Olimme avioliitossa ja kihloissa yhteensä n. 10 vuotta. Meillä oli tavatessamme molemmilla omia lapsia. Menimme yhteen ja normaalia uusperheen arkea elettiin. Molemmat olimme työelämässä. Lapset kasvoivat aikuisiksi ja aloittivat oman elämän. Suhteen viimeisellä vuodella syksystä 2014 alkoivat onglemat. Mies karkaili kapakkaan ajoi taksilla, tuli kotiin seur päivänä taikka vasta aamun tunteina (kapakat jo kiinni), koskaan ei kertonut missä oikeastaan oli. Kyllä sitä pettämistä epäilin monesti kunnes tuli kotiin ilman pikkuhousuja ja päissään konttaamalla. Tuli paha olo ja loukattu olo. Tätä katsoimme vuoden loppuun ja yhdessä päätimme hakea eroa. Tuli se 6 kk eli 2 vaihe, aluksi sovimme että katsomme missä mennään, mutta laitettiin se 2 vaihe menemään ja meille myönnettiin ero. Tehtiin ositus ja mies maksoi minut ulos ja muutin toiselle paikkakunnalle. Aluksi soittelimme toisillemme muutaman kuukauden ajan melko useinkin. En etsinyt itselleni ketään seurustelukaveria vaan tein töitä ja pyysin vielä lisätöitä että saan aikani kulumaan. Joskus heinä/elokuussa 2015 sain kuulla että ex mieheni onkin suhteessa ulkom paljon nuoremman naisen kanssa. Tämä oli minulle shokki ja todellinen yllätys. Keskustelimme asiasta. Mies uskoo että on rakastunut (nähnyt naisen vain muutamia kertoja) ja ilmoitti menevänsä naimisiin että nainen pääsee Suomeen asumaan hänen luokseen. Olen varoittanut näistä ulkom naisista (Afrikasta) että vedättävät ja lypsävä.
Nyt olen rakentamassa omaa elämääni uudelleen. Olen tavannut muutaman miehen, mutta mikään minussa ei saa kiinnostumaan heistä sen enempää kuin olemalla kaveri. Ajatukseni palaavat usein ex mieheeni, tälle en voi mitään. Minulla on huoli hänestä kova ja tiedän että en voi asialle mitään. Ratkaisuna olen yrittänyt olla olematta yhteyksissä häneen, mutta väkisinkin kuulen juttuja koska hänen lapsensa ovat minun lapsien kanssa yhteyksissä vieläkin. Haluaisin päästä eroon ex miehentäni lopullisesti. Onko oikein että tapailen muita miehiä tässä tilanteessa, vai olenko liian rikki? Haluaisin löytää jonkun ja rakastua uudelleen (olen vähän alle 50v) upeata jos löytyisi henkilö joka itsenäinen kuten minäkin ja lapset aikuisia. Netistä olen muutaman tavannut, mutta ei sytyttänyt oikein.
Onko normaalia käydä kylässä ex miehellä? puhumme edelleen kaikista niistä asioista kuten työkuviot ja lapset. ex on sanonut että kun saa naisensa Suomeen niin ei voi enään pitää minuun yhteyttä/tavatakkaan. Jotenkin tuntuu että riipun tässä suhteessa ja toisaalta hänkin. Kysyy usein olenko löytänyt ketään ja soittelee milloin minkäkin aisan vuoksi. Olen sanonut selvästi että minulla on tunteita häneen vieläkin ja hänkin kokee samoin. Haluaa kuitenkin katsoa tämän nais asiansa loppuun saakka kävi siinä mitenkä vain. Kidutammeko toisiamme aivan turhaan? Olemme kumpikin sopineet että olemme kavereita keskenämme, kun tapaamme niin seksiä harrastamme kuten ennenkin. Olenkin nyt alkanut ajattelemaan että olisi parasta että löytäisin uuden miesystävän ja ex jää taakse. Ajatus että palaamme yhteen on käynyt meidän kummankin mielessämme ja olemme kumpikin puhuneet että avioero oli väärä ratkaisu, vaikka suhteessa oli ongelmia.. mutta hänellä on nyt tämä nainen joka tulossa Suomeen (en usko että toimii) keväällä 2016 on varmasti hänen luonaan. Nyt tapaamme toisiamme kerta kuukaudessa koska välimatkaa on 400km ja työt viikolla. Olen todellakin stressi tilassa näiden asioiden kanssa. Toisaalta odotanko ja katson mitenkä asiat hänellä sujuvat vaiko etsin aktiivisemmin itselleni uuden mieskaverin? En halua kuitenkaan mitään laastarisuhdetta. Sitten pelkään että miehet eivät kerro totuutta omista asioistaan taikka salaavat jotakin, mennyt vähän usko jo miehiin. Onko täällä ketään lukijaa jolla ollut samanlainen tilanne?
