Emme tiedä, mitä tunteet ovat, mutta tosiasia on, että ne ovat olemassa. Tunteet lienevät syntyneet evoluution mukana ja edistäneet tunteellisen olion jälkeläisilleen jättämien geenien määrää. Tunteilla on siis funktio lisääntymisessä ja evoluutiossa.
Ongelmana on, että negatiiviset tunteet aiheuttavat yksilölle suurta kärsimystä. Tällaisia ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus, kivun tuntemus, pelko, ikävä, kateus ja mustasukkaisuus, muutamia mainitakseni. Uskonnot ja lääketiede ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja kärsimyksen poistamiseksi laihoin tuloksin.
Jos nykyinen sukupolvi kieltäytyisi saamasta jälkeläisiä tai useat sukupolvet lisääntyisivät niin vähän, että populaatio pienenisi, tulisi teoriassa tilanne, jolloin ihmisten kärsimys loppuisi, mutta tämä on haaveilua. Seksuaalivietti on niin voimakas, että tällaista ei voi toteuttaa. Buddhalaisuus on ilmaissut, että kaikki on kärsimystä ja elämänhalu aiheuttaa aiheuttaa kärsimyksen, löytäen aika saman ajatuskulun kuin biologia.
Onko filosofeilla ehdotuksia kärsimyksen ongelmaan, edes sen pienentämiseen?
Ongelmana on, että negatiiviset tunteet aiheuttavat yksilölle suurta kärsimystä. Tällaisia ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus, kivun tuntemus, pelko, ikävä, kateus ja mustasukkaisuus, muutamia mainitakseni. Uskonnot ja lääketiede ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja kärsimyksen poistamiseksi laihoin tuloksin.
Jos nykyinen sukupolvi kieltäytyisi saamasta jälkeläisiä tai useat sukupolvet lisääntyisivät niin vähän, että populaatio pienenisi, tulisi teoriassa tilanne, jolloin ihmisten kärsimys loppuisi, mutta tämä on haaveilua. Seksuaalivietti on niin voimakas, että tällaista ei voi toteuttaa. Buddhalaisuus on ilmaissut, että kaikki on kärsimystä ja elämänhalu aiheuttaa aiheuttaa kärsimyksen, löytäen aika saman ajatuskulun kuin biologia.
Onko filosofeilla ehdotuksia kärsimyksen ongelmaan, edes sen pienentämiseen?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Onko filosofeilla ehdotuksia kärsimyksen ongelmaan, edes sen pienentämiseen?"
Rentoutumisen harjoittelusta lienee hyötyä. On olemassa sellainen kuin mindfullness joka muistuttaa meditaatiota mutta jossa ei ole mitään uskontoon liittyvää painolastia.
http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/hyvinvointi/mitä-ovat-mindfulness-tietoisuustaidot
Buddhalaisuus lienee ns. perinteisistä uskonnoista ehkä kehittynein ja dogmivapain.
"Ongelmana on, että negatiiviset tunteet aiheuttavat yksilölle suurta kärsimystä. Tällaisia ovat ahdistuneisuus, masentuneisuus, kivun tuntemus, pelko, ikävä, kateus ja mustasukkaisuus, muutamia mainitakseni. Uskonnot ja lääketiede ovat pyrkineet löytämään ratkaisuja kärsimyksen poistamiseksi laihoin tuloksin."
Luonnonvalinnassa tunteet ovat menestyksen salaisuus. Mieti jos kipua ei olisi, voisi helposti polttaa itsensä hengiltä. Fysiikan lait on kuitenkin fysiikan lait ilman tunteitakin. Henkinen kipu, kuten eroahdistus, masennus tai yksinäisyys ovat myös hyödyllisiä, koska ne motivoivat ihmistä optimoimaan selviämisen ja lisääntymisen. Modernissa maailmassa näistä evoluution tuotteista on kuitenkin haittaa.
Uskonto auttaa tässä. Moni täydellinen luuseri löytää elämänsisällön Jeesuksesta. Lienee paljon parempi kuin päihteet.
Lääketiede taasen auttaa 100 % varmasti, ja ainoana rajoitteena on lääkärin ja koko ammattikunnan ja tieteiden "osaaminen".
Masennuksen voi poistaa dopamiinin oikealla säätelyllä. Jollain auttaa kunnon unirytmi, liikunta ja mielekkäät ihmissuhteet.
Traumaattisen stressirektion voi hoitaa ekstaasilla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön voi hoitaa litiumilla. Yksinäisyyden voi poistaa alkoholilla.
Kivun voi poistaa morfiinilla. Tarkoilla annoskoilla ja resepteillä tietysti. Näin muutamia mainitakseni.
