http://www.scientificamerican.com/article/baffling-genetic-barrier-prevents-similar-animals-from-interbreeding/
Useat havainnot luonnosta laittavat pohtimaan, onko biologian laji-määritelmä ihan ajan tasalla. Ns. tiede ei näytä tuntevan syitä siihen, miksi ns. eri lajit voivat lisääntyä keskenään. Joissakin tukimuksissa eri lajin kriteerinä pidetään sitä, että eliöiden genomissa on hyvin pieni ero, joka 'vaikeuttaa' lisääntymistä tai parittelua. Joidenkin tutkimusten mukaan kahden ns. eri lajin genomi on erittäin samanlainen, mutta silti ns. eri lajit hakeutuvat parittelemaan ainoastaan ns. oman lajin edustajan kanssa.
Mielenkiintoinen havainto on myös, että kun joissakin tapauksissa kaksi ns. eri lajia saa luonnossa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (kuten nuo ylimmän linkin eri varislajit), niin variksen dna näyttää osittain olevan hyvin vakaa, eli jälkeläisistä osa on mustia, osa harmaita ja osa sekoituksia. Ikään kuin dna:ssa säilyisi ohjelmakoodi siitä, että mustien ja harmaiden varisten sukupolven tulisi säilyä.
Tässä muutamia katsomisen arvoisia sivustoja, jotka liittyvät em. havaintoihin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_genetic_hybrids
http://www.nytimes.com/2013/04/23/science/does-bird-mating-ever-cross-the-species-line.html
http://www.discoverwildlife.com/animals/why-do-animals-interbreed
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_species
Ja ilmastonmuutosta ehdotetaan syyksi sille, että ns. eri lajit parittelevat keskenään:
http://www.pri.org/stories/2015-06-02/climate-change-species-are-increasingly-hybridizing-survive
Mielenkiintoinen video laji-määritelmästä:
https://www.youtube.com/watch?v=L3dkJVExfdE&feature=youtu.be
Erikoinen havainto on myös hyönteislajien määrän kasvu 200 vuodessa. 1800-luvun alussa ei tietenkään tunnettu kaikkia maailman hyönteislajeja, eikä tunneta nykyäänkään, mutta silti hyönteislajien määräksi arvioitiin 1800-luvun alussa vain n. 20 000. Nykyään hyönteislajien määräksi nykyään arvioidaan lähes 1000 000. Ero on siis kasvanut 200 vuodessa noin 50-kertaiseksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_entomology_–_1800–50
Useat havainnot luonnosta laittavat pohtimaan, onko biologian laji-määritelmä ihan ajan tasalla. Ns. tiede ei näytä tuntevan syitä siihen, miksi ns. eri lajit voivat lisääntyä keskenään. Joissakin tukimuksissa eri lajin kriteerinä pidetään sitä, että eliöiden genomissa on hyvin pieni ero, joka 'vaikeuttaa' lisääntymistä tai parittelua. Joidenkin tutkimusten mukaan kahden ns. eri lajin genomi on erittäin samanlainen, mutta silti ns. eri lajit hakeutuvat parittelemaan ainoastaan ns. oman lajin edustajan kanssa.
Mielenkiintoinen havainto on myös, että kun joissakin tapauksissa kaksi ns. eri lajia saa luonnossa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä (kuten nuo ylimmän linkin eri varislajit), niin variksen dna näyttää osittain olevan hyvin vakaa, eli jälkeläisistä osa on mustia, osa harmaita ja osa sekoituksia. Ikään kuin dna:ssa säilyisi ohjelmakoodi siitä, että mustien ja harmaiden varisten sukupolven tulisi säilyä.