Nyt olen rakentamassa omaa elämääni uudelleen. Olen tavannut muutaman miehen, mutta mikään minussa ei saa kiinnostumaan heistä sen enempää kuin olemalla kaveri. Ajatukseni palaavat usein ex mieheeni, tälle en voi mitään. Minulla on huoli hänestä kova ja tiedän että en voi asialle mitään. Ratkaisuna olen yrittänyt olla olematta yhteyksissä häneen, mutta väkisinkin kuulen juttuja koska hänen lapsensa ovat minun lapsien kanssa yhteyksissä vieläkin. Haluaisin päästä eroon ex miehentäni lopullisesti. Onko oikein että tapailen muita miehiä tässä tilanteessa, vai olenko liian rikki? Haluaisin löytää jonkun ja rakastua uudelleen (olen vähän alle 50v) upeata jos löytyisi henkilö joka itsenäinen kuten minäkin ja lapset aikuisia. Netistä olen muutaman tavannut, mutta ei sytyttänyt oikein.
Onko normaalia käydä kylässä ex miehellä? puhumme edelleen kaikista niistä asioista kuten työkuviot ja lapset. ex on sanonut että kun saa naisensa Suomeen niin ei voi enään pitää minuun yhteyttä/tavatakkaan. Jotenkin tuntuu että riipun tässä suhteessa ja toisaalta hänkin. Kysyy usein olenko löytänyt ketään ja soittelee milloin minkäkin aisan vuoksi. Olen sanonut selvästi että minulla on tunteita häneen vieläkin ja hänkin kokee samoin. Haluaa kuitenkin katsoa tämän nais asiansa loppuun saakka kävi siinä mitenkä vain. Kidutammeko toisiamme aivan turhaan? Olemme kumpikin sopineet että olemme kavereita keskenämme, kun tapaamme niin seksiä harrastamme kuten ennenkin. Olenkin nyt alkanut ajattelemaan että olisi parasta että löytäisin uuden miesystävän ja ex jää taakse. Ajatus että palaamme yhteen on käynyt meidän kummankin mielessämme ja olemme kumpikin puhuneet että avioero oli väärä ratkaisu, vaikka suhteessa oli ongelmia.. mutta hänellä on nyt tämä nainen joka tulossa Suomeen (en usko että toimii) keväällä 2016 on varmasti hänen luonaan. Nyt tapaamme toisiamme kerta kuukaudessa koska välimatkaa on 400km ja työt viikolla. Olen todellakin stressi tilassa näiden asioiden kanssa. Toisaalta odotanko ja katson mitenkä asiat hänellä sujuvat vaiko etsin aktiivisemmin itselleni uuden mieskaverin? En halua kuitenkaan mitään laastarisuhdetta. Sitten pelkään että miehet eivät kerro totuutta omista asioistaan taikka salaavat jotakin, mennyt vähän usko jo miehiin. Onko täällä ketään lukijaa jolla ollut samanlainen tilanne?