Tiede, eli matematiikka fysiikka ja kemia kohtaavat biologian lääketieteessä. Tällöin tiedon lisääntyessä jossain vaiheessa negatiiviset tunteet on mahdollista eliminoida 100 %:sti jollain materiaalisella substanssilla.
Mutta miksi se pitäisi tehdä?
Helpompi reitti olisi kemiallisesti manipuloida naisen parinvalintamekanismia siten, että nainen suosisi kemikaalin nautittuaan rauhallisia, kilttejä ja älykkäitä miehiä. Tällöin pahuus poistuisi luonnollista tietä pitkin.
"Masennuksen voi poistaa dopamiinin oikealla säätelyllä. Jollain auttaa kunnon unirytmi, liikunta ja mielekkäät ihmissuhteet. Traumaattisen stressirektion voi hoitaa ekstaasilla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön voi hoitaa litiumilla. Yksinäisyyden voi poistaa alkoholilla. Kivun voi poistaa morfiinilla."
Onpas sulla lyhytnäköiset näköalat. Näiden "hoitokeinojen" aiheuttamat vakavat aivovauriot ja elämän pysyvät rappiotilat ovat paljon suurempia ongelmia kuin ne ongelmat, jotka niillä oli tarkoitus poistaa. Todennäköisesti ne alkuperäisetkin ongelmat jäisivät lisäksi vielä jäljelle.
"Helpompi reitti olisi kemiallisesti manipuloida naisen parinvalintamekanismia siten, että nainen suosisi kemikaalin nautittuaan rauhallisia, kilttejä ja älykkäitä miehiä. Tällöin pahuus poistuisi luonnollista tietä pitkin."
Ehkäpä naisten täytyy kokemuksen kautta saada ymmärtää, miksi he suosivat rikollisia ynnä muita vastaavia. Tie itseymmärrykseen voi vaatia tätä. Kemiallisesti aiheutettu nössöyden suosiminen tuskin ratkaisee ongelmaa, ja tuskin sitä paitsi edes onnistuisi ilman vakavia sivuvaikutuksia, jotka olisivat jälleen suurempia kuin alkuperäinen ongelma.
Mentaalisten ongelmien ratkominen materialla on sivuvaikutusten ja alkuperäisiä ongelmia suurempien ongelmien tie. Sitä tietä tulee käydä vain niin pitkälle, että ymmärretään, että asia todellakin on näin.
Mun mielestä mennään harhaan siinä, että masentuneisuus ja/tai ahdistuneisuus ei kertoisi mitään olennaista elämästä. Mieti nyt maailmaa, jossa kaikki hymyilisi päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. "Surullisuus" tietysti ollaan kitkemässä yksilön ongelmaksi. Siitä huolimatta masentuneita ja ahdistuneita on. Nykyinen käsitys antaa ymmärtää, että yhteisö on hyvinvoiva, yksilö sairas. Se edesauttaa sitä, että mistä tahansa yhteisöstä ollaan tunkemassa pois "kaikki vähänkin häiritsevä". Sen myötä masennus, yksinäisyys ja ahdistus lisääntyy.
Minkä takia evoluutio sitten ei ole kitkenyt näitä ominaisuuksia pois? Voisiko se johtua siitä, että näille "ahdistuneille" ja "masentuneille" jää aikaa ajatella jotain muutakin kuin sosiaalisia kuviota?
Tieto lisää tuskaa.
tunteet kertovat että ei ole kaikki nyt ihan kunnossa sisälläpäin tai jokin rajoittaa ulkoisesti sisäistä elämää jolloin voisi sanoa että fyysinen ja henkinen elämä ei ole tasapainossa tai toisin sanoen mielikuvat eivät vastaa todellisuutta.
Sisäiset ongelmat ovat tietenkin vaikea pala pukea sanoiksi koska ne ovat kokemiamme asioita ja tulkintaamme ympäröivästä maailmasta.
http://personal.inet.fi/koti/vexom/epik.htm
Kiitos, sohfion!
Epiktetoksen teksti on niin hienoa, että! Pikalukemisella parasta näkemääni eurooppalaista viisautta. On sopusoinnussa vastaavan intialaisen viisauskirjallisuuden kanssa ja vetää sille täysin vertoja. Tie onnellisuuteen ja pois kärsimyksestä on universaali; joka puolella maailmaa resepti on sama. Oma mieli on se, joka on voitettava. Sen suhteen on se työ tehtävä. Tietysti jotkut eivät tule tämän elämänsä aikana sitä uskomaan vaan itsepintaisesti etsivät pikaisia ratkaisuja itsensä ulkopuolelta materiasta, mutta se on tässä elämässä ehkä heidän osansa.
Täytyy perehtyä paremminkin tuohon Epiktetoksen tuotantoon. Niin harvoin löytää jotakin todella viisasta tekstiä, jollaista ainakin näytesivun teksti on.