Lueskelin sotapäiväkirjoja ja törmäsin päämajan tilanneselostukseen 16.2-40.
"Vihollisen hyökkäys kohosi ennen näkemättömään voimaan 13.2.40 ja vihollinen saavutti sisään murron Lähteen lohkolla. Sen aiheutti täällä kehittynyt paniikkitunnelma. Miehistö jätti korsut ja alkoivat vetäytyä taaksepäin. R****t pääsivät sisäänmurtoon."
Kun muistetaan että ko. ajankohtana Lähteen lohkoa puollusti II/JR9 komentajanaan Kapteeni Lindman niin eiköhän voida panna piste keskusteluille miksi Summa murtui, suomenruotsalaiset juoksivat pakoon.
Summan murtuminen
Wiking
107
2735
Vastaukset
- tilanneselostus
”R****t pääsivät sisäänmurtoon”
Eikös ne olleet ukrainalaisia sotilaita jotka ajoivat hurrit käpälämäkeen?- Anonyymi
Ei.
- NäinKävi
Miehistö jätti kortsut ja alkoi vedellä paljaalla takaapäin.
- Lähteenlohkolla
Taas tämä "puollustaja" asialla... hurrit petti ja siinähän se. Ei mennyt Lindmanneilla silloinkaan hyvin.
- Summaa-puolusti
suomenkielinen 5. D. On turhaa syyttää yhtä pataljoonaa ylivoimaisen vihollisen toimista. Summa ei sinänsä murtunut, vaan hyökkääjä yksinkertaisesti hiersi itsensä ylivoimalla sisään.
Joukot vedettiin taistellen väliasemaan.- hurraahurreille
Läpimurto tukilinjalle oli tosiasia. Suomalaiset hämmästeli kun ryssä pysäytti hyökkäyksensä, joka oli tullut jo läpi. Syytä pysähdykseen ei tiedetä, mutta vastassa ei olisi ollut enää mitään kunnollisia puolustusasemia. Hurrit oli juosseet karkuun asemista, joita suomenkielinen pataljoona oli kapteeni Eki Oksasen johdolla pitänyt hallussaan vuoden alusta alkaen. Nyt asemat nenetettiin päivässä.
- tammisaarenjoukkotuhonta
ranta ruotsalaiset kunnostautui 1918 tammisaaressa, kun teurastivat valtavan määrän suomenkielisiä !!
tammisaaressa on edelleenkin pohjois-euroopan suurin joukkohauta tästä etnisestä joukkotuhonnasta todisteena.
ja folktinget, rkp vaan edelleen ylimielisenä sössöttää, eikä ota vastuuta julmuuksistaan ! - bättrefolk
Summaa puollusti läpimurron tapahtuessa kylläkin 3. Divisioona. Ja jos läpimurto tapahtuu vain yhden pataljoonan kohdalla, ruotsinkielisen II/JR9, niin kyllä siitä mielestäni voi syyttää vain sitä yhtä pataljoonaa. Lisäksi joukkoja ei vedetty taistellen tukilinjalle vaan he vetäytyivät, pois lukien II/JR9 joka oli jo juossut jonnekkin.
- Eläkeäijä
tammisaarenjoukkotuhonta kirjoitti:
ranta ruotsalaiset kunnostautui 1918 tammisaaressa, kun teurastivat valtavan määrän suomenkielisiä !!
tammisaaressa on edelleenkin pohjois-euroopan suurin joukkohauta tästä etnisestä joukkotuhonnasta todisteena.
ja folktinget, rkp vaan edelleen ylimielisenä sössöttää, eikä ota vastuuta julmuuksistaan !On hölmöä puhua teurastuksesta, kun suurimman osan kuolleista tappoivat taudit. Teloitettuja oli alle 30. Mutta: jos fennomaanisuus oikeuttaa valehteluun, niin siitä vaan...
- Wiking
Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustumista kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia -teoksen toteuttamistyössä.
Tuon kirjan kirjoitti valmiiksi siis Oksasen pojanpoika kaiken sen isoisänsä keräämän materiaalin pohjalta.
Tuon kirjan kertomat tapahtumat ovat paikoin TODELLA JÄRKYTTÄVÄÄ LUETTAVAA! Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR 9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä ja yksikkö oli YH:n aikana kuljetettu Turkuun tarkoituksena lähinnä käyttää sitä rannikkopuolustustehtäviin Ahvenanmaan suunnalla. Sodan alussa JR 9 oli kuitenkin liitetty 3. Divisioonaan (aluksi silloinen 6. Divisioona) Tolvajärven suuntaan komennetun JR 16:n tilalle….
Tämä Wiikinki-kapteeni EI edes itse tiennyt miestensä lähteneen lippahivoon etulinjasta. Vasta kun apuun tulleet vähäiset joukot alkoivat selvitellä tapahtunutta, oli jo pakko uskoa. Ihmeteltiin miksei jotkut KK:t ampuneet. Selvisi että ainakin kahden KK:n miehistöt eivät uskaltautuneet ulos vaan makasivat korsuissaan. Osassa korsuissa siis oli vielä lamaantuneita ja nähtävästi pelosta juoksukyvyttömiä, haavoittumattomia, miehiä, jotka vain makasivat lattioilla!
Majuri Laaksoselle, JR 8:n komentajalle, on puolenpäivän aikaan soitettu Nappiin: - Tämä on Kilteeltä. Lähteen lohkon miehiä on noussut Kilteelle saakka. Etulinja on täällä! Mitä on tapahtunut! – Mitä!! Mitä te höpisette!? – Kilteellä on etulinjan miehiä. – Linjalta livistäneitä. Niinkö? – Niin! Niin juuri…
Tämän kirjan luettuaan kuka tahansa ymmärtää ja tajuaa ketkäs juoksi ja minne ja miksi Summa murtui!
Siinä ei auta Marskin muistelmat eikä mikään muukaan selittely, HURRIT JUOKSI JA VIELÄPÄ TÄYSIN PANIIKISSA ja etulinja murtui juuri tästä syystä!
Viereinen lohko, johon kohdistu samanlainen paine kuin Lähteen murtuneeseen lohkoon, kesti muistaakseni neljä päivää ja vetäytyi vasta KÄSKYSTÄ! Ne olikin suomenkielisiä joukkoja. Hurrit Ei sitä 2:n päivän "tukilinjan ihmettä" enää tehneet, vaan sinne tuotiin samainen, jo kuukauden etulinjaa puolustanut harvalukuinen Laaksosen JR 8 takaisin ja muitakin joukkoja, mutta tapahtunutta murtokohtaa ei enää voitu palauttaa.
Tämän Lindman -extran sinne Eiryn sivuille voisi vielä lisätä:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten aikoi?
Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
6) Mitä Lindman sanoi ruotsalaisten murska-arvosteluista viimeisimmälle elokuvalleen?
Vastaus: Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään joten olkoot hiljaa!
7) Mitä Lindman sitten teki?
Vastaus: Lopetti elokuvien teon kokonaan!- Anonyymi
Kysymykseen yksi vastauksena: Åke Lindman oli syntynyt 1928, eli oli tuolloin (1940) 13-vuotias. Tuskinpa hänellä oli sen ikäisenä pataljoonaa.
.. ja kysymykseen 7 "mitä Lindman sitten teki": Elokuvan valmistuttua Lindman oli 79-vuotias. ja todellakin: Lopetti elokuvien teon KOKONAAN! Käsittämätöntä, nuori mies vielä, ei täyttä kahdeksaa kymmentä!!!!
Ja siitä paniikista sen verran, että samanlaisen ylivoiman edessä Valkeasaaressa juoksivat suomenkieliset. Petturit!
- Summa.summarum
Pannaanpas Toivosen kirja-arvostelu, Hurrit Pettivät,, linkkinä kehiin ja panaanpas sitä vähän paremmaksi:
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/tekstit/67.html
"Voi olla, että näkökulmani on vino, mutta ne lauteilla puhuneet ukot kuuluivat turkulaiseen Jalkaväkirykmentti 13:en. Heidät määrättiin Talvisodassa Summassa, Lähteen lohkolla paikkaamaan ratkaisevaa läpimurtoa, joka oli tullut ruotsinkielisen pataljoonan osaksi. Ja juuri tästä puhuttiin."
Edellä oli siis lainausta Toivosen tekstistä.
Voi olla että minunkin näkökulmani on vino mutta on kuin kohtalon ironiaa, että Jatkosodan JR 13:een kuului suuri osa niistä Summan WIKING-Linjan karkuunjuoksijoista eli II/JR9 miehistä. Tämä Jatkosodan ruotsinkielinen JR13 on siis eri kuin Talvisodan JR 13, jossa oli porukkaa mm. Turun seudulta ja se oli siis suomenkielinen. Jatkosodan JR13:sta kuului Sundmannin RUOTSINKIELISEEN 17.D:aan ja tämä oli siis kokonaisuudessaan suomenruotsalaista koottu yhtymä, jossa oli myöskin mukana AITO RUOTSALAINEN VAPAAEHTOISKOMMPANIA, joka oli sijoitettu näihin kovimpien Kannaksen juoksijoiden eli II/JR13:n pataljoonaan. Tuo pataljoonahan tunnetaan hurrien itsensä toimesta myöhemmin uudelleen ristimällä TALIN TIIKERIT -nimityksellä :-)
Näistä vapaaehtoiskomppanian vaiheista Orvar Nilsson kirjoitti kirjankin, (Orvar Nilsson: Suomen asiasta tuli omani), jossa ihmetteli suomihurrien juoksuherkkyyttä, nämä oikeat hurrit kun osasivat tapella kuin miehet ja kaatuakin! Niitä kaatuikin aika paljon verrattuna vapaaehtoisten määrään.