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ettekö ole mitenkään selvittäneet liittonne loppuaikoja kumpikaan? Tarkoitan terapiaa, eroryhmiä jne.? Sellaisesta olisi sinulle paljon hyötyä. Miehelläsi on ollut sitoutumisen kanssa ongelmia ja nähtävästi myös alkoholiongelmia ja tuntemattoman afrikkalaisen naisen kanssa avioituminen kuulostaa aivan pähkähullulta. Mikä pitää sinua tällaisessa miehessä kiinni, sitä olisi hyvä pohtia ammattilaisen kanssa. Sanot, ettet voi luottaa miehiin, mutta se on ainakin varmaa, ettet ex-mieheesi voi luottaa. Hänellä on selvästikin elämänsä kanssa aika paljon ongelmia. Sinä taas pystyt menemään eteenpäin ja rakentamaan parempaa elämää, kunhan vain saat menneisyyden haamut pois kimpustasi. Mielestäni seksin harrastaminen irtosuhteita harrastavan miehen kanssa on iso terveysriski sinulle. Et voi tietää, käykö hän esim maksullisissa naisissa kun on riittävän humalassa, käyttääkö ehkäisyä jne eli riskit ovat kyllä sinulle isot. Sinulla on hyvä elämä edessäsi, älä tuhlaa sitä sekoiluihin, vaan ota yhteyttä esim kirkon perheneuvontaan, se on ilmaista ja voit mennä vaikket kuuluisikaan kirkkoon.
Lisään vielä tähän, että minusta kuulostaa vähän erikoiselta se, että näet vaihtoehdoiksi entisen miehen odottelun tai uuden mieskaverin. On todettu juttu, että eron jälkeen kannattaa selvittää asiat itsen kanssa mielellään terapiassa ja eroryhmässä eli voisi olla hyvä idea ensin selvittää erosta ja avioliiton loppuajoista tulleet traumat. Muuten on vaarana juuri se miten sulle on käynyt eli jää roikkumaan suhteeseen, jossa tulee yhä uudelleen huonosti ja epäkunnioittavasti kohdelluksi, petetyksi jne. Ja kun itsetunto on vaurioitunut, niin valitettavasti sitten muut kumppanitkin sen vaistoavat eli seuraavakin kumppani voi olla samoin käyttäytyvä. Ensin sinun kannattaisi miettiä perusteellisesti, miten annat kohdella itseäsi niin huonosti ja se on mielestäsi rakkautta. Minusta ajatustapasi kertoo, että olet traumatisoitunut, joten ei uutta suhdetta ennen kuin olet vahvistunut etkä anna signaalia siitä, että minua voi kohdella huonosti.
En nyt oikein ymmärrä sinua. Matkustat puolet Suomesta tapaamaan ja sekstailemaan exän kanssa. Sitten sanot, ettet halua laastarisuhdetta. Minusta tuo vaikuttaa siltä, että exmies on laastarisuhteen roolissa. Paitsi että paapot häntä, ja roikutkin hänessä. Antaisit miehen tehdä rauhassa omat virheensä, et sinä voi niitä estää. Mies vaikuttaa olevan holtiton sukupuolisuhteissaan. Varo tauteja. Sinun kannattaisi lopettaa sekstailu heti paikalla, ja käydä sukupuolitautitesteissä.
''Haluaisin päästä eroon exästä lopullisesti...''
Sinä olet jo päässyt hänestä eroon lopullisesti, et vain tajua sitä vaan roikut hänessä.
''Olisi upeaa löytää joku joka olisi itsenäinen kuten minäkin...''
Et ole itsenäinen vaan jumiutunut entiseen.
''Olen varoittanut ulkomaalaisista naisista...''
Asia ei kuulu enää sinulle. Hän jatkaa elämäänsä, sinä et. Hän vedättää sinua, et vain tajua sitä.
''Kidutammeko toisiamme turhaan?''
