Pellon päättäjät

Eipä sille tohi mitään valittaakaan kun puolue isännöi pressan alaisena,menee pian soittaan puolueen päällikölle ja se soittaa pressalle niin kunnanhallitus eroaa.Sehän keskustan voima on nykyajassa

Pelloa johtavat nyt niin lahjattomat politrukit, että ei koskaan aiemmin. On selvää että lukenut ja terävä nuori kunnanjohtaja ottaa silloin vallan. Edeltäjällä ei paukut siihen riittäneet ja kunnanvaltuustolla ja lautakunnilla oli se valta minkä niille pellolaiset olivat vaaleissa antaneet. Nyt on toisin. Puheenjohtaja elvistelee lehdessä sähköyhtiön osakkeilla, joiden hankkimistavat liittyvät hänen ammattiinsa. Hallituksen pj hoilaa miesköörissä eikä ota mitään kantaa mihinkään. Persut tulivat rytinällä sisään, mutta ovatpa sitten rauhoittuneet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalla on täysin pallo hukassa. Kylillä uhoaa, mutta kun on valtuustosalissa niin ei uskalla puhua mitään. Kyllä tällä menolla voidaan Pellossakin kutistaa valtuuston kokoonpano puoleen, josko siihenkään. Kuntalaisten äänet ovat menneet hukkaan.

"Hallituksen pj hoilaa miesköörissä eikä ota mitään kantaa mihinkään" Parempi seki.
Tää herruli on oikee pelimies jos joku, Haukkuu takana ku naapurin rakki toiset puoluekaverit ja hajottaa porukat. Uskoutuu juttunensa vuorollaan kullekin. Näin sitä kerrää ittele kannatusta. Kepulaista kuntapolitiikkaa- kepu pettää aina - omatki!

Kyllä son niin että kunnat lyötiin kanveisiin SoTe uudistuksessa. Tulevaisuuessa kunnat lakkaavat, jolloin pellonkin asiat hoidetaan maakäräjillä, ja hyvä niin.

Mitenkähän nyt kun kunta menettää sosiaalipuolen rahat.miståhån on seuraavaksi hyvä mulkata rahaa kunnanhankkeisiin.Vielä voi muutaman vuoden mellastaa,

Nyt Pellossa uskalletaan tehdä päätöksiä, hyvä niin. Parempi sekin kuin yrittää miellyttää kaikkia ja olla tekemättä mitään.

Baas on virkavastuulla toimiva johtava virkamies.

Pelloa johtavat edelleen päättäjät. Piste.

Byrloof. Sanaa pohdittuani hieman. Kasurisenpasuuna laulo oikealla, kai, 30- vuotisessa sodassa. Namien ja herkkujen ystävä. Sokeria ja suklaa saatto olla keski- Euroopan linnoissa myös suomalaisten sotilaiden arvioitavana. Pitkät matkat tarina. Iso- B, eli kankiväyrysen vasuritinasotilailla. Hän saatto olla sanonnan. Jokisen levinneet eväät. Joku tämän maan sotilaista 30- vuotisessa sodassa saatto kiinnostua maailmanpolitiikasta maistettuaan suklaata ja sokeria. Viinasen päiväkirjan ensimmäinen sivu. Torniossa olla, ensimmäinen sota päivä. Helkaviitonen vieressä. Tässä sitä ollaan. 30- vuotta myöhemmin Viinasen sotapäiväkirjan viimeinen sivu alkaa näin. Olen valehdellut kaikille. En voi palata kotimaisemiin. Haukuin muut. Palavat puut. Kirjat olivat upeita. Muodokkaat lepät, Karvaiset herkut. Palavat rauniot. Olen kai nähnyt ja kuullut liikaa. Kukaan ei usko minun selvinneen. Moni ei usko silmiään. Moni ei jaksa mitään. He suunnittelevat tulevia valkoisia valheita. Mitä minä sitten teen. Olin lyhyesti tehnyt kaiken, mitä en ole edes miettinyt. Olen syönyt hanhipaistia Ranskassa. Juonut viiniä. Pelannut rullee. Vanha kaasu ja minä. Itseni pystyn puhumaan takas. Mutta vanhakaasukin voi palata. Kaksi valkeaa samassa talossa ei ole mukavaa. Hanhenmunat liikkuvat...

Tuuli käsittelyyn. Valvokaa viisviikkoa. Olkaa syömättä. Kuulkaa tuulta. Vanha hapsu sanoo. Tuuli mistä tulee. Vaikea aika. Kaika. Olen valmis. Käymään. Halot aukeaa. Levollinen rauhallinen tuulinen. Kaikki samassa. Perinteinen venäläinen näytelmä. Suomessa tunnetaan Salon, tai Jaakon taina. Salonkipitoinen herkuttelu. Otetaan savolaisen rennosti. Huuhaa jengi tuntee tän pääkaunkiseudulla perusjorinana. Hermotmeni. Oli pääsiäinen. Voitin lotossa. Palataan alkuun. Hermotmeni... Kävin menneinä vuosikymmeninä keski- Euroopassa muutaman kerran. Muistona sieltä on Hanhivaaran tarinat. Ketsuppiviitonenjonon hännillä. Arbatun laulaa nyt lakisääteisenviisun loppukahinoista 30- vuotisen sodan tyyliin. Kardaashin heitti kielon patteriin vuorivilla orkesteri. Sarveli harveli. Isotassuvalapassu. Kasurisensäädöillä...

Hilibili- jengille, eli itselleni ja muille Hendrix:n musiikin ystäville, välihuomiolla, etten ole pidätetty vielä, enkä voit soittaa enää kitaraani, enkä muista enään muuta, kuin. Hyvä lakiviitonen. Joku cambiinaveto taakse päin. Alakakkosista, oon h2, siis takaressusta. Perusvalikko. Nyt herkutellaan tilanne. Hööki jengi ei voi kai tulla ulos asunnoista. Kohtane , Siis ysisuoran perusjengi... TartaTartaTartaTarta. Tarinata siis. Tarzan katsoi. Sitte vain. Otetaan päivänviisujen mukaan cambiina sana käsittelyyn. Mutta. Olen käynyt taidekoulun. Siirrytään alakakkoseen. Takarivinous. Vatu eteen. Lävilautasella. Laavagrilli. Hapsuviisu. Rambo, saatto. Olla. Ehkä ei, tai siis, otetaan... Heitetään eteen pasurisen rooli 30- vuotisessa sodassa. Viinasen sotapäiväkirjojen viimeistäeedellinen viimeinen lause rivillä. Siis huumoria. Karkit loppu. Huomenna suodetaan muodossa uiden johonki suuntaan. Ei kai olla lintuja. Osaan kyllä sukeltaa. Yksin ei ole hyvä uida? Mitä me tehdään yhdellä läskillä?

Kiinnostaa pohtia menneitä. Pohjois- Suomeen terveisiä. Minun piti vaihtaa alaa. Olin epävirallisen virallisesti taidemaalari. Olen toisella alalla nyt. Ihan kivaa silti on. Ennen mietin vanhoja. Nyt mietin vanhoja. Ei ole suurta eroa alan vaihtajalla. Odotin jännittyneenä uusia tuulia uudelta alalta. Nyt muistelen jo vanhoja. Omanlaista menoa. Kiitos