Mutta tuo saunan lauteilla läyty ukkojen puhe tuli varmasti siítä kun JR13 haalattiin kamalalla kiireellä Summaan Lähteen lohkolle paikkaamaa tuota II/JR9 juoksijoiden aiheuttamaa läpimurtoa pääpuolustuslinjaan. JR13 joutui siten tosi kusiseen ja sekavaan paikkaan ja syykin tiedettiin heti paikanpäälle tultaessa, kun hurrit juoksivat vastaan pakokauhuisina! Tosin sinne juoksutettiin ensiksi hätiin pikamarssia takaisin myöskin kapteeni Oksasen I/JR8, (tämäkin kerrotaan kirjassa Summan miehet), joka oli samaista paikkaa hallinnut kuukauden yhtä soittoa ja juuri vaihtanut sieltä poissa II/JR9:n tullessa tilalle ja aiheuttaen katastrofin heti 1. taistelussaan. Kyllä turkulaisilla JR13:n miehillä taisi olla aika varmat mielipiteet mitä hurreihin tuli ja niin taisi olla JR8:n miehilläkin. Ja myöhemmin kaikilla, jotka ovat lukeneet mitä Summassa todella tapahtui!
Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä... Nyt viimeistään ymmärtänet, mitä se WIKING -line tarkoittaa! Tuo Wiking- nimi on muuten mainittu siinä Summan Miehet -kirjassa, muualla sitä ei juuri ole näkynytkään.
Murtunut pääpuolustuslinja=Mannerheim -linja Summassa = A.Wiking-Line - Totuutta.Summasta
Wolf H. Halstin kirjoittama kolmiosainen teossarja Suomen Sota 1939-1945 osat 1-3.
Halstin kirjassa Talvisota (osa 1), kerrotaan melkoisen tarkasti tapahtumat Summan murtumisesta 1940 helmikuun 11. päivänä.
Sivulta 252 alkaen sivulle 289 käydään läpi koko tapahtuma ja kommentit suomenruotsalaisten toimille on seuraavanlaisia:
Suoraa lainausta:
-s. 273 Helmikuun 11. päivänä oli Lähteentien kaistalla se JR 9:n pataljoona, (II/JR 9) joka II AK:n komentajan kehotuksesta oli toimitettu sinne vaihtamaan lopen uupunutta JR 8:n patatjoonaa. Vaihto oli tapahtunut helmikuun 8. - 9. päivänä pimeän suojassa, joten henkilökunnalla oli ollut aikaa perehtyä asemaan ja kotiutua olosuhteisiin parisen vuorokautta. Pataljoonan vahvuus oli vajaat 400 miestä, kun se joutui Lähteentien kaistalle. Se ei ollut saanut aikaisempia tappioitaan täydennetyiksi, kuten eivät muutkaan Summan divisioonissa taistelevat joukot. Pataljoona oli ruotsinkielinen ja toimi suomenkielisessä -mutta enen kaikkea sille vieraassa- rykmentissä tilapäisesti.
-s. 274 Helmikuun 9. ja 10. päivinä pataljoona sai olla verrattain rauhassa Summan olosuhteisiin katsoen.
- s. 276 Joka tapauksessa komppanian päällikkö klo 12.30 antoi komppanialleen käskyn vetäytyä tukilinjalle.
Oikeudenmukaisuuden vuoksi on kuitenkin -niin ymmärrettävä kuin käsky noissa olosuhteissa olikin- sanottava, että jos aikaisemmin tällä kaistalla olleet komppanianpäälliköt olisivat menetelleet samalla tavalla, Summan kaista olisi menetetty jo joulukuussa. Silloinkin riehuivat venäläiset hyökkäysvaunut asemassa tukilinjaa myöten, siis paljon syvemmällä kuin nyt, ja jalkaväki pysyi siitä huolimatta paikallaan. Puolustukseen määrätyllä komppanianpäälliköllä ei liioin ole ohjesäännön mukaan oikeutta antaa perääntymiskäskyä. Sekin seikka että käsky ylipäätään saatiin välitetyksi pesäkkeille, osoittaa että tilanne ei voinut olla aivan toivoton.Samaa todistaa myös se, että irtaantuminen onnistui.
-s 277 II/JR 9:n vasemmalla siivellä oleva komppania joutui taisteluun Munasuon kautta hyökkäävän venäläisen jalkaväen kanssa ja torjui sen ankaran taistelun jälkeen. Kun komppanian päällikkö huomasi veväläisten hyökkäysvaunujen ajavan eteenpäin Lähteentien varressa ja venäläisen jalkaväen siellä pesiytyneen suomalaisten asemaan, hänkin - nähtävästi omasta aloitteestaan, saamatta ylempää lupaa - antoi käskyn tyhjentää aseman ja vetäytyä tukilinjalle. Siihen hänellä ei ollut minkäänlaista oikeutta, olkoonkin että hänen sivustansa oli venäläisten etenemisen johdosta välillisesti uhattu. Hänen tekonsa oli riidattomasti vastoin ohjesäännön sekä henkeä että kirjainta.
Pataljoonan komentajan toiminta tässä ratkaisevassa vaiheessa on selostuksista päättäen supistunut tietojen välittämiseen, tilanteen kehityksen odottamiseen ja tapahtuneiden tosiasiain hyväksymiseen. Hänellä ei tosin ollut suuriakaan mahdollisuuksia pataljoonan vähäisen miesluvun tähden, mutta yhtä mahdollisuutta ei kuitenkaan voida keneltäkään komentajalta riistää niin kauan kuin hän pystyy liikkumaan: hän voi panna oman persoonansa vaakaan ja näyttää esimerkkiä. Tätä mahdollisuutta hän ei käyttänyt, ei ainakaan samalla tavalla kuin hänen edeltäjänsä Lähteentien kaistalla olivat sitä käyttäneet pelastaakseen tilanteen. Tämäkin on oikeudenmukaisuuden tähden todettava.
-s 278 Kirjoittaja oli helmikuun 11. - 12. päivien välisenä yönä Lähteentien kaistan tukilinjan maastossa tarkastamassa JR 13:lle meneviä huoltokuljetuksia ja voi silloin todeta, että kukaan ei oikeastaan tiennyt mitään omien tai venäläisten joukkojen asemasta.
Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustumista kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia -teoksen toteuttamistyössä.
Heti Talvisodan Summan jälkeen perustettiin ihan porukka pohtimaan hurrien maineen palautusta ja he päättivät palkata J. O. Hannulan tutkimaan Summan murtumiseen liittyvät tapahtumat. Tätä tutkimusta EI kuitenkaan haluttu antaa julkisuuteen! Sittemmin se on julkaistu, tosin vasta 56 vuotta myöhemmin!
Tuo Summan läpimurto -kirjoitus löytyy myöskin teoksesta Sotahistoriallinen aikakausikirja 15/1996
J. O.Hannula: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35. Helsinki 1940.- spkirjat
Oletan että kirjoittajat Wiking, summasummarum ja totuutta summasta ovat sama kirjoittaja, tai ainakin saman mielisiä.
Nuo yllä olevat ovat hieman kaunisteltu totuus siitä mitä sotapäiväkirjojen mukaan Summassa tapahtui 11-14.2 40 sotapäiväkirjojen mukaan. Koetan kertoa mitä sotapäiväkirjojen mukaan Summassa ja varsinkin lähteen lohkolla tapahtui.
Summassa lähteen lohkoa puollustaneen I/JR8 (Oksanen) tilalle siirrettiin Merkin lohkon reservissä ollut II/JR9 (Lindman). 11.2 alkoi aamulla vihollisen tykistö keskitys koko summan alueelle ja n.11 aikoihin jalkaväen hyökkäys. Muualla etulinja piti mutta Lähteen lohkoa puollustaneen II/JR9 kohdalla linja petti. Muut kaksi JR9 pataljoonaa kykenivät pitämään tai valtaamaan etulinjansa takaisin Merkin lohkolla. Lähteen lohkolla menetettiin ns. Sormenkärki ja Miljoona linnake sekä Poppius. JR8 Oksanen komennettiin vastahyökkäykseen ja he onnistuivat valtaamaan etulinjan takaisin, jopa Sormenkärjen.
Lainaus sotapäiväkirjoista:"11.2-40 klo 22.30
3.Div. Kaikissa lohkoissa etulinja hallussamme paitsi Lähteen lohkolla jossa puhdistus käynnissä
12.2 klo 00.10
Etulinja hallussamme Suokanta, Summa, Merkki. Lähteen lohkolla etulinjan valtaus käynnissä omin voimin"
Sotapäiväkirjoista käy ilmi että Lähteen lohko vallattiin takaisin paitsi Lähteentien kohta, jossa sijaitsi Poppius linnake. Ja tuona aikana kerättiin II/JR9 joukkoja kasaan Kilteellä ja niistä käskettiin kokoamaan jonkinlainen toimiva joukkue.
Lopulta loppuun väsyneet reserviin siirretyt ja sieltä takaisin komennetut JR8 pataljoonat vetäytyivät ns. tukilinjalle jonne käskettiin myös II/JR9. Ja yllätys yllätys, missä kohtaa tukilinja petti? Pari lainausta SPkirjoista:
"12.2-40 klo19.20; Käsky JR9:lle: Järjestää Souranderin Lindmanin kiinteä katkeamaton yhteys. Lindman on nyt tukilinjalla Munasuon pohjoispuolella.
13.2-40 klo 00.30; Yhteys JR9:ään. Kapt Souranderille saapui ilmoitus Rydiltä sisältäen:"Kapt. Lindmania ei ko. paikassa ole, vaan oma kompp.(luutn. Häkkinen) sekä I/JR8 kom. kapt. Oksanen ja osa ao.n pataljoonasta"
Jokainen voi miettiä miksi tukilinjakin petti munasuon pohjoispuolella.
"-s 277 II/JR 9:n vasemmalla siivellä oleva komppania joutui taisteluun Munasuon kautta hyökkäävän venäläisen jalkaväen kanssa ja torjui sen ankaran taistelun jälkeen. Kun komppanian päällikkö huomasi veväläisten hyökkäysvaunujen ajavan eteenpäin Lähteentien varressa ja venäläisen jalkaväen siellä pesiytyneen suomalaisten asemaan, hänkin - nähtävästi omasta aloitteestaan, saamatta ylempää lupaa - antoi käskyn tyhjentää aseman ja vetäytyä tukilinjalle."
Sotapäiväkirjojen mukaan ne kaksi muuta JR9 pataljoonaa kestivät etulinjassa yllättävän hyvin huolimatta että Lähteentin suunnassa vihollinen hyökkäsi. Tuo kohta nähtävästi on myöhemmistä "tutkimuksista" tullut. Jostain syystä tutustuessani mitä Summassa tapahtui mieleeni tulee että Kapt. Lindmania suojeltiin. Osa syystä on varmaan se että joukko-osasto oli ruotsinkielinen, mutta varmaan muitakin syitä oli.
IIJR9 komentaja muuten oli Summan jälkeen luutnantti Ericsson. - SummaSummarummi
Laita linkki sotapäiväkirjaan.
- spkirjat
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=23719001
Tuossa se kohta jossa kapt. Sousander saa ilmoituksen että Lindan ei olekkaan tukilinjalla ilmoiteussa kohdassa. Lisää löytyy sotapäiväkirjoista klikkaamalla auki talvisodanpäiväkirjat puunäkymässä ja valitsemalla sopiva päivämäärä esim. 3. divisioonan kohdalta. Tuolta löytyy myös JR9 päiväkirjat, mutta ne ovat ruotsiksi joka ei minulta oikein suju.
- miksi.linja.pidettävä
Mitä sitten jos linja murtuu? Eikös viholainen kannatakin päästää etenemään vailla huoltoyhteyksiä, ja sitten tuhota se. Tai eihän sitä tartte ees tuhota, mitä sellanen pieni määrä Suomessa voisi saada aikaan? Oon vähän pihalla taktiikasta, selittäkää.
- miksi.linja.pidettävä
Niin eiks sillon voi hyökätä vihollisen selustaan muilla joukoilla, joten läpimurto on hyväksi vain puolustajalle? En minä tiiä, selittäkää perusteellisesti tämä.
- elekeenytviittikö
Kai nyt tuohon mennessä vastustajakin oli ymmärtänyt painopisteen merkityksen? Lähteen lohko oli valittu painopisteeksi ja siellä ei mikään pataljoona olisi kestänyt, varsinkaan kun oli juuri ensimmäistä kertaa sinne saapunut ja kielimuuri haittasi perehdytystä. Kyllä pahimman mokan teki divisioonan johto joka laittoi kovimpaan paikkaan joukon jolla ei ollut juurikaan tulikokemusta. Tässä ei kieliasialla ole mitään tekemistä.
- valehtelet
Ruotsinkieliset ovat aina pettäneet suomalaiset, niin tapahtui jo Jaakko Ilkan joukoille, joiden mukana olleet ruotsinkieliset aiheuttivat petoksen uriksi joutumisen, yrittäessään itse pelastautua puhumalla.
- kukapettijamiksi
》Kyllä pahimman mokan teki divisioonan johto joka laittoi kovimpaan paikkaan joukon jolla ei ollut juurikaan tulikokemusta. Tässä ei kieliasialla ole mitään tekemistä.《
Olihan ne kärsineet "kovia tappioita" vuoden alussa kun pataljoona oli kutistunut 400:aan mieheen... aloiko jo valehtelemaan?
Kielisuhteet vaikeutti osaltaan ja asenne lisää... - spkirjat
Kun tutustuu suomenruotsalaisten sotimiseen tulee mieleen että heidän tekemisiään vaietaan tai jopa valehdellaan. Summan etulinjan murtumisessakin keksitään syitä, väsyminen, vajaa pataljoona yms. syyksi että etulinja murtui ja syy koetetaan samalla kääntää JR8 syyksi.
Tukilinjan pettäminen on laitettu aina JR8 "syyksi" mutta mielestäni Lindmanin pataljoonan puuttuminen tukilinjalta on se oikea syy, JR8 joutui paikkaamaan sitä.
Lukiessani spkirjoja kiinnitin huomiota siihen että määrätyistä tapahtumista on vaikea löytää tietoa koska päiväkirjat puuttuvat määrätyiltä osin. Voihan se olla että niitä ei vielä ole muutettu digitaaliseen muotoon, mutta...
Yleensäkin ihmetyttää tuo suomenruotsalaisten tapa nostaa itse kissan häntäänsä. Nykyään puhutaan "talin tiikereistä", tienhaaran suurtaistelusta ja huippuna olen törmännyt tienhaaran taistelusta kertovaan selostukseen jossa suomenruotsalainen sotilas pokkana väittää että Linnan Tuntemattomassa Rokan Antin kp.llä kaatamat 50 vihollista on saanut alkunsa hänen tienhaarassa pysäyttämästään vihollisjoukkueesta.
Talissa suomenruotsalaiset kunnostautuivat lähinnä makoilussa huolimatta hyökkäyskäskyistä tai jopa poistumisella salaa paikalta. Tienhaarassa he kyllä pitivät asemansa, siitä heille kaikki kunnia mutta jälkeen päin sitä taistelua on suomenruotsalaisten toimesta liioteltu. Tienhaarassa suurimman työn teki tykistö estäen vihollisten pääsyn maihin. Jäljelle jäi jalkaväellä vain siivota maihin päässeet vihollisjoukot.
Spkirjoja lukiessa kiinnitin huomiota siihen että suomenruotsalaiset usein ilmoittivat kaiken olevan hyvin ja kestävänsä kyllä, mutta yhtäkkiä he olivatkin vetäytyneet ylivoimaisen vihollisen takia jonnekkin. Aivan kuin heistä oli ollut noloa tunnustaa olevansa pulassa. - Eläkeäijä
valehtelet kirjoitti:
Ruotsinkieliset ovat aina pettäneet suomalaiset, niin tapahtui jo Jaakko Ilkan joukoille, joiden mukana olleet ruotsinkieliset aiheuttivat petoksen uriksi joutumisen, yrittäessään itse pelastautua puhumalla.
Jaakko Ilkalla ei ollut mitään mahdollisuuta. 1500-luvulla oli eri maissa toistakymmentä talonpoikaiskapinaa, jotka kaikki murskattiin. Talonpoikien tappiot olivat yleensä noin satakertaisia ratsuritareihin verrattuna. Ilkan uho kesti niin kauan, kuin vastassa oli vain Mustasaaren linnan noin 30 miehen osasto, mutta kun vastaan tuli oikeita joukko-osastoja, tuli turpihin notta lätisi. Mitään muuta mahdollisuutta ei oikeasti ollut.
- Jaakko-Ruotsin-asialla
Jaakolla oli tukenaan kuitenkin Ruotsin valtionhoitajan ja tulevan kuninkaan (Kaarle IX) eli Kaarle-herttuan tuki. Ainakin moraalisesti.
- Anonyymi
valehtelet kirjoitti:
Ruotsinkieliset ovat aina pettäneet suomalaiset, niin tapahtui jo Jaakko Ilkan joukoille, joiden mukana olleet ruotsinkieliset aiheuttivat petoksen uriksi joutumisen, yrittäessään itse pelastautua puhumalla.
Jaakko Ilkan joukoilla ei olisi kolme kertaa suurempanakaan ollut yhtään mahdollisuutta Flemingin peltimiehiä vastaan. Sehän nyt on ihan selvä. Talonpoikaiskapinat iskettiin täysin lyttyyn kaikkialla Euroopassa. Kaikissa Nuijasodan taisteluissa kuoli ilmeisesti ainakin sata talonpoikaa yhtä huovia kohti. Jälkeenpäin romantisoidaan sitten "huovinkolhijoista", joka siis on ihan täyttä satua. Montakohan huovia ne kolhivat hengiltä, koko sodan aikana. Olisiko ollut kolme? Tai jopa viisi?
- Bror-Erik2406
Summan murtumisen sai aikaan Puna-Armeijan vastustamaton tykistörummutus johon suomalaisilla oli vastata muutama ranskalaisilla hyppyheikeillä pamautettu
kranaatti,ja voi hitsi kun niittenkin nallit olivat kuivat :) Summan murtuminen ei
jäänyt ainakaan suomalaisen olemattoman tykistön varaan.Kyllä siinä sai sel-
käänsä koko kansa.- Summan-puolustusta
tuettiin kahdella raskaalla ja neljällä kevyellä patteristolla. Tykistöä oli Talvisodan oloissa runsaasti.
Ongelmana oli kranaattipula. Päivittäin oli vain pieni määrä kranaatteja tykkiä kohti.
Jäykkälavettista kalustoa ei Summassa ollut.
Joku ilo kai tuosta valehtelusta syntyy B-E?
- Pelikinkaikki
Venäläiset teki iskuja Iskujen tarkoituksena oli paljastaa suomalaisten rintamaN HEIKOIN KOHTA. SEKOHTA LÖYTYI SUMMASTA. Nyt kaikki Neuvostoliitosta ikinä löytyvät pommit suunnattiin Summaan. Siitä käytetään nimitystä Summan tulihelvetti. SeolitaHTOJEN SOTA. kAIKKEAIHANIKINÄMURTAQvadiktaattori vastaan Suomeamielipuolisestipuolustavat.
- torjuse
Kaikkilentokoneetmitä oli PANTATTUlähtiliikkeelle. Kaikille Suomen miehille annettiin ase. Seoli joku kivääri tai jopa HAulikko. Tosialkeellisia aseita ANNETTIIN SIINÄ VAIHEESSA KUN SUMMA OLIMURTUNUT.
- mitäsiäraJOILLATApaHTU
Enmätiemuutakuin kuullut. silloin 1940koko Suomen miehet lähti katteleen.
- rajoillatapahtu
SISKOKOSUOMEN MIEHET LÄHTI KATTELEEN.
- JapaninHaupitsit
Olihan Summassa modernit japanilais-haupitsit 150mm ja koko patteristo, 11 kpl, menetettiin kun Suomen ruotsalaiset tykkimiehet juoksi 2 km taakse korsuihin. Vain yksi Viipurissa korjattavana ollut tykki säästyi ja on nykyään Tykistömuseossa. 1941 Perkjärvi vallattiin takaisin ja sieltä saatii 2 kpl huonokuntoisia 150 mm japanilaishaupitseja, joista toinen vietiin Petroskoihin Leninin tilalle.