Hän ei kiduta. Sinä kidutat. Varo ettet vielä viiden vuoden päästä roiku samassa tilanteessa.
'' ....olemme kavereita, harrastamme seksiä keskenämme kun tapaamme...''
Kaverit eivät harrasta seksiä. Mies naureskelee itsekseen kun hän alfauroksena hoitelee Afrikan tyttönsä ja ties muita naisia ja sitten exänkin siinä sivussa...
''Olen stressitilassa näiden asioiden kanssa...''
No voi, kuinka nyt noin on päässyt käymään...!
''...odotanko kuinka asiat hänellä sujuvat vai etsinkö mieskaverin...''
Et etsi uutta mieskaveria. Olette ansainneet toisenne. Hän on selkärangaton vedättäjä joka on jäänyt älyllisesti pikkupojan tasolle. Sinä taas aivoton nyhviö joka ei tajua elää omaa elämäänsä vaikka kaikki mahdollisuudet ovat silmien edessä. Älä ota uutta, vedät hänet samaan suohon jossa pulikoit itse.
'''Onko täällä ketään lukijaa jolla ollut sama tilanne''
Ei ole. Noin tyhmää ei ole toista.
Nämä ollako vai ei olla ja kai roikkumiseksikin voisi ilmaista ex- kumppanin kanssa, ovat aika tavallisiakin kuvioita tietyssä vaiheessa. Mutta vaikeaa on ap.n päästää irti ja mennä eteenpäin elämässään jos tieten tahtoen tapailee ja harrastaa seksiäkin vielä exän kanssa. Terapeutille jutteleminen olisi nyt hyvä tukimuoto, exältä ei saa kuin hetken lohdutuksen omaan oloon ja se lohtu ei kanna todellisuudessa minnekään.
Päinvastoin, syvemmälle suohon se vie.
Laastarisuhde on parempi ottaa ihan uuden ihmisen kanssa vaikka ap. ei sano sitä kaipaavansa. Exän kanssa se nyt on nimenomaan laastarisuhde. Laastarisuhteita on maailmansivu harrastettu, vaikka ei fiksua olekaan.
Mutta tilaa se terapeutti. Ja koita harventaa treffejä exän kanssa ja lopettaa tietysti kokonaan.
Olisikohan teillä kuitenkaan enää realistisia mahdollisuuksia oikeaan suhteeseenkaan.
Ja miten voisit luottaakaan mieheen näiden tempausten jälkeen enää.
Sitä ihminen helposti muistelee ja uskoo sen hyvän palaavan takaisin, mutta joskus se on vaan pakko myöntää, ettei vanhaan ole paluuta.
Aloittaja: kyllä olette oikeassa,,taitaa tämä minun ajatteluni olla suohon ajamista itseäni. Ne syyt miksi lähdin suhteesta oli yllä, en halua että toistuu elämässäni.
Täytyy aloittaa uudelta pohjalta tämä oma elämäni, tietysti päästä eroon exästä.
Ihmettelen vain mitenkä on niin vaikeata olla ajattelematta häntä, auttaa varmaankin jos ei tapaa ollenkaan. Nyt otan itseäni niskasta kiinni.
"Onko normaalia käydä kylässä ex miehellä?"
Ei ole, jos on rakentamassa elämäänsä uudelleen. Et mitenkään voi syödä ja säästää samanaikaisesti.
"Erosimme ja vieläkin tunteita olemassa".
Niin varmaan, sinulla. Mutta omanarvontunne sinulta sen sijaan puuttuu täysin.
"Sitten pelkään että miehet eivät kerro totuutta omista asioistaan taikka salaavat jotakin, mennyt vähän usko jo miehiin"
Ehdottomasti parempi sinunkin on salata asioita, jos tapailet miehiä. Mikäli kerrot esim. tämän tarinasi kuin tässä, niin aivan varmasti se karkottaa kaikki miehet sen siliän tien.