Saksassa ennätysaikainen talvi

Aivan älyttömän terävä havainto!!! Syksyllä tosiaan napameren jäät ovat piuenimmillään ja siitäpä se talvi alkaa.

Mutta, miten se näin aikasten alkoi, kun pitäisi kiityvästi lämmetä??? Ja sitä jäätäkin on enemmän kuin viimeisen 10 vuoden keskimääräinen. Mitä se tällainen kiihtyminen on?

Taitaapa tosiaan olla cryospheren sivun mukaan kuudes tila jään alan
vähyydessä, ja tämä kymmenen viimeisen vuoden tilastosta, - mutta miksipä
siskolikka jättää kertomatta että kuudes sija on myös tilastoissa jotka alkavat
vuodesta 1979 ?
Se että juuri nyt sattuu ja tapahtuu, johtuu vain siitä että napameri ei ole mikään
seinäkello, vaan sääilmiöiden ajoitus vaihtelee vuosien mittaan.
--
Mutta mikäpä on se pelsepuupin petoelikko romunomian puolen selityksenä.
Se on avomeri joka haihduttaa vettä ilmakehään.
Nyt on napameren vesiaavaa noin 3,3 miljoonaa neliökilometriä sulana.
Jos vaikka millin kerros, eli 1 litra neliöltä haihtuisi tuolta alalta, niin sehän
tekee peräti 3,3 kuutiokilometriä.
Osa vedestä sataa tietenkin takaisin avoveteen ja jään päälle, mutta katsotaampa mitä seuraa kun tuo määrä sataa mantereelle lumena, ja nyt
ei välitetä vielä albedon muutoksesta mitään.
Mantereelle satanut lumi aiheuttaa samansuuruisen vajauksen napameren
vesitilavuudessa.
Nytpä on niin että korvauksena sisään virtaava vesi on huomattavan lämmintä
Beringin salmessa ja Barentsilla.
On kyse melkoiselta osin itseään ruokkivasta epelistä ainakin Barentsilla ja
Beringin salmen hujakalla.
Molemmat ovat olleet viime vuosina vähissä jäissä, ja koko napameren alueen
jään paksuus on vähentynyt.
--
Mitä kauemmin vesi pysyy sulana syksyisin, sitä enemmän ehtii haihtua, ja
sitä suuremman energiapulssin napameri saa sisään virtaavasta lämpimästä korvausvedestä.
Tämän haihtumista korvaavan veden sisään tuoma energia on kuitenkin erittäin paljon pienempi kuin on sen haihtumiseen vaadittava energiamäärä, joten ei kannata vielä matemaattisia painajaisia alkaa näkemään.
Kuitenkin aikajakso jolla energian siirto tapahtuu, on vain muutama viikko
ja tälläinen häiriötekijä äärevöittää tilannetta entisiin säihin nähden.
Niinkuin juuri nyt nähdään !
Eli näin se ilmastonmu.... kääk.

metsäveli kirjoitti:

Taitaapa tosiaan olla cryospheren sivun mukaan kuudes tila jään alan
vähyydessä, ja tämä kymmenen viimeisen vuoden tilastosta, - mutta miksipä
siskolikka jättää kertomatta että kuudes sija on myös tilastoissa jotka alkavat
vuodesta 1979 ?
Se että juuri nyt sattuu ja tapahtuu, johtuu vain siitä että napameri ei ole mikään
seinäkello, vaan sääilmiöiden ajoitus vaihtelee vuosien mittaan.
--
Mutta mikäpä on se pelsepuupin petoelikko romunomian puolen selityksenä.
Se on avomeri joka haihduttaa vettä ilmakehään.
Nyt on napameren vesiaavaa noin 3,3 miljoonaa neliökilometriä sulana.
Jos vaikka millin kerros, eli 1 litra neliöltä haihtuisi tuolta alalta, niin sehän
tekee peräti 3,3 kuutiokilometriä.
Osa vedestä sataa tietenkin takaisin avoveteen ja jään päälle, mutta katsotaampa mitä seuraa kun tuo määrä sataa mantereelle lumena, ja nyt
ei välitetä vielä albedon muutoksesta mitään.
Mantereelle satanut lumi aiheuttaa samansuuruisen vajauksen napameren
vesitilavuudessa.
Nytpä on niin että korvauksena sisään virtaava vesi on huomattavan lämmintä
Beringin salmessa ja Barentsilla.
On kyse melkoiselta osin itseään ruokkivasta epelistä ainakin Barentsilla ja
Beringin salmen hujakalla.
Molemmat ovat olleet viime vuosina vähissä jäissä, ja koko napameren alueen
jään paksuus on vähentynyt.
--
Mitä kauemmin vesi pysyy sulana syksyisin, sitä enemmän ehtii haihtua, ja
sitä suuremman energiapulssin napameri saa sisään virtaavasta lämpimästä korvausvedestä.
Tämän haihtumista korvaavan veden sisään tuoma energia on kuitenkin erittäin paljon pienempi kuin on sen haihtumiseen vaadittava energiamäärä, joten ei kannata vielä matemaattisia painajaisia alkaa näkemään.
Kuitenkin aikajakso jolla energian siirto tapahtuu, on vain muutama viikko
ja tälläinen häiriötekijä äärevöittää tilannetta entisiin säihin nähden.
Niinkuin juuri nyt nähdään !
Eli näin se ilmastonmu.... kääk.

Mutta miksi käyttää kirsikanpoimintatilastoa vuodesta 1979?