Brisling kilohaili kiluhaili

Raholan mukaan Brisling

Monet säilykkeiden pakkaajat yrittävät lisätä tuotteensa menekkiä kirjoittamalla säilykepurkin päälle, että purkissa on "brislinkisardiineja". Norjan kielen sana brisling merkitsee kuitenkin vain kilohailia Clupea sprattus. Sana on väännös tätä kalaa tarkoittavasta saksan nimestä Breitling, jonka kala on saanut leveän, toisin sanoen korkean muotonsa takia. Kalatiskillä maatessaan sen erottaa silakasta siitä, että sen selän ja vatsan välinen etäisyys on suhteellisesti suurempi kuin silakalla ja sillillä. Niin, ja kalaa tunnustellessa huomaa, miksi se on ruotsiksi vassbuk tai skarpsill: sen vatsa tuntuu varsinkin "vastakarvaan", tai sanoisinko vastasuomuun tunnusteltaessa terävältä.

Eräs "brislinkisardiinien" maahantuoja puolustautui asiasta kysyttyäni sillä, että joku biologi oli sanonut Norjan meren kilohailin poikkeavan sen verran meikäläisestä, että eri nimi on oikeutettu. Mutta kyllä norjalainen kilohaili poikkeaa suomalaisesta paljon vähemmän kuin kaneliomena Antonovkasta, ja silti omenahillo on vain omenahilloa.