tieteilijä saa kirjoittaa sekavasti, tärkeintä on, että hänen tiede on mahdollisimman selkeää ja toinen mahdollisimman kriteeri on: hänen tekstissään ei ole turhaa tekstiä, kuten esim.: kiva talo tai yritä jotenkin, siinä rajoilla olisi: mulla on huono olo, koska viimeisimmästä voi olla hyötyä laitettuna, mutta siinä katsottaisiin henkilöön ja se ei ole ajasta-, tai paikasta-, tai henkilöstä- riippumaton.
sekavuus on kuitenkin haitallista, jos sillä ei saavuteta mitään. se on sekavaa, jos tekstissä aihe vaihtuu joka lauseen jälkeen ja ko. tekstissä ne lauseet ovat lyhyitä
jutustelu pitää olla erillään tieteestä, samoin erillään pitää olla kaikki ne asiat, mitkä eivät auta tieteellisissä aiheissa
sekavuus on kuitenkin haitallista, jos sillä ei saavuteta mitään. se on sekavaa, jos tekstissä aihe vaihtuu joka lauseen jälkeen ja ko. tekstissä ne lauseet ovat lyhyitä
jutustelu pitää olla erillään tieteestä, samoin erillään pitää olla kaikki ne asiat, mitkä eivät auta tieteellisissä aiheissa
Vastaukset 1
Vanhimmat
toiseksi sanon, että on kivaa kirjoittaa ohi aiheen ytimen. jos ei saa kirjoittaa ohi aiheen ytimen, niin kirjoittamisesta tulee pakkopullaa. mutta muu kuin tieteilijjän motiivi saattaa silti motivoida silloin.
kuitenkin, ison loven motivaation se tekee, jos ei saa kirjoittaa ohi ytimen.
teidänkin kannattaisi opettaa tämän artikkelisarjan ykkösviestin mukaan, miten kirjoittaa; siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa