Naiset: kertokaa menneet tyylimokanne

Olen yläasteella "ollut" hoppari, eli 5kokoa liian iso huppari ja kanin farkut :D olen siis nainen. Sen jälkeen tuli ns. Pissisvaihe 8 luokasta lähtien, jolloin minihameet ja pikkiriikiset topit kuului varustukseen, ei juma että hävettää näin vanhempana (pian kolmekymppinen) miten sitä on joskus tullut pukeuduttua! Onneksi monta vuotta sitten löytyi sopiva tyyli omalle vartalolle/silmälle :)

Tämä on hauska..
Noh,olen joskus, lyhyen aikaa kuvitellut, että minulle sopii ns. pantterikuosi. Juuei.

Aikoinaan pidin aivan liikaa koruja. Edelleenkin tähän tulee joskus sorruttua. Eli yhtä aikaa näyttävä kaulakoru, isot korvikset, ehkä vielä sormuksia, rannekoru.. Aaargh..Nykyään yritän muistaa, että yksi näyttävä koru ja ehkä jotain ihan pientä, jos on pakko olla lisänä.

Kultakorut.

Liika meikki. Silmämeikkiä tuli sotattua ihan liikaa alle 30 vuotiaana. Kamalalta näytti.Onneksi en sentään tekoripsiä ole koskaan lykännyt mukaan. Ja se yhdistelmä, että paljon silmämeikkiä SEKÄ voimakas huulipuna.. :(

Yltiönaisellinen tyyli. En ole koskaan ollut sentään mikään minihamonen rusetteja pitsiä korkokengät tissivakoa-tyyppiä, mutta överiksi silti on joskus silti mennyt, hävettää..

-kirkkaanpunainen kynsilakka, joka lohkeilee.. Joskus tämäkin tuli koettua. Nykyään nude tai ranskalainen manikyyri. Maksimissaan hopea/harmaa.

-Nuorena ns. bomber-takki.. Voiko muodottomampaa vaatetta olla (nyt taas muotia).Näytän joltain pululta sellainen päällä. Nykyään tärkein asia takissa leikkaus. (materiaalin ja lämpimyyden lisäksi)

-ballerinatossut tai muut lättäpohjaiset kengät, jossain muussa kuin retki- tai liikuntakäytössä. Olen ankka sellaiset jalassa. Piste.

-päässä huivi. Talvella voi käyttää ihan vaikka tupsupipoa tai hattua, lakkia, mutta huivi päässä olen maatuska. En ole kohtalokas Anna Karenina. Valitettavasti.

-kapeat hameet, lyhyet tai pidempi. En ole kohtalokas vamppi, vaikka kävelisin vaikeasti.

-Bleiserit ja jakkupuvut. Näytin todella oudolta ja tantalta. Housupuku jees.

en niinkään sanois et tykkäämäni tyylisuunnat olis olleet mitenkään pukeutumismokia, vaan lähinnä se kuinka överiksi ne vedin.
esimerkiksi teinivuosieni hippityyli ja "paluu 70-luvulle"-tyyli,
hippityyliini kasasin kaikki 60-luvun hippityylin klisheet, oli virkattua liiviä, liehuvia kukkahameita, kukkapaitoja, kukkahuiveja, kasapäin helminauhoja kaulassa ja tottakai rauhanmerkkejä joka puolella..
70-luvun tyyliin taas hamusin kirppareilta ja sukulaisilta kaikki mahdolliset 70-luvun vaatteet juurikaan piittaamatta miten kyseiset vaatekappaleet ja niiden värit mulle sopi (esimerkiksi, jos on lyhyt ja hieman pullea, leveälahkeiset housut jalassa näyttää entistäkin lyhyemmältä ja pulleammalta..), mut jos se oli "retroa" se oli pakko saada..
toisaalta, en kyllä vieläkään aina osaa tai viitsi pukeutua sellaisiin vaatteisiin jotka joidenkin Trinnyn ja Susannahin ym. tyyligurujen mielestä sopis mun kropalle parhaiten tai ainakaan "antais paremman kuvan" mun kropasta tai minusta muutenkaan.. taas on liian isot farkut ja miesten pusero päällä (sentään hiukset eivät enää ole siniset)