Näitä tykkejä ei Suomella ollut muualla eikä niillä ollut ammuspulaa. Kalusto li 1918 sotasaalista venäläisiltä. - TuollaTykkijuttu
Summassa hurrit hylkäsi koko raskaan patteriston 11 kpl japanilaistykkiään ( 150H14J) ja juoksivat 2 km linjojen takana olevaan korsuun, jonne ryssä heidät räjäytti 14.2.1940.
Summan surmankorsu ja japanilaistykkien kohtalo
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1048#p21588
Ruotsinkielisiä kaikki.- Anonyymi
Ymmärsitkö englantia? Eihän tuossa niin lukenut.
- GTFUUYY
Neuvostoliitto StaLIN AMPUIKOSKA LÄPI OLI PÄÄSTÄVÄ. KAIKKI NE PANOKSET JOITA TYKIT OLI AMPUI.
- HULLUTULI
KOKO NEUVOSTOLIITON TYKISTÖ AMPUI JA LÄPI OLI PÄÄSTÄVÄ. MUUTEN STALIN MENETTÄISI SILMÄNSÄ.
- fgghgh
MANNERHEIMLINJA OLI IHAN SUPER MUTTA EI NIIN SUPER ETTÄ TON HULLUN PYSÄYTTÄISI. mÄkysyn m iksi pitää. Suomea vastaan ja naapurimaa.
- fgkjhhgh
Oliko se 20-luku kun Suomi teki väärin vai oliko se suurvallanökyilyä. Ehkä molempia.
- TOTTAKAITIETÄÄ
Älä sitten toiste tule. Putin Pietarilaisena varmaNA TIETÄÄ.
- eisiistodellakaan
Putin Pietarilaisena tietää. Eli ei tule.
- AsiaanKommentti
Suomella oli tykistöä eri lähteitten mukaan n. 450 tykkiä ja viillä ammuttiin 3.5 kuukauden aikana sama määrä laukauksia kuin Jatkosodan hyökkäysvaiheen (n. 6kk) aikana noin 1800:lla tykillä. Laukausten määrä oli noin 500 000. Talvisodassa se teki noin 1000 laukausta tykkiä kohti, mikä määrä on sama luin tykkejä ostettaessa yleensä mukaan haluttava ammusmäärä.
Oliko Talvisodan ammuspula todellinen vaiko logistiikasta (liian moniportainen varastointi / jakelu) johtuva ilmiö?- Väärä-tulkinta
Sinänsä tieto noin puolen miljoonan kranaatin käytöstä on oikea,
Vertailu jatkosodan hyökkäysvaiheeseen on ontuva. Tilanne oli täysin toinen.
Porrastus on välttämätön järjestely tasaisen täydennyksen turvaamiseksi ja kulutuksen valvonnaksi. Varmaan se joissain yksittäistapauksissa oli turhan kankea.
Jo sodan alla tiedettiin, että kranaatteja riittää korkeintaan viikoiksi.
Säännöstely alkoi noin kahden viikon kuluttua.
Tuhat laukausta tykkiä kohden tekee noin 10 ls/vrk. Se riittää niukasti yhteen tulitehtävään.
Kuitenkin puolustustaistelussa niitä tarvittiin useita/vrk.
"Oliko Talvisodan ammuspula todellinen vaiko logistiikasta (liian moniportainen varastointi / jakelu) johtuva ilmiö?"
Kysymys on valitettavasti vain todiste asiantuntemattomuudesta.
Porrastus ei lainkaan vaikuta käytettävissä olevien kranaattien kokonaismäärään. Nyt ne loppuivat kaikista portaista.
- Tarkennusta
Oliko suomalaisen tykistön ammuspula osa Talvisodan legendaa?
Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:
"Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."
Jokainen varmaan tietää kauanko kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä.
9.6-4.9-1944 välinen aika oli suunnilleen Talvisodan mittainen jakso, ainakin noiden taistelupäivien osalta.
105 päivän Talvisodan ajasta melkoinen osa oli suhteellisen rauhallistakin aikaa monilla rintamaosilla.
Kun kiivaimpina taistelujaksoina ammuttiin noin 450 000 laukausta tuolla noin 500 tykin määrällä niin onhan tuossa kulutusta kerrakseen. Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.
Toki Jatkosodassa oli jo paljon enemmän suurikalibeerista kalustoa joten tonnimääräisestikin sitä rautaa todellakin pistettiin paljon enemmän naapurin niskaan.
Luulen erään syyn väitettyyn ammuspulaan olleen useammakin kirjassa kerrottu ammusjakelun moniportaisuus, joka johti jokaisen ammusjakeluportaan ylivarastointiin "pahan päivän varalle".
Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön ammustilanteesta. Päivä oli 11.2.1940 ja juttu on sivulla 195-196.
Harald Öhquist kirjoittaa tykistön ammuspulasta ja ammusten porrastamisesta näin:
" 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin. [Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "
Tämä kommentti kyllä tukee Niukkasenkin esittämiä väitteitä. Hän mainitsee kirjassaan erääksi ammuspulan syyksi juuri tuon ammushuollon porrastuksen ja välivarastoinnin kankeuden.
Suomalaisten käyttämät sytyttimet oli huonoja ja tästä johtuen jopa 30% niistäkin "vähistä" ammutuista oli suutareita. Toki sama ongelma oli toisellakin puolella.- Porrastus-varmasti
aiheutti tiettyä kankeutta, mutta se oli välttämätön tasaisen täydennyksen takaamiseksi.
Yksittäiset tapaukset eivät muuta kokonaiskuvaa.
Kranaattipula oli todellinen ja aiheutti tiukan säännöstelyn.
Se takasi pattereille "päiväannokset".
Tykistöä oli liian vähän, pienikaliiperista ja heikkotehoista talvioloissa. - tilastotvstotuus
Pönkänen A.A. Tulivoima maarintaman taisteluissa
, 1955, 208 s., painos: p1
Niukkanen Juho Talvisodan puolustusministeri kertoo
Wsoy, 1951, 286 s., painos: P1
Edes vuonna 1955 Pönkäsen tutkimuksen mukaan Talvisodan ammuskulutusta ei oltu saatu selville.
Niukkasen muistelmissa vuodelta 1951 kylläkin mainitaan monenlaisia lukemia ja lopputuloksena ammustilanne on jopa parempi kuin sodan alussa. - KuhmonSuunta
Porrastus-varmasti kirjoitti:
aiheutti tiettyä kankeutta, mutta se oli välttämätön tasaisen täydennyksen takaamiseksi.
Yksittäiset tapaukset eivät muuta kokonaiskuvaa.
Kranaattipula oli todellinen ja aiheutti tiukan säännöstelyn.
Se takasi pattereille "päiväannokset".
Tykistöä oli liian vähän, pienikaliiperista ja heikkotehoista talvioloissa.Eihän joka päivä taisteltu, eikä kaikilla rintamilla, eikä kaikilla tykeilä ammuttu läheskään tuhatta laukaustakaan. Sen sijaan Kuhmossa ammuttiin muutamalla tykillä kaikkiaan yli 10 000 laukausta mottien murtamiseksi ja vieläpä ilman sanottavaa tulosta, eli ryssien motit piti sodan loppuun saakka. Kuhmossa ei puhuttu mitään ammuspulasta!
- kuhmolainen
Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys 1-2.3.1940 ja 11-12.3.1940 Kuhmossa? Totuus on aina yhtä ihmeellistä ja niin se on tässäkin asiassa. Niukkanen sanoo muistelmissaan ettei mitään tykistön ammuspulaa oikeasti kenties ollutkaan. Oli vain liian monta väliporrasta, joiden varastoihin ammukset hupeni. Kun kaikki vielä jemmasi pahan päivän varalle niin kokonaisuus näytti siltä, että pulaa ammuksista oli. Kukaan ei tainnyt pystynyä tarkkaa kokonailaskelmaa suorittamaan, varsinkaan silloisten hitaitten viestiyhteyksienkään takia. Osa ammusvarastoista taisi olla ihan väärillä rintamillakin.
Täällä suunnalla rintamaa ei ollut pulaa tykistön ammuksista. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia ja Siilasvuon muistelmat väittää ammuspulan vallinneen täälläkin, mutta yllättävästi sitä amitsuunia tuntui löytyneen! Olisi luullut kyllä löytyvän tärkeämpiäkin maaleja kuin jo viikkoja kypsyneet motit.
Esikuntakukkula Kuhmon Saunajärven Luelahden kolmoismotissa tuhottiin kahden päivän tykistötulituksen jälkeen. Mottiin ammuttiin noin 3000 kranaattia mm. viidellä kenttäkanuunalla.
Lähde: Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161
Sivu 170:
Seuraavaa osaa kolmoismotista vallatiin heti perään: Luelahti itäistä yritettiin vallata kolmeen eri otteeseen. 1.kerran tykistövalmistelusta ei ole tarkkaa mainintaa. Toista vaihetta valmisteltiin vuorokausi (ammusmäärää ei ilmoiteta). Kolmannessa vaiheessa siihen varattiin 1500 ammusta ja aikaa vuorokausi...
Sama kirja sivu 179:
Kuhmon Saunajärven Luelahti Läntinen jäi valtaamatta!
Hävitystuleen ja valmisteluun oli varattu 7300 ammusta. Tulitus aloitettiin 11.3.1940 kanuunoiden pst-tykin ja yhden viholliselta vallatun haupitsin suora-ammunnalla. Seuraavana aamuna siihen yhtyi patteristo ja vähän ennen hyökkäyshetkeä neljän joukkueen kranaatinheittimet...
Motin valtaus jäi hieman kesken rauhan saapumisen vuoksi. Valtaajat pääsivät 30m:n päähän ensimäisistä taisteluhaudoista... - siinäonjuttua
KuhmonSuunta kirjoitti:
Eihän joka päivä taisteltu, eikä kaikilla rintamilla, eikä kaikilla tykeilä ammuttu läheskään tuhatta laukaustakaan. Sen sijaan Kuhmossa ammuttiin muutamalla tykillä kaikkiaan yli 10 000 laukausta mottien murtamiseksi ja vieläpä ilman sanottavaa tulosta, eli ryssien motit piti sodan loppuun saakka. Kuhmossa ei puhuttu mitään ammuspulasta!
