Jos kaappikello jätättää prosentin, niin pitääkö heilurin punnusta nostaa prosentti käynnin korjaamiseksi? Eli esimerkiksi jos punnus on 100:n sentin päässä heilurin akselista, niin se siirrettäisiin 99:n sentin päähän. Tuskin menee näin lineaarisesti?
Kaappikellon viritys
1Hz
226980
0Äänestä
Vastaukset 22
Vanhimmat
Heiluriyhtälön mukaan heilahdusaika on verrannollinen heilurin pituuden neliöjuureen. Eli nosta noin 2 %.
Matemaattisen heilurin jaksonaika T = 2π√(g/L), jossa g on maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys ja L heilurin pituus. Tämän differentiaaliksi L:n suhteen saadaan
dT =2π√(g)·(-½·dL).
Kun tämä jaetaan puolittain jaksonajan lausekkeella, niin saadaan lauseke
dT/T = -½·dL/L,
mistä edelleen dL/L = -2·dT/T.
Kuinkahan moni entisajan kelloseppä osasi tuollaisia laskentakaavoja ollenkaan soveltaakseen niitä asiakkaittensa kaappikellojen rukkaukseen.
Luulen, että homma hoitui ihan perstuntumalla ja paljon tarkemmin sillä tavalla.
Tosin reaaliaikaakin saatiin radion aikamerkistä vain 3 - 4 kertaa vuorokaudessa maksimissaan, kun kuuluttaja löi Fabianinkadun kellarissaan gongia viiden sekunnin jälkeen kun oli sanonut huomio! Ja kuinka oikeassa se radion aikamerkkikään oli 50-luvulla?
Entisajan kellonrakentajat osasivat yllättävän hyvin myös alansa teoreettiset perusteet. Muuten tarkkuuskronometreja ei olisi syntynyt. Tietysti vakiokellojen rukkaukselle oli omat peukalosääntönsä, eli n sekuntia vuorokaudessa vaati rukkausruuvin kiertoa x kierrosta.
"Luulen vain": Eiköhän kuitenkin ole T = 2 pii (L/g)^(1/2) = (2 pii /g^(1/2)) L^(1/2) ja siis
dT/dL = (pii/g^(1/2)) L^(-1/2).
Ohman
Se nyt riippuu, haluaako rukata heilurin pituuden muutoksen vai ajan suhteellisen virheen suhteen.
Jos kello jätättää niin punnusta pitää laskea eikä nostaa.
Mitä sitten tapahtuu, kun näin tehden heilurin jaksonaika kasvaa? Eteneekö kello silloin pitemmin loikin?
Pitäisi olla täsmällisiä kieliopissakin eikä pitäisi käyttää puhekieleen jostain kummansyystä pesiytyneitä vääriä ilmaisuja, joten otetaanpas esimerkki vaikka urheilusta eli juoksija A juoksee kokoajan nopeammin juoksijaa B eli jätättää tätä vertailukohtaa jälkeensä joten jos kello jätättää niin se käy nopeammin kuin oikea aika johon verrataan -joko ymmärrät
Kyllä tuossa tapauksessa johtoaan kasvattava urheilija pelkästään jättää kilpakumppaninsa jälkeensä eikä jätätä. Johdossa olevan urheilijan valmentaja voi sitä vastoin jätättää muita kilpailijoita antamalla suojatilleen ohjeet lisätä vauhtia.
Yhtä kaikki jättää tai jätättää on kieliopillisesti täysin väärin käytetty sana tässä yhteydessä ja on täysin toisinpäin mitä oikeasti tarkoitetaan.
Suomisanakirja ei tietenkään ole luotettava lähde, mutta siellä kerrotaan kellon jätättämisen tarkoittavan kellon jäämistä jälkeen.
Nostaa
Miksi minun heilurikello välillä edistää tai jätättää, eli rukkaaminen on toivoton tehtävä. Mikä muu vaikuttaa heilurin heilahdusaikaan kuin heilurin pituus. Vaikuttaako heilahduskulma?
Heilahduskulma vaikuttaa. Esimerkiksi tuossa yllä annettu heilahdusajan yhtälö perustuu linearisointiin, eli sinifuktio on korvattu ratkaisussa sarjakehitelmänsä ensimmäisellä termillä. Vai
Lisäksi lämpötilamuutokset muuttavat heilurivarren pituutta kelloissa, joissa heilurissa ei ole lämpötilakompensointia.
Linearisoinnin virhe värähdysajassa on < 1 %, jos heilahduskulma < 22 astetta. Kulmalla 45 o virhe on jo 4 % luokkaa.
Kun kello jätättää, sen omistaja myöhästyy junasta, juna jätti laiturille. Eli kello jätätti omistajansa asemalaiturille.
Kuten on jo sanottu, heilahdusaika (periodi) on T = 2 pii (L/g)^(1/2). Näin ollen, jos aikaa T1 vastaa pituus L1 ja aikaa T2 pituus L2, on T1/T2 = (L1/L2) ^(1/2) = sqrt(L1/L2).
Tämä pätee ns. "yksinkertaiselle heilurille". Miten todellinen kellon heiluri sitten käyttäytyy on toinen juttu. Antaa tuo kaava kuitenkin suuntaa. Kokeilemalla se oikea pituus sitten löytyy.
Ohman
Riittää kun voitelee rattaat. Eipä sen jälkeen jätättänyt yhtään!
Kossua rattaisiin ja punnuksen jousiin niin toimii taas niinkuin isoisän seinäkello.
Kellon käynnin säätämistä ei tehdä kokeilemalla ja korjaussäätö menetelmällä, vaan mittaamalla käynnin äänen taajuus, ja säätämällä kertasuorituksena käyntiäänentaajuus oikeaksi. Kellon saa kellosepältä heti mukaansa, ei tarvita monta päivää kestävää kestävää hienosäätöä.
Kellon rattaiston välityksestä riippuu se montako "tik tak" jaksoa minuuttiin sisältyy. Yleisellä heiluriseinäkellolla edestakainen heilahdusjakso on yksi sekunti, eli kaksi "naks" ääntä per sekunti.
Siitä vaan mikrofonista vahvistimesta rakentelemaan kytkentä, ja se taajuuslaskuriin kytkettynä näkisi käynnin tarkkuuden reaaliajassa.