jos esim todennäköisyys on 0.4 niin se ei ole objektiivinen, koska kukaan ei tiedä tulevaisuutta, hetken päästä se saattaa olla 0.65 vaikka. koska näin on, se on subjektiivinen asia todennäköisyys.
ja sitäpaitsi on totaalisen subjektiivista edes esittää todennäköisyyden suuruus ja esittämistapa. kaikki on mahdollista sopii todennäköisyyden esittämistapoja vastaan.
kaikki on mahdollista tekee olemattomaksi todennäköisyydet ja niiden esittämistavat
ja sitäpaitsi on totaalisen subjektiivista edes esittää todennäköisyyden suuruus ja esittämistapa. kaikki on mahdollista sopii todennäköisyyden esittämistapoja vastaan.
kaikki on mahdollista tekee olemattomaksi todennäköisyydet ja niiden esittämistavat
Vastaukset 8
Vanhimmat
Avasitko perjantaipullon jo keskiviikkona?
Taisi unohtaa avata lääkepurkin..
vastusta objektiivisesti, jos vastustat ei millään kaljasanomisilla
On erilaisia todennäköisyyksiä. Esim. kruunan saaminen lantinheitossa on luonnonlain omainen todennäköisyys, se on 1/2 tänään ja huomenna. Mutta esim. todennäköisyys että sunnuntaina sataa riippuu hyvin monista satunnaistekijöistä ja huomenna ne ovat luultavasti tarkentuneet niin että silloin voidaan nykyisestä poikkeava todennäköisyysarvio. Sitten voidaan antaa todennäköisyys vaikkapa sille että henkilö tulee sairastumaan johonkin perinnölliseen tautiin. Todennäköisyys annetaan tarkemman tiedon puuttuessa mutta jos tehdään geenikartoitus, voidaan sairastuminen joko eliminoida (tn 0) tai todeta väistämättömäksi (tn 1). Kyllä todennäköisyyskäsite on hyödyllinen kun muistetaan sen luonne ja rajoitukset.
Aloituksessa iskettiin oleelliseen kysymyksen todenäköisyyslaskennan soveltamisessa. Todennäköisyyden matemaattine teoria perustuu mittateoriaan eikä siinä ole mitään ongelmaa.
Mutta käytännön sovelluksissa törmätään perustavanlaatuisiin filosofisiin kysymyksiin. Joissakin tapauksissa terve järki ja fysikaaliset olosuhteet mahdollistavat melko varmat todennäköisyysarviot. Erimerkiksi symmetrisen arpakuution heitto on aika luotettava tapa saada toisistaan riippumattomia lukuja väliltä 1...6. Samoin lottoarvonnassa tapahtuva sekoittaminen vakuuttaa useimmat katselijat, että todellakin jokainen pallo tulee valituksi samalla todennäköisyydellä. Vakuuttavimmat todennäköisyysarviot saadaan esim. kineettisestä kaasuteoriasta ja kvanttimekaniikasta.
Toisin ovat asiat todennäköisyyden sovelluksissa lääketieteessä, psykologiassa ja kasvatustieteissä, taloustieteissä yms. Siellähän yritetään kaivaa todennäköisyyksiä esiin koesarjoista tilastotieteen avulla. Tilastotiede sinänsä on eksaktia , mutta sen soveltaminen voi olla pelkkää arvailua tai teorian väkinäistä käyttöä. Esimerkiksi yritetään käyttä normaalijakaantumaan perustuvia menetelmiä vaikka aineisto onkin kaikkea muuta kuin normaalijakaantunut. Monesti koeaineistot ovat vielä liian pieniä, jolloin epävarmuus on sitäkin suurempaa.
Oma lukunsa on sitten todennäköisyyksien arvailu. Kun säätiedotuksessa ilmoitetaan, että sataa todennäköisyydellä 0.3, niin siinä on tietysti taustalla ennustajan kokemus ja ehkä joitakin säätilastoja. Vielä epävarmempaa on todennäköisyyksien arviointi politiikassa ja pörssikursseissa ja muussa inhimillisessä toiminnassa. Se on yleensä fifty-sixty-tasoa.
Todennäköisyys matemaattisena käsitteenä on, kuten rfvgyhn totesi, hyvin määritelty, eikä mitenkään subjektiivinen. Todennäköisyys-käsitettä käytetään lisäksi epävarmuuden ilmaisemiseen.
Matemaattiseen todennäköisyyteen ei tule sekoittaa ennustamismenetelmiä, jotka tuottavat arvion jonkin tapahtuman esiintymisestä. Esim. sääennuste perustuu ilmastomallinteeseen, jonka tiedetään olevan varsin puutteellinen. Tällaisella mallilla luotu ennuste on itse asiassa satunnaismuuttuja, jolla on tilanteesta riippuva jakauma. Yksinkertaisuuden vuoksi ennusteessa ilmoitetaan tavallisesti vain jokin keskiluku ilman, että kerrotaan mallinteen antamia siihen liittyviä variansseja tai luottamusvälejä.
Suositeltavaa lukemista asiasta.
Ilkka Niiniluoto: Todennäköisyyden lajeista, teoksessa Tuomela R. (toim.): Yhteiskuntatieteiden eksakti metodologia.
(Kirjan nimellä googlaamalla löytyy näköjään kympillä divarista)
Kiitos vinkistä, löytyi kirjastosta, ja ahmin artikkelin. Tn näyttääkin olevan aika monimuotoinen käsite, vaikka itse luulin jo tietäväni siitä jotain.