidakkorumpua kannattaa kuunnella, vältät pelkät rahastuspaikat, joissa et opi mitään.
-Pelkällä oman hevosen kengityksen hinnalla ratsastaa melkoisesti toisten hevosilla eri talleilla. Lähdettyäsi tallilta kotiin sinulla ei ole huolta hevosesta tai ponista, huolet jää sinne tallille eläinten omistajalle!
-Myy se poni jollekin ja jos olet kiintunut siihen, niin jätä jonkinlainen optio ratsastaa sillä joskus.

Voit käydä myös ns. irtotunneilla, jos silloin tällöin ratsastelu ratsastuskoulun tunneilla kiinnostaa.

Ratsastus on hyvä harrastus, ja myös sosiaalinen. Itselleni talliyhteisö oli nuorempana suuri oljenkorsi. Hevosien kanssa touhuamiseen kuuluu paljon muutakin kuin vain ratsastus. Onneksi vielä on olemassa talleja joilla hevosia pääsee myös vain hoitamaan ja muuten puuhailemaan nelijalkaisten kaverusten kanssa.

Ratsastuskoulutunnit ovat monien budjetille liian kalliita, mutta raha ei estä harrastamasta. Toki on hyvä käydä muutamilla tunneilla, jotta saa perusasiat hallintaan, mutta sen jälkeen voi harrastaa hyvin halvastikin. Jopa täysin ilman rahaa, on monia hevosten omistajia jotka eivät ehdi ratsastaa omalla hevosellaan tarpeeksi ja eivät halua periä liikuttajalta maksua. Sen voi esim. hoitaa tallitöillä. Monet myös vuokraavat omia hevosiaan muiden ratsastettaviksi, hyvinkin halvalla. Valitettavasti tämäkin hintataso riippuu tosi paljon siitä missä asut. Eri alueilla hinnat vaihtelevat paljonkin. On myös mahdollista mennä jollekin " ei niin suositulle" ratsastuskoululle opettelemaan perusasiat, tai jopa ihan yksityiselle. On monia hevosten omistajia jotka myös ihan mielellään auttavat ja opastavat uusia lajin pariin tulijoita, omilla hevosillaan, paljon pienempää korvausta vastaan kuin ratsastuskouluissa.

Itse aloitin tutun hevosella ratsastamisen, jolla kävin vuoden verran ratsastelemassa. Eihän se paljoakaan osannut, kun ex-ravuri oli, mutta perusasiat kuten tasapainon ja peruspohje ja -ohjasavut opin kyllä. Kunnes lähdin ratsastuskouluun, jossa kävinkin kymmenkunta vuotta, toki hankin tosi pian erilaisia vuokrahevosia, joilla sain ratsastaa tallitöitä vastaan yms. Tällä hetkellä itselläni on kaksi omaa hevosta ja pidän edelleenkin tätä harrastusta todella hyvänä kaikille. Mutta täytyy muistaa se, että varsinkin nuorempana on hyvin tärkeää se talliyhteisö. Ainakin itsestäni oli mukava kun tallilta löytyi kavereita joiden kanssa puuhailla hevosten kanssa milloin mitäkin, ja välillä tallin ulkopuolellakin. Ilman niitä kavereita tuskin oisin niin koukussa tähän harrastukseen :)