Katsele vaikka tuota kirjaa: Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161, 170, 179
Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys Kuhmossa?
11800 ihan turhaan 4.1.2010 16:45
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8681371#comment-41843358
Aika monet on spekuloineet tuosta Talvisodan tykistön ammuspulasta. Kenties mitään ammuspulaa ei oikeasti ollutkaan? Oli vain todella moniportainen varastointijärjestelmä, jonka syövereihin ammukset katosi. Sen aikainen kirjanpito ei oli hidasta ja tarkkojen ammuslukumäärien inventoiminen kesti kauan. Ehkä asia olikin noin, MUTTA vain sodan kesto oli arvoitus. Jos olisi tiedetty sodan loppuvan 13.3.1940 niin kyllä sitä olisi amitsuunia voitu päästellä putket täysillä loppuun saakka!
Joskus olen kirjoittanut tämänkin avauksen, joka on kohtuullisen perusteellinen ja johon katselin useammasta lähteestä lukemia.
Tykistön ammuspula Talvisodan
legendaa? 26.3.2007 12:14
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4212226/flat
- SummanSelittäjät
Kyseessä oni eversti Ilmari Karhu ja kenraalimajuri K. A. Heiskanen ja heidän laatimansa selostus sivuilla 89-114 Kunnia - Isänmaa -kirjasta Summan tapahtumista:
Summan taisteluja koskevassa artikkelissa ei mainita sanallaan ruotsinkielisistä joukoista. Kirjoittajilla tuntuu olleen aika kummallinen kuva tapahtumista artikkelia tehdesään, KOSKA siinä puhutaan jopa aivan eri joukoista kuin mitä Summassa murtumapaikalla ja -hetkellä tuolloin oli! Koko ratkaisuvaihe on ohitettu YHDELLÄ lauseella:
s. 106: "Helmikuun 7. ja 10. päivän välisenä aikana taistelut jatkuivat raivoisina vihollisen yrittäessä jatkuvasti tunkeutua asemiimme hyökköysvaunujen tukemana, tykistön ja pommikoneiden koettaessa tuhota puolustuslaitteitamme."
S. 107: "Helmikuun 11. päivä oli hyvin raskas taistelupäivä Summan lohkolla. Painostus oli edelleen ankarin länsiosassa rintamalohkoa, jossa JP3 oli vuorostaan vaihtunut etulinjaan." - "Tähän saakka tilanne oli naapurijoukkojen kohdalta säilynyt ennallaa, joten sivustat eivät ollee aiheuttaneet huolta, mutta illalla tuli ilmoitus Lähteen lohkolla vasempana naapurina toimivalta JR 8:lta, että eräs linnake oli joutunut vihollisen piirittämäksi. Tämä merkitsi sitä, että naapurilohkon etulinja tällä kohtaa oli menetetty."
Tässä kohtaa ei kerrota, että murtuma syntyi juuri ruotsinkielisen II/JR 9 ollessa rintamavastuussa ja että lepoon vaihdettu kapteeni Eki Oksasen pataljoona, I/JR 8 tuotiin juoksumarssia takaisin paikkaamaan suomenruotsalaisten joukkojen puolustukseen syntynyttä murtumaa. Nyt Kunnia - Isänmaa kirja lätkäisee murtuman JR 8:n kontolle!
Hämmästyttää todellakin.
J. O. Hannulan selvityksen tilasi Maan turva -järjestö yhdessä Hembygdsfronten -järjestön kanssa. Tämä järjestö jakoi asiamiehilleen vuoden 1940 toukokuussa Lähteen lohkon murtumista koskevan selvityksen: J. O.Hannula: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35. Helsinki 1940.
Selvityksen johdannossa sanotaan: "Tehostamme sitä, ettei tätä tutkimusta ole annettava ulkopuoliseen käyttöön"
Miksiköhän ei?
Tuo Summan läpimurto -kirjoitus löytyy myöskin teoksesta Sotahistoriallinen aikakausikirja 15/1996
Tuompo - Karikoski: Kunnia - Isänmaa
Kivi, 1942, 412 kartat s., painos: 1- spkirjat
Tuo selostus löytyy nykyään myös netistä pdf muodossa. Siinäkin koetetaan puhdistaa suomenruotsalaisten maine.
hakusanoiksi googleen: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35. - SummanMutikassa
Eipä tunnu löytyvän. Laita suora linkki.
- spkirjat
Sotahistoriallinen aikakausikirja 15. noilla sanoilla pitäisi löytyä. Sivu 121 siellä kerrotaan summan murtumisesta
- MaanSurma
spkirjat kirjoitti:
Tuo selostus löytyy nykyään myös netistä pdf muodossa. Siinäkin koetetaan puhdistaa suomenruotsalaisten maine.
hakusanoiksi googleen: Summan läpimurto. Maan turva, Selostus C35.Sotahistorian aikakauskirjat 1-15 digitoituna pdf-muodossa
http://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 1-15 digitoidut/
Summan murtuminen: Maan Turvan tilaama raportti jonka laati sotahistorioitsia, eversti Joose Hannula. Raportti tilattiin hurrien maineen puhdistamiseksi.
Suora linkki numeroon 15
http://www.sshs.fi/binary/file/-/id/44/fid/436/
- pysytääntotuudessa
》Säännöstely alkoi noin kahden viikon kuluttua.
Tuhat laukausta tykkiä kohden tekee noin 10 ls/vrk. Se riittää niukasti yhteen tulitehtävään.《
Kuitenkin Öhquist kirjoittaa Talvisota minun näkökulmastani kuinka tykistö sai ampua kaikella voimallaan aina 8.2.1940 saakka ennenkuin aloitettiin säännöstely ammusten suhteen.
Jos katsot tykkihankintoja, niin normaali ammusmäärä oli noin 1000 ls / tykki koskien kenttätykkejä ja haupitseja. Pst- / It - tykeillä määrät oli suurempia.
Huvittavin esimerkki koski Boforsin Pst-tykkejä, joiden hylsyjä ei ollut tarpeeksi, eikä niitä voitu edes valmistaa Suomessa Talvisodan alkuaikoina. Ammuksia ei saatu Ruotsista riittävästi ja kuviteltiin hylsyjen palautuvan rintamaltauudelleen ladattaviksi kokonaisuudessaan. Suomessa ei ollut niin pitkäkitaista vetolaitetta. Lopulta löydettiin makaronien vetoprässi, jolla saatiin tehtyä 20-30 hylsyä päivässä.- Totuuksia-kehiin
Ammusten arvioitiin ennen sotaa riittävän vain muutamaksi viikoksi. Siksi tulitehtävät rajoitettiin jo parin viikon kuluttua vain tärkeimpien torjuntojen tulitukseen. Muut tehtävät jäivät pois.
Sodan päättyessä kranaatteja oli keveille kenttätykeille, mutta muille hyvin vähän.
Tilanteen pelasti ulkomaiset toimitukset ja vähitellen käynnistyvä oma tuotanto.
Ammuspula oli kuitenkin pysyvä.
- Summagtiootytt
Sunmannerheimisi linja oli maailman paras. Vanhanaikainen toki Nelöysisenheikoimman kohdan ja meniläpi.
- vaiettärepesi
Taipaleen miehet ei tykänneet niistä'.
- teistäeiole
Summ anhulikaanit
- hilloa
naapurissa asui mies henkilö joka oli summan kaistalla hevosmiehenä ja kuulin että hän olisi kranaatteja viedessään tehnyt jotain ja tykeille ei kranaatteja tullut.
jatkosodan alkaessa hänkin lähti joukko osastoon mutta miehistön lupaus ensimmäinen luoti sinulle sai miehen lähtemään käpykaartiin.
sotaoikeus oli salainen ja sodan jälkeen taksikuski tauriainen murhattiin autoonsa , kun hänellä oli tapana kertoa summan murtumisen syistä.
1948 murhan tutkimuksissa valpo sekoili ja lakkautettiin sen jälkeen. - reservinkersantti
Olenko siis ymmärtänyt oikein? Hurrit lähtivät paniikissa livohkaan, suunnilleen samalla tavalla kuin suomenkieliset kesällä 1944?
- historioitsija
Ymmärsit väärin. 1944 vetäytyminen Kannaksella johtui ylipäällikkö Mannerheimin virhe-arviosta, jonka seurauksena Kannaksella ei ollut riittävästi reservejä sijoitettavaksi puna-armeijan yleishyökkäystä vastaan. Mannerheim oli määrännyt painopisteen suomalaisille joukoille olevan Laatokan Karjalassa. Emämokan vuoksi Suomen koko itsenäisyys vaarantui.
- NäinkinSenVoiNähdä
Oliko se virha? Marski ei uskonut suurhyökkäykseen ja halusi pitää Syvärin linjaa "vaihtarina" mahdollisessa rauhanneuvottelussa!
Puna-armeijan suurhyökkäys 1944 muutti hetkessä koko asetelman!
Toisaalta Kannaksen murtokohtiin oli keskitetty niin massiivinen tykistö , kaartin läpimurtoarmeijat ja ps-divisioonat, että hyökkäyksen alkuvaiheessa olisi samalla vaivalla nuijittu henkihieväriin myös isompi puolustusjoukko suomalaisia!
Kesällä 1944 Suomi vetäytyi vihollista kuluttaen Viipurin tasolle, jossa puolustus vihdoin alkoi pitämään! Vihollinen pysäytettiin Tienhaarassa, Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella. Saksalaisilta saadut jokamiehen pst-aseet alkoivat purra! Tali-Ihantalassa onnistuttiin muodostamaan Suomen oloissa mahtava tykistöryhmä. jossa oli peräti 21 patteristoa eli 250 tykkiä ja niistä jokainen pystyi ampumaan Ihantalaan. Niinpä Stalinin nuorien iskudivisioonien miesten suolenpätkiä saatiin kerätä kuusten oksilta ja hyökkäys tyrehtyi! Lisäksi Tali-Ihantalassa opittiin käyttämään saksalaisia uusia pst-aseita (panssarinyrkki ja –kauhu) ja se koitui useiden kymmenien neukkupanssarien tuhoksi! Suurhyökkäys hyytyi saavuttamatta tavoitteitaan ja Stalin katsoi, ettei Suomen suuntaan enempää väkeä keskitetä!
