pommarista

Noilla lähtötiedoilla ei kukaan saa aikaan mitään reaalimaailman vastausta.

Karkean approksimaation pommin paikasta saa heittoliikkeen yhtälöillä x = v·t, y = H - ½·g·t² ja nopeuksista ẋ = v, ẏ = -g·t, missä x on vaaka- ja y pystykoordinaatti, v vaakanopeus, t aika, H pudotuskorkeus g maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys sekä ẋ ja ẏ vaaka- ja pystynopeudet.

Tosiasiassa pommiin kohdistuvat aerodynaamiset voimat muuttavat sen radan melkoisesti erilaiseksi. Lisäksi ilman tiheyden muuttuminen korkeuden funktiona aiheuttaa rataan vielä omat vaikutuksensa. Aerodynamiikan huomioonotto edellyttäisi myös pommin geometrian ja sen massajakauman tuntemusta.

Pelleilysi on naurettavaa ja fysiikan tietosi alakoululaisen tasoa.

Joo, totta kai jossakin on taulukko, jossa on vastaus satunnaisen kyselijän hyvin epämääräiseen kyselyyn. Kyselystä näkee, että peruskoulun fysiikan opetus on Suomessa erittäin vaatimattomalla tasolla.

Halle_tosi_lujaa kirjoitti:

Joo, totta kai jossakin on taulukko, jossa on vastaus satunnaisen kyselijän hyvin epämääräiseen kyselyyn. Kyselystä näkee, että peruskoulun fysiikan opetus on Suomessa erittäin vaatimattomalla tasolla.

Lue lisää

Eihän tämä opetuksen tasosta mitään kerro ..

Sillä ehdolla, että ilmanvastus on nolla. Siinäkään tapauksessa putouskäyrä ei ole neljänneskaari, vaan käyrä, jonka horisontaali suunta on vakio pommikoneen nopeus vertikaalin ollessa putousnopeuden kiihtyvyys tyhjiössä.

Siinähän sinulle onkin tehtävää määrittää pommin aerodynamiikka sellaiseksi, että sen rata on neljännesympyrä.

Kollimaattori kirjoitti:

Sillä ehdolla, että ilmanvastus on nolla. Siinäkään tapauksessa putouskäyrä ei ole neljänneskaari, vaan käyrä, jonka horisontaali suunta on vakio pommikoneen nopeus vertikaalin ollessa putousnopeuden kiihtyvyys tyhjiössä.

Lue lisää

Laskeskelin, että kun ilmanvastus jätetään huomiotta, pommi putoaa vaakasuunnassa lähtöpisteestään reilun 12500 metrin päähän ja sen nopeus on 530 m/s.

Minä taas laskin, että jos sorvataan omatekoinen pommi , jonka massaksi tulee 200 kg, ja siinä on sellainen muotoilu, että alaspäin ilmanvastusvoima on 0.05*v^2, ja eteenpäin ilmanvastusvoima on 0.3 *v^2, niin pommi osuu maahan 2.2 km lähtökohdasta.

Rajanopeudeksi alaspäin tuli noin 700 km/h, ja vaakanopeus maahan osuessa noin 36 km/h. Putoamisaika oli noin 65 s.

Tibbets kirjoitti:

Minä taas laskin, että jos sorvataan omatekoinen pommi , jonka massaksi tulee 200 kg, ja siinä on sellainen muotoilu, että alaspäin ilmanvastusvoima on 0.05*v^2, ja eteenpäin ilmanvastusvoima on 0.3 *v^2, niin pommi osuu maahan 2.2 km lähtökohdasta.

Rajanopeudeksi alaspäin tuli noin 700 km/h, ja vaakanopeus maahan osuessa noin 36 km/h. Putoamisaika oli noin 65 s.

Lue lisää

Siinä olikin näköjään tonnin pommi, joten vaihdoin massan ja laitoin vaakalento vastusvoiman kaksinkertaiseksi. Lentoajaksi tuli 49 s, ja lentomatka noin 3,5 km.
Pitemmälle lensi , vaikka lentoaika oli pienempi...

Tibbets kirjoitti:

Siinä olikin näköjään tonnin pommi, joten vaihdoin massan ja laitoin vaakalento vastusvoiman kaksinkertaiseksi. Lentoajaksi tuli 49 s, ja lentomatka noin 3,5 km.
Pitemmälle lensi , vaikka lentoaika oli pienempi...

Lue lisää

Mutta mutta, pommilla on yleensä sellainen aerodynamiikka, että sen akseli säilyy lentosuunnan tangentin suuntaisena ja pommilla on tähän suuntaan merkittävästi pienempi vastuskerroin kuin poikkisuunnassa.

Lisäksi ilman tiheys on korkeudella 10000 m vain 34 prosenttia merenpinnan arvoista. Näin pommin nopeus taitaa ensin kiihtyä ja sitten vielä hieman pienentyä maanpintaa lähestyttäessä. Tosin tämä saanee pommin putoamaan melkoisen pystysuorassa kohteeseensa.

Näkeehän sen noista lentomatkoistakin , että nuo ilmanvastusvoimat ovat täysin pielessä, ja pudotuksen oletin tosiaan tapahtuvan pystysuorassa.
(Tibbets, muuten oli Enola Gayn lentäjä).
Laskintähän nyt kuitenkin jotakin ja selvisihän ainakin se, että tätä ei kannata edes yrittää laskea.

Tibbets kirjoitti:

Siinä olikin näköjään tonnin pommi, joten vaihdoin massan ja laitoin vaakalento vastusvoiman kaksinkertaiseksi. Lentoajaksi tuli 49 s, ja lentomatka noin 3,5 km.
Pitemmälle lensi , vaikka lentoaika oli pienempi...

Lue lisää

Luin päivällä jotakin toista keskustelua, jota en enää tosin enää löydä, ja siellä joku väläytti, että ilmanvastusvoima olisi 0.32*v^2. En minä siihen sen paremmin usko, mutta kokeilin kuitenkin sitä molempiin suuntiin, ja tuloksista tuli jotain semmoisia mitä arvelinkin tästä tulevan, eli:
K=0.32, silloin putoamisaika on 69,5 s, ja etäisyys 6,2 km. Loppu vaakanopeus on noin 140 km/h . Putoamisen rajanopeus noin 630 km/h

Tibbets kirjoitti:

Luin päivällä jotakin toista keskustelua, jota en enää tosin enää löydä, ja siellä joku väläytti, että ilmanvastusvoima olisi 0.32*v^2. En minä siihen sen paremmin usko, mutta kokeilin kuitenkin sitä molempiin suuntiin, ja tuloksista tuli jotain semmoisia mitä arvelinkin tästä tulevan, eli:
K=0.32, silloin putoamisaika on 69,5 s, ja etäisyys 6,2 km. Loppu vaakanopeus on noin 140 km/h . Putoamisen rajanopeus noin 630 km/h

Lue lisää

Kokeillaas vielä mitä toi näyttää:
http://www.wolframalpha.com/input/?i=plot x=(3125*ln((89*t) 1000))-21586 , y=(-ln(cosh(0.056*t)) 3.2)/0.00032 , 0 < t < 70

laskeskelin melken samoihin itse - kyllä nyt täytyy kääntyä NATO n asiantutijoiden puoleen he antavat taulukoita auliisti käyttööni.

lähtö nopeus 277 m sek - 35 sek hidastaen tippuu kai johki 5km tiputuskohdasta.