Tässä muutamia katsomisen arvoisia sivustoja, jotka liittyvät em. havaintoihin:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_genetic_hybrids
http://www.nytimes.com/2013/04/23/science/does-bird-mating-ever-cross-the-species-line.html
http://www.discoverwildlife.com/animals/why-do-animals-interbreed
https://en.wikipedia.org/wiki/Ring_species
Ja ilmastonmuutosta ehdotetaan syyksi sille, että ns. eri lajit parittelevat keskenään:
http://www.pri.org/stories/2015-06-02/climate-change-species-are-increasingly-hybridizing-survive
Mielenkiintoinen video laji-määritelmästä:
https://www.youtube.com/watch?v=L3dkJVExfdE&feature=youtu.be
Erikoinen havainto on myös hyönteislajien määrän kasvu 200 vuodessa. 1800-luvun alussa ei tietenkään tunnettu kaikkia maailman hyönteislajeja, eikä tunneta nykyäänkään, mutta silti hyönteislajien määräksi arvioitiin 1800-luvun alussa vain n. 20 000. Nykyään hyönteislajien määräksi nykyään arvioidaan lähes 1000 000. Ero on siis kasvanut 200 vuodessa noin 50-kertaiseksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_entomology_–_1800–50
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lueskelisit ensin biologian alkeet. Jooko. Jos yrität nousta latvasta puuhun, ei siitä tule muuta kuin koomisia väärinkäsityksiä.
Lisääntymisisolaatio on vain yksi lajimääritelmä ja jokainen biologiaa lukenut tietää, ettei se ole kattava. Kattavaa yksiselitteistä määritelmää on hyvin vaikea jos ei lähes mahdoton antaa. Perinteisen biologisen lajikäsitteen lisäksi käytetään ainakin morfologista- , fylogeneettistä- ja ekologista lajikäsitettä aina sen mukaan, mikä on kyseisessä tilanteessa kuvaavin.
Kun evoluutiobiologiassa puhutaan lisääntymisisolaatiosta, on aivan sama, johtuuko se genettisistä tekijöistä tai vaikka siitä, että puro muuttaa uomaansa ja jakaa lento- ja uimataidottoman ötökkäpopulaation kahteen osaan.
Hyönteislajien määrän kasvu taas johtuu puhtaasti tutkimuksen kehittymisestä. Yhdestä ainoasta sademetsän puusta saatetaan löytää useita uusia lajeja ja vieläpä sellaisia, jotka elävät ainoastaan kyseisessä puussa. Ja puulajeja on sademetsässä paljon. 1800 luvulla sademetsien (tai muidenkaan eksoottisempien elinympäristöjen) lajirunsaudesta ei vielä tiedetty juuri mitään. Hyönteisten määrä tuskin on paljoakaan kasvanut. Päin vastoin, kaikkien ekologian asiantuntijoiden mukaan määrä on 1800 luvulta laskenut elinympäristöjen tuhouduttua.
Tutkin mieluummin havaintoja elävästä luonnosta kuin nielen kyseenalaistamatta evoluutiobiologien sontaa. Varsinkin, kun lisääntymisbiologia on osoittautumassa monelta osin virheelliseksi.
Millä sinä raukka tutkit? Ja vaikka tutkisit, paljonko luulet kouluttamattoman luonnontarkkailijan "tutkimisella" olevan painoarvoa tuhansien ammattitutkijoiden rinnalla.
Evoluutiobiologian sontaa on tutkittu 150 vuoden ajan huippututkijoiden toimesta. Ja sinä et niele sitä, kun mielestäsi lisääntymisbiologia on osoittautumassa monilta osin virheelliseksi. Katin kontit. Aloituksesikin oli vain joukko tietämättämyydestäsi johtuvia väärinkäsityksiä. Tutki siinä sitten.
Nimimerkki Researching kirjoitti: "Tutkin mieluummin havaintoja elävästä luonnosta kuin nielen kyseenalaistamatta evoluutiobiologien sontaa. Varsinkin, kun lisääntymisbiologia on osoittautumassa monelta osin virheelliseksi."
Vakavaa pohdintaa lajiutumisesta? :)
Vähän kun pohtijan pintaa raaputtaa, niin alta paljastuu ihka-aito huuhari.
Eihän tuo Researching edes yritä naamioitua. Eihän tuon selkeämpää tieteen väärinkäyttäjähihhulia voisi olla olemassakaan.
Äärimmäisen ironista asiassa on, että jos Researshingin diggaamat äärikristilliset voimat olisivat edelleen vallassa, ei Researchingilla olisi tiedettä, mitä tutkia. Ei ehkä rankan keskiaikaisen pikkutilallisen työpäivänsä jälkeen lähes pimeässä päreiden valossa niin tekisi mielikään.