Torjuntavoittojen ansiosta maa pelastui!
- sotilaita.tapatettiin
Saksasta tuli panssarinyrkit ja -kauhut jo kuukausia ennen suurhyökkäyksen alkamista. Niitä pidettiin varikoilla, koulutusta ei annettu eikä edes saksankielisiä ohjeita käännetty suomeksi. Aseet jaettiin vasta kun neuvostopanssarit painoivat päälle. Tällaisesta viivästelystä vastuullinen henkilö/henkilöt olisi jokaisessa muussa sotaa käyvässä maassa ammuttu heti asian tultua julki.
- Bror-Erik1974-ussr
Eiköhän sieltä Lähteen ja Summan seuduilta suikka vinossa pakenijat olleet kaikki suoma-
laisia talvisodassa. Pakkohan oli murskaavan ylivoiman edessä taipua. -Eiks jeh?- kyllänäinon
Tarkennetaan hieman. Ne pakenijat olivat suomenRUOTSALAISIA. a kumma että murskaavan ylivoiman edessä suomalaiset kestivät ja jopa tekivät onnistuneen vastaiskun vallaten asemat takaisin, poislukien suomenRUOTSALAISTEN kohdalta jotka olivat jossain kateissa.
- Pst
Siellä oli T-28:a ajettu suoraan Leningradin tehtaasta, ne parkkeerasivat taisteluhautojen päälle tulittamaan.
- takapak
Onko tietoa tuosta kapteeni Lindemannista? Kaatuiko hän omassa hätiköinnissään vai miten jatkossa?
Toisaalta. Kauanko mikään silloisista loppuun nääntyneistä pataljoonista olisi voinut estää venäläisten voimakasta murtokohdan painetta.
Lopulta Viipurinlahden vahva jäätilanne oli myrkkyä meille, kun vanjat huristelivat hvaunuillaan Wiipurin taakse.- Kovin-kritiikki
tulee aina heikoimmin asioita tuntevilta, jotka säännöällissti ovat vailla johtamiskoulutusta ja -kokemusta.
Kapteeni Lindman pataljoonineen joutui vaikeaan paikkaan ja teki parhaansa tavalla, johon tuomioiden julistajat eivät olisi koskaan pystyneet.
Vastapuoli oli kehittynyt ja osasi käyttää voimiaan aiempaa paremmin.
Oli paikalla mikä pataljoona tahansa, se olisi jossain vaiheessa joutunut antamaan periksi.
Ruotsinkieliset sotilaat täytivät velvollisuutensa sodissa siinä kuin suomenkielisetkin.
"Lopulta Viipurinlahden vahva jäätilanne oli myrkkyä meille, kun vanjat huristelivat hvaunuillaan Wiipurin taakse."
Mitä höpiset? Hyökkäys kohdistui Vilaniemeen yli 20 km LÄNTEEN Viipurista. - Munsalaiset
Viipurin takana se on Vilaniem, kun katsoo Summasta päin. Venäläiset uhkasivat maantieyhteyksiä Helsingin suuntaan, jonne rättiväsyneitten osittain hajalle joutuneitten suomalaisten avuksi haalittiin nostoporukkaa Torniota myöten. Osa rantaruotsalaisista siirtyi Uumajan yksikköön..
- Viipurin-takana
on Summakin, kun katsoo Lappeenrannasta päin.
Viipurinlahdelle siirrettiin mm. ruotsinkielisiä rannikkojoukkoja, Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta ja JR 40 Lapista.
Ruotsinkieliset joukot taistelivat hyvin. Niiden mustamaalaus on osa palstalla ikuisesti pyörivää hurrivihaa, joka on käänteinen puoli Venäjä/NL:n ylistykselle. Molemmat yhtä asiantuntenmattomia. - historioitsija
Viipurin-takana kirjoitti:
on Summakin, kun katsoo Lappeenrannasta päin.
Viipurinlahdelle siirrettiin mm. ruotsinkielisiä rannikkojoukkoja, Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta ja JR 40 Lapista.
Ruotsinkieliset joukot taistelivat hyvin. Niiden mustamaalaus on osa palstalla ikuisesti pyörivää hurrivihaa, joka on käänteinen puoli Venäjä/NL:n ylistykselle. Molemmat yhtä asiantuntenmattomia.Vai taisteli ruotsinkieliset hyvin. Ei ainakaan JR 9:n 2. pataljoonan miehet, joita kapteeni Lindman joutui 11.2.-40 etsimään taka-asemista, kun he olivat kadonneet etulinjasta. Sotapäiväkirjat ovat tästä asiasta täysin yksiselitteiset. Ruotsinkieliset sotilaat poistuivat taisteluasemista omin luvin ilman esimiehensä Lindmanin lupaa.
Vihollinen pääsi miehittämään asemat ja niitä häätämään kutsuttiin takaisin JR 8, joka oli vaihdettu pois lepäämään aiemmin.
Tätä pakoa voidaan tietenkin selitellä sillä, että ruotsinkieliset JR 9:n miehet eivät tunteneet asemia kunnolla, eivätkä myöskään olleet olleet vastaavissa taistelutehtävissä aikaisemmin. Mutta ei se sitä tosiasiaa muuksi muuta, että pakoon ne pötkivät, kun sen sijaan JR 8:n (suomenkieliset) miehet eivät paenneet vastaavassa venäläisten hyökkäyksessä vaan taistelivat asemissaan sitkeästi vastarintaa tehden.
Taistelutilanne ei ollut mietnkään poikkeuksellisen vaikea 11.2. kun läpimurto tapahtui. Tästä kertoo kapteeni Lindmanin omakin käsitys, jonka mukaan hänellä ei ollut edes aikomusta antaa mitään vetäytymiskäskyä joukoilleen ennen kuin sen jälkeen, kun miehet olivat jo kadonneet asemistaan, eikä heitä takaisin saatu niihin. - Terenttilä
Viipurin-takana kirjoitti:
on Summakin, kun katsoo Lappeenrannasta päin.
Viipurinlahdelle siirrettiin mm. ruotsinkielisiä rannikkojoukkoja, Ratsuväkiprikaati Laatokan Karjalasta ja JR 40 Lapista.
Ruotsinkieliset joukot taistelivat hyvin. Niiden mustamaalaus on osa palstalla ikuisesti pyörivää hurrivihaa, joka on käänteinen puoli Venäjä/NL:n ylistykselle. Molemmat yhtä asiantuntenmattomia.Ryhmä Berg oli Viipurinlahdella aivan hukassa. Taisteluarvoltaan arvoton, jota muut paikkaili. Itse en Nl/Venäjää ylistä, mutta mitä tulee hurreihin tosi on, että eräät svedupataljoonat lähtivät livohkaan herkällä jalalla. Jatkosodan aikana Uumajan lohko sai jatkuvasti vahvistuksia.
- sellistaSesota
Vanja keksi ajattaa vaunuja Poppiuksen ja muidenkin bunkkereiden ampuma-aukkojen eteen esteeksi tulitukselle. Näin jalkaväki pääsi jopa bunkkereiden katolle tuhoa tekemään. Pois sieltä oli päästävä jos vain kerkesi oli äidinkieli Savo Suomi tai Ruotsi.
- kunnia.sanakreille
Eihän niistä kaikki päässeet. Johonkin jäi koko joukkue ja kuoli sinne, kun venäläiset tuhosivat räjähteellä.
- Hanell
Ei ollut yhdyshautoja bunkkereissa.
- Kyseessä-oli
kunnia.sanakreille kirjoitti:
Eihän niistä kaikki päässeet. Johonkin jäi koko joukkue ja kuoli sinne, kun venäläiset tuhosivat räjähteellä.
ruotsinkielisten miehittämä Miljoonalinnake. Katolle koottiin satoja kiloja räjähteitä -ja sitten PUM. KUkaan ei jäänyt henkiin.
- Beloff
Poppiuksen ja miljoonalinnakkeen väli olisi pitänyt varustaa kasemateilla.
- oikaisu
Hyvä havainto!
Sinne olisi voinut rakentaa myös teräsbetonisia tykistöasemia maanalaisine huolto- ja ammusvarastoineen. Olisi voitu tehdä myös kunnolliset yhdyshaudat sekä maanalaiset viestilinjat ja viestikeskukset. Ilman muuta asemien takamaastoon olisi tullut tehdä ilmatorjunta-asemat, jotta viholliskoneet eivät olisi voineet pommittaa suomalaisten asemia.
Suomalaisia panssarivaunuja olisi tullut myös sijoittaa teräsbetonilla vahvistettuhin maanalaisiin linnakkeisiin, joista olisi rakennettu tehokkasti suojatut poistumistiet, joista vaunut olisivat syöksyneet vastahyökkäyksiin vihollisen tehdessä hyökkäysvalmisteluja.
Ilmavoimia varten olisi voitu rakentaa tulenjohtokeskuksia, joissa olisi ollut tehokkaasti suojatut radioyhteydet omiin maataistelupommittajiin.
Tykistön ammuksia olisi voitu valmistaa enemmän ja miehistölle antaa tehokkaampia konetuliaseita ja niihin runsaasti ammuksia. Ja tietenkin ruokahuoltoakin olisi voitu parantaa, ettei olisi tarvinnut nälissään taistella. Nukkumista ja lepoa varten miehistölle olisi tullut rakentaa teräsbetomisia maanalaisia linnakkeita ja erityisesti upseereille niihin olisi tullut sijoittaa tarkoituksenmukaiset kerhotilat, joihin olisi voinut turvallisesti kutsua myös kotiväkeä pitämään huolta upseerien henkisestä kunnosta. Sinkku-upseereille tietenkin asianmukaiset eskoteeripalvelijat olis voitu lotista kutsua paikalle.
Näin olisi helposti torjuttu vihollinen! Ehkä olisi uskallettu jopa vastahyökkäykseen! - Tiedätkö-että
oikaisu kirjoitti:
Hyvä havainto!
Sinne olisi voinut rakentaa myös teräsbetonisia tykistöasemia maanalaisine huolto- ja ammusvarastoineen. Olisi voitu tehdä myös kunnolliset yhdyshaudat sekä maanalaiset viestilinjat ja viestikeskukset. Ilman muuta asemien takamaastoon olisi tullut tehdä ilmatorjunta-asemat, jotta viholliskoneet eivät olisi voineet pommittaa suomalaisten asemia.
Suomalaisia panssarivaunuja olisi tullut myös sijoittaa teräsbetonilla vahvistettuhin maanalaisiin linnakkeisiin, joista olisi rakennettu tehokkasti suojatut poistumistiet, joista vaunut olisivat syöksyneet vastahyökkäyksiin vihollisen tehdessä hyökkäysvalmisteluja.
Ilmavoimia varten olisi voitu rakentaa tulenjohtokeskuksia, joissa olisi ollut tehokkaasti suojatut radioyhteydet omiin maataistelupommittajiin.
Tykistön ammuksia olisi voitu valmistaa enemmän ja miehistölle antaa tehokkaampia konetuliaseita ja niihin runsaasti ammuksia. Ja tietenkin ruokahuoltoakin olisi voitu parantaa, ettei olisi tarvinnut nälissään taistella. Nukkumista ja lepoa varten miehistölle olisi tullut rakentaa teräsbetomisia maanalaisia linnakkeita ja erityisesti upseereille niihin olisi tullut sijoittaa tarkoituksenmukaiset kerhotilat, joihin olisi voinut turvallisesti kutsua myös kotiväkeä pitämään huolta upseerien henkisestä kunnosta. Sinkku-upseereille tietenkin asianmukaiset eskoteeripalvelijat olis voitu lotista kutsua paikalle.
Näin olisi helposti torjuttu vihollinen! Ehkä olisi uskallettu jopa vastahyökkäykseen!1930-luvun puolustusmäärärahat riittivät nipin napin kokardin, vyön ja tuntolevyn hankintaan.
Edes asetta ei ollut jokaiselle miehelle.
Pääsitkö läpi kutsunnasta? - oikaisu
Tiedätkö-että kirjoitti:
1930-luvun puolustusmäärärahat riittivät nipin napin kokardin, vyön ja tuntolevyn hankintaan.
Edes asetta ei ollut jokaiselle miehelle.
Pääsitkö läpi kutsunnasta?No, nyt hä sie puhut vähänlaisesti, mutta asiaa!!
Puolustusmäärärahoja olisi tullut korottaa heti 1933 kymmenen- ellei satakertaiseksi. Niillä olisi voitu hankkia panssarilaiva Väinämöiselle ja Ilmariselle niille suunnitellut tukialukset, jotta ko. alukset olisivat voineet toimia tehokkaana taisteluosastona Itämerellä.
Ilmavoimille olisi voitu uusilla puolustusmäärärahoilla hankkia myös pitkän matkan pommittajia, jotta olisi saatu tehtyä vastaiskuja Moskovaan ja pommitettu se parilla sadalla koneella maantasalle.
Puhumattakaan niistä puolustusmäärärahoilla hankittavista lukuisista rynnäkköpanssarimuodostelmista, joiden avulla olisi voitu edetä Leningradiin (niin kuin Pietaria tuolloin kutsuttiin). Leningradin valloittaminen suomalaisten toimesta olisi voinut saada Stalin ryhtymään rauhanneuvotteluihin aikaisemmin kuin vasta tammikuun lopulla 1940. Tästä olisi ollut valtavaa hyötyä Suomelle.
Itse asiassa kun suomalaiset verekset, uusilla määrärahoilla varustetut joukot olisivat edenneet aina Moskovaan asti, olisi Stalin voitu pidätäää ja asettaa syytteeseen Suomen tehdystä kansainvälisen lain vastaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja tuomita kuolemaan sotasyyllisenä.
Mitähän kutsuntaa mahdat tarkoittaa? Minua on isänmaa kutsunut monasti. Ei ole ollut pulaa viinasta ja naisista. Ja muonaa on ollut riittävästi ja se on ollut hyvää! - Tarkoitin-siis
kutsuntaa lääkärintarkastuksineen. Siellä otetaan palveluksen vain täysjärkiset.
- oikaisu
Tarkoitin-siis kirjoitti:
kutsuntaa lääkärintarkastuksineen. Siellä otetaan palveluksen vain täysjärkiset.
Täysjärkiset ehkä otetaan palvelukseen, mutta huumorintajuisten voi olla vaikea selvitä läpi. Ainakin jos kutsuntoihin olisi tullut joku kaltaisesi.
Itselle jäi mieleen kerran telttamajoituksessa, kun kapiainen tuli herättelemään muiden jo aikaa sitten mentyä asemiin jonkin hälytyksen vuoksi varmaankin johonkin kasemattiin, että sanoessani "mene kuule mun puolesta ihan itse", niin äijä hörähti vain nauruun ja poistui teltasta. En kuullut tapauksesta myöhemmin mitään. Joillakin on huumorintaju kohdillaan! ;) - Sekin-tyyppi
oikaisu kirjoitti:
Täysjärkiset ehkä otetaan palvelukseen, mutta huumorintajuisten voi olla vaikea selvitä läpi. Ainakin jos kutsuntoihin olisi tullut joku kaltaisesi.
Itselle jäi mieleen kerran telttamajoituksessa, kun kapiainen tuli herättelemään muiden jo aikaa sitten mentyä asemiin jonkin hälytyksen vuoksi varmaankin johonkin kasemattiin, että sanoessani "mene kuule mun puolesta ihan itse", niin äijä hörähti vain nauruun ja poistui teltasta. En kuullut tapauksesta myöhemmin mitään. Joillakin on huumorintaju kohdillaan! ;)tajusi käyttökelpoisuutesi vähäisyyden. Se olet todistanut noilla vaustelurunoiluilla.
- oikaisu
Sekin-tyyppi kirjoitti:
tajusi käyttökelpoisuutesi vähäisyyden. Se olet todistanut noilla vaustelurunoiluilla.
Niin, voihan se olla vähäinen kapiaisen mielestä, mutta mehän ei anneta Rokan Antin kanssa sen häiritä tuota soan käyntiä. Se on sellane tuo sodan tratekia; ammutaan sillo' kun se vihollinen tulee hollille, muuten ei välitetä noist' kuumakalleista.
- homoluutnantti
Tarkoitin-siis kirjoitti:
kutsuntaa lääkärintarkastuksineen. Siellä otetaan palveluksen vain täysjärkiset.
Sinä et ole näköjään käynyt kutsunnoissa, siellä ei tosiaan valikoida palvelukseen järkevyyden perusteella, itse asiassa ei tehdä minkäälaista valintaa älyn perusteella, kukaan ei ole ollut liian tyhmä palvelukseen! Etu palveluksessa on homoseksuaaliset taipumukset, jotta poikaporukassa viihtyy ja nöyryys, sekä tyhmyys.
- Anonyymi
homoluutnantti kirjoitti:
Sinä et ole näköjään käynyt kutsunnoissa, siellä ei tosiaan valikoida palvelukseen järkevyyden perusteella, itse asiassa ei tehdä minkäälaista valintaa älyn perusteella, kukaan ei ole ollut liian tyhmä palvelukseen! Etu palveluksessa on homoseksuaaliset taipumukset, jotta poikaporukassa viihtyy ja nöyryys, sekä tyhmyys.
” Etu palveluksessa on homoseksuaaliset taipumukset, jotta poikaporukassa viihtyy ja nöyryys, sekä tyhmyys”
Selkeästi Tarkkispoika on taas päässyt määrittelemään sotamiehen ominaisuuksia tyyliin anus ja eritteet?
- Eikallis
Kasematti siis on betonilla suojattu tykin tuliasema, venäläiset itse pitivät näiden puuttumista suurimpana tekijänä, toki yhdyshautoja pitkin olisi ollut helpointa jättää asemat.
- Heittimet
Kranaatinheittimiä ja niihin ammuksia olisi ollut suomalaisille iso plussa
- Anonyymi
Täällä hurrinvihaajat ohittelevat faktoja ihan lentämällä. Summa murtui Lähteen lohkolla nimenomaan siksi, että juuri niin oli suunniteltukin. Summan rintamalla tekivät venäläiset laajan hyökkäyksen, jonka tarkoitus oli sitoa suomalaisten joukot koko kaistalla niin, ettei apua voitaisi Lähteen lohkolla saada. Sitten keskitettiin raskain voima Lähteelle, jossa noin 4 kilometrin osuutta vastaan lähetettiin 150 panssarivaunua, eli melkein 40/kilometri. Edeltävien päivien koehyökkäysten jälkeen oli vihollinen paikantanut suomalaisten panssarintorjuntatykit, joita oli lohkolla kaikkiaan kuusi. Niistä kolme ammuttiin toimintakyvyttömäksi heti hyökkäyksen alussa, ja kaksi hyökkäyksen aikana. Panssarivaunujen torjumiseen ei niiden suuren määrän ja torjuntakaluston puuttumisen vuoksi ollut minkäänlaista mahdollisuutta.
Läpihän sieltä tultiin, ja suomalaiset joukot romahtivat paniikkiin suunnilleen samalla tavalla, kuin vuonna 1944 Valkeasaaressa. Kielestä ei siinä enää ollut kysymys.
Ja sanottakoon vielä, että yhtä massiivista murtokiilaa ei Neuvostoarmeija käyttänyt missään muualla: läpimurtopaikka oli nimenomaan Lähteen lohko, ja murtopäivän suurhyökkäys oli selvästi aikaisempia suurempi.- Anonyymi
Kyseessä ei ollut läpimurto, vaan painuma puolustusasemassa. Taistelu jatkui koko ajan ja suomalaiset vetäytyivät hitaasti Väliasemaan.
- Anonyymi
Toinen maailmasota tuntuu tarjoilevan yllinkyllin mielenkiintoista "sisältöä" iltapäivälehdistöllemme, mutta yksikään niistä ei vielä ole tuonut esiin talvisodan ratkaisutaistelua Summan rintamalla, Lähteen lohkolla helmikuun alussa 1940, jossa pensasneuvostoliittolaiset pääsivät tekemään läpimurron suomenruotsalaisten puolustajien raskaiden tappioiden jälkeen. Tosin nuo raskaat tappiot tuntuivat tulleen pikaisesti korvatuiksi, kun suomenruotsalaiset seuraavan kerrran kokoontuivat takalinjoilla soppakanuunan äärellä.
- Anonyymi
Eiollut läpimurtoa, vaan painuma pääasemassa, joka hitaasti laajeni. Joukot pystyivät vetäytymään Väliasaemaan kohtalaisessa järjestyksessä.
Lindmanin pataljoonasta ei ollut kovin montaa miestä jäljellä. Asemat olivat huonommat ja aseet vähemmät, kuin aiemmissa hyökkäyksissä.
Nyt oli ihollisella kerta kaikkiaan käytössä sellainen massa, että se murjoi väkisin tietään eteenpäin.
Ei ollut tarpeen kysyä, mitä kieltä puolustaja puhui.
- Anonyymi
Luoteisrintamalla oli siirrettynä Timosenko ja Zukov hänen esikuntapäällikkönä, näille Stalin antoi lisämateriaalia ja joukkoja toisin kuin aiemmin epäonnistuneille. Menetetyllä materiaalilla olisi ollut Kannaksella toisenkainen vaikutus. 23 jv-divisioonaa ja 5 panssariprikaatia sekä 15 lentorykmenttiä ja 2800 tykkiä, joista vain puolet oli kevyitä. Timosenkolla politrukit korvattiin kouluttajilla, eikä sosialismia paasattu enää.
Ensin tunnusteltiin koko rintama, sitten alettiin rumputuli kellon ympäri. Opittu Raatteesta? tämän jälkeen tuli Stalinin moukari, panssarit hyökkäsivät koko rintaman leveydellä.
Summan ja Lähteen kylien ympäristö sopi tähän päähyökkäyskohteena, komppania kutakin, t-26 ja t-28:a. Siellä ei olut metsää, vaan tasaista.
Panssarit eivät yksin voisi aluetta valloittaa, koska suomalaiset olivat taisteluhaudoissa kukkulalla. Peräti 123. D kävi linnoitusten kimppuun ja 100. D sitten Summaan.
Bofors tykkinsä menetettyään Poppius saarrettiin panssareilla, ajamalla ampuma-aukkojen eteen, 11.2.1940 suurhyökkäyksessä. Poppius suojasi Miljoonaa, sinne ei päässyt hiippailemaan.
12.2. 255. jr saartaa Miljoonan. Suomalaisten 4/Jr9 on liian heikko ottamaan sitä takaisin, sisäänmurto on tosiasia.
13.2. 245. jr etenee kahden panssaripataljoonan kanssa Lähteen tukilinjalle ja saavuttaa läpimurron. Mannerheim-linja menetetään. - Anonyymi
Ruotsinkielisen JR 10:n tappiot Talvisodassa olivat 465 miestä kaatuneina, haavoihinsa menehtyneinä ja kadonneina, myöhemmin kuolleiksi vahvistettuina. Tappiot olivat keskimääräistä suuremmat. Ne olivat mm. suuremmat kuin JR 8:lla, JR 9:llä, JR 10:lle, JR 13:lla ja JR 15:lla.
- Anonyymi
Käsittääkseni ei Poppiusta ja Miljoonalinnaketta "menetetty". Kummastakaan ei vetäydytty. Poppius ammuttiin kuusituumaisilla murusiksi, miehineen kaikkineen, ja Miljoonalinnake räjäytettiin, kun sisällä olijat kieltäytyivät antautumasta. Kyllä hurrivihassakin pitäisi totuus muistaa.
Lähteen lohkolla oli suomalaisia noin 400 miestä ja kaksi pst-tykkiä. Venäläisiä hyökkäsi tasan yksi divisioona, eli noin 15.000 miestä, ja hyökkäykseen oli keskitetty myös panssariprikaati, jossa vaunuja oli yli sata. Noin rajua ylivoimaa ei oltu nähty missään aiemmin.
Lähteen lohko oli Timoshenkon päättämä murtopaikka, johon keskitettiin raskain voima. Samaan aikaan rinnakkaisille lohkoille hyökkäyksen tärkein tarkoitus oli suomalaisten joukkojen sitominen niin, että apua ei voitu irroittaa.
Lähdettä ei olisi pystynyt pitämään minkään kielinen porukka. - Anonyymi
Viipurin porttina toiminut Summa levisi kuin dominopalikat, Itä-kannaksella kaikki Taipaleen lohkon kasematit tuhoutuivat tai menetettiin Puna-armeijalle viimeistään tammikuussa 1940.
Iäisyyskysymys oli Länsi-Kannas joka käänteissä, tämä herättää kysymyksen olisiko jääkärien kuulunut pysyäkin aliuopseereina. - Anonyymi
" Viipurin porttina toiminut Summa levisi kuin dominopalikat, Itä-kannaksella "
Mitenkäs Stalinin hyökkäys seuraavaksi eteni? Kun Summa murtui, niin....
Kuinka tarina jatkui? - Anonyymi
Tämä "hurrit pakenivat, rintama romahti" -roska pitää näköjään toistaa tällä palstalla joka viikko.
Ja kuitenkin sotahistoriasta voisi keskustella asiallisestikin...- Anonyymi
Ei voi mielenvikaiset hurrivihaajat keksi uutta jankkaamista
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei voi mielenvikaiset hurrivihaajat keksi uutta jankkaamista
Totuus ottaa näemmä lujille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totuus ottaa näemmä lujille.
Tämä ”tietojen” kanssa valikoiva ja vääristelevä pelleily, saa sinut arvon hurrivihaaja, näyttämään aivan todella yksinkertaisena ihmisenä joka
a) ei tiedä mistä puhuu
b) ei tiedä että ei tiedä mitä puhuu
c) luulee tietävänsä mistä puhuu
- Anonyymi
Ottakaa huomioon että noiden viiden päivän aikana keskimäärin lähes 100,000 kranaattia päivittäin ammuttiin suomalaisten asemaan 7.Armeijan putkista. Tykistökranaattien selvä enemmistö oli myös raskaita. Esim. 152 mm ammusten osuus oli huomattava. Jopa järeitä ammuksia ammuttiin Summan ja sitä ympäröineen lohkon alueelle 6,304 ammusta 11-15.heinäkuuta. Koko Talvisodan aikana Kannaksella 53,195.
- Anonyymi
Taipaleella ammuttiin samanlaisia määriä, mutta rintama piti. Suomenkieliset eivät juosseet karkuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taipaleella ammuttiin samanlaisia määriä, mutta rintama piti. Suomenkieliset eivät juosseet karkuun.
Aijaa. Ei juossut vai…. Entäs II/ 1.Pr ” hurrit” jotka ansiokkaasti torjuivat jokaisen hyökkäyksen Leipäsuon lohkolla.. ja mites ne jopa parin divisioonan verran rintamakarkuria jotka pakenivat kannakselta, mikä heidän äidinkieli oli?
Onko vähän hölmö tämä sinun ”punainen lanka”?
- Anonyymi
Taipaleessa oli tykistöä tuplasti, mutta Summaan olisi pitänyt saada myös ammuksia nelinkertaisesti, missä olivat Vickersit, niitä ei voitu käyttää vikojen takia. Mannerheim pakitti tästä syystä. Raskaita kranaatinheittimiä oli Talvisodan alussa ainoastaan kaksi kappaletta, eikä ollut varaa ja taitoa hankkia omaa tykkien sytytin tuotantoa.
- Anonyymi
KRH
- Anonyymi
Summa murtui, koska jossain tukkohdassa ollvat mosatrampparit kieltäytyneet maleksimasta etullnjassa. He ollvat sanoneet: tapelkoot ne jotka saavat palkkaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Metsäkoneen kuljettaja huuteli tutkijalle
"voisit kyllä ottaa rintaliivit pois ennen kuin tulet minulle juttelemaan, hän sanoo." https://yle.fi/a/74-20106446 On7049209Suomi on täysin sekaisin
Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-20000103863839Sano vain suoraan, että nyt riittää
ettei kiinnosta. Sano, että lopeta! En ihmettelisi, jos olet saanut tarpeeksesi ja toivot minun ymmärtävän lopettaa. Eh432795Kaikki ei vieläkään usko luontokatoon.
Suomussalmen Hukkajoella foliohattu metsäkoneen kuljettaja tuhosi tuhansia harvinaisia jokihelmisimpukoita eli raakkuja872690Mari Rantanen asettaa sairaan lapsen edun oman uransa edelle - (tekikö Marin samaa)
Noin toimii kunnon vastuuntuntoinen äiti, mutta siitäkin nämä mt-ongelmaiset vasemmistolaiset häntä täällä haukkuvat. "1752505Ohhoh! Ex-pääministeri Sanna Marinin Joni-rakas paljasti ilouutisen: "Tässä kuussa..."
Sanna Marin on ollut naimisissa Markus Räikkösen kanssa. Nyt hänen seurassaan on usein julkkishiusmuotoilija Joni Willb552504- 1521783
Luokatonta toimintaa
Tyrmistyttävää toimintaa Stora Enson korjuu yrittäjältä Hukkajoella. Täyttä piittaamattomuutta laeista ja luontoarvoista681612Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka
minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa141560Maailmankuulu homopingviini on kuollut
Minä niin toivoin että pariskunta olisi saatu kunniavieraiksi ensi kesän Prideen. 💔 "Maailmankuulu homopingviini on k61393