Elävä olentokin koostuu alkuaineista muodostuneista molekyyleistä. Mikä on elollisen ja elottoman materiaalin keskeinen ero.
Elollisen ja elottoman ero
miten.se.oli
2089
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mitä tapahtuu, kun yksisoluiselta "henki lähtee".
Kopioituminen ja vuorovaikutus ympäristön kanssa?
Taivaankappaleet kopioituvat hajoamalla ja tiivistymällä palloiksi ja tähdet ja planeetat ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Samoin kuin myös Maa ja Kuu vuorovesi-ilmiön ym. kautta.
Elämä palautuu jäännöksettömästi kemiaksi, joten oleellista eroa ei ole. Ero on siis syntynyt kielessä, ei luonnossa. Yksi ero kuitenkin olisi aika selvä. Kopioituva rakenne olisi "elämän" ominaisuus, mutta silloin tulisivat helposti mukaan kiteetkin ja tietokoneohjelmat.
Jotkut määrittelevät elämään kuuluvaksi lisäksi aineenvaihdunnan. Tehtiinpä määritelmä miten tahansa, aina se on vain ihmisen kieltä, joka vastaa heikosti todellisuutta. Luonto ei tunne tällaista eroa.
Elämä on entropian kasvusäännön vastainen ilmiö. Eikö. Se lienee siis jonkinlainen tilastollisen pääsäännön poikkeus.
Mutta entropian väheneminen edellyttää kuitenkin energiaa. Sitä saadaan tänne auringosta, jonka entropia vastaavasti kasvaa.
Näin. Entropian lisääntyminen koskee vain suljettuja järjestelmiä. Jos joku väittää, ettei järjestys ja informaatio voi paikallisesti lisääntyä, niin osoittakoon, että munasolu ja siittiösolu ovat yhteensä monimutkaisempia kuin ihminen.
Eli tuo "niskurointi" enrtopiasääntöä vastaan näyttäisi olevan elollisen keskeinen ominaisuus.
Olisikohan tuo niskurointi hyvä määritelmä elämälle?
"g5gg23", mikä tahansa kemiallinen prosessi, joka tuottaa mutkikkaampia eli energisempiä yhdisteitä, vaati energiaa. Sen sanotaan olevan eksoterminen. Kun energiaa lisätään prosessiin, entropia kasvaa muualla. Elämä ei käyttäydy eri tavalla.
Niin, mutta elävässä luonnossa mennään tavallaan "vastavirtaan" eli monimutkaisempiin rakenteisiin. Yleensä elottomassa luonnossa kaikki pyrkii energiaminimiin, vaikka energiaa onkin tarjolla esim. auringosta.
Entropian väheneminen avoimessa järjestelmässä ei tarvitse biokemiallisia prosesseja. Esimerkiksi juuri nyt järvet alkavat olla 4 asteisia. Tällöin järven lämpötila on kauttaaltaan sama eli pinnasta pohjaan energiaa on yhtä paljon.
Kun syksy etenee, vesi kuitenkin järjestäytyy kerroksiin, niin että pohjimmaisena on 4 asteinen vesi ja sen yläpuolella kylmempiä vesikerroksia. Päällimmäisenä on alle 0-asteista jääksi kiteytynyttä vettä. Näin entropia järvessä on vähentynyt ja järjestys lisääntynyt ilman biokemiallisia prosesseja järven luovuttaessa lämpöenergiaa ilmaan.
Juuri siitä, että mutkikkaita yhdisteitä on muuallakin kuin "elävässä" luonnossa ja niitä syntyy lisääkin, tiedämme, että energiaa siirtyy muuhunkin ja entropia kasvaa toisaalla. Kyllä tämä on tuttua fysiikkaan perehtyneille, mutta jostakin kummasta syystä suunnitelmatalouden harrastajat eivät sitä ymmärrä. Olisikohan syy uskonnollinen?
Aivokuolema. Kuolleista aivoista ei synny kunnon ajatuksia. Kuolleet aivot ei tunnista todellisuutta. Kuolleet aivot pitävät kiinni pakkomielteisestä kuolleesta teoriasta.
Kuolleet aivot eivät synnytä mitään ajatuksia, eivät tunnista yhtään mitään, eivätkä pidä kiinni mistään teorioista. Kommenttisi oli taas kerran osoitus siitä siitä, miten lapsellisen typeriä väitteesi ovat. Jutuissasi ei ole järjen häivää.
Vahva teoria tai ideologia usko voi olla merkki "kuolleista aivoista" koska tälläisissä pakkositoutuneissa aivoissa ei synny vapaata ajatteluvoimaa. (Henkiset resurssit eivät anna tilaa kriittiselle ajattelulle)
Termi "kuolleet aivot" voivat merkitä myös tätä, aina ei tarvitse ajatella biologisesti kuolleita aivoja. Elävä ihminenkin voi olla henkisesti kuollut.
Laitahan ukko raasu lainaus johonkin tekstiin, jossa termiä "kuolleet aivot" käytetään väittämälläsi tavalla. Yrität keksiä jälkikäteen termeille aivan uusia merkityksiä kun paska on jo housuissasi. Etkö osaa lainkaan ajatella, mitä kirjoittelet yleisellä palstalla. Jos joku täällä kirjoittajista on nyt selittelemässäsi merkityksessä "aivokuollut", niin sinä.
Tosiasia on, että juuri fundamentalistinen uskonto sitoo ajattelua pahemmin kuin mikään muu. Et uskalla avoimesti kritisoida ainuttakaan uskontosi väittämää, ovat ne kuinka järjenvastaisia hyvänsä.
Konkreettista ilmaisua voi käyttää myös kuvaannollisessa merkityksessä. Ei siihen tarvita linkkispämmiä.
Eri asia on sitten se, että kreationismi on tieteenvastainen oppi ja on yleensä uskonnollisesti motivoitu.
Voi ja käytetäänkin, mutta kun karkeasti yliampuvaa ilmaisua käytetään ensimmäistä kertaa, pitäisi se voida ymmärtää asiayhteydestä. Ajatusta voidaan sanoa aivokuolleeksi, mutta kuolleiden aivojen tuottama on ilmaisuna tökerö.
Onhan se nyt täysin selvää ettei aivokuollut ajattele. Aivokuolema ei välttämättä merkitse biologista aivokuolemaa.
Vegetatiivisessa tilassa oleva ihminen on aivokuollut (ei aivosähkö toimintoja) mutta biologinen elämä voi jatkua hengityskoneen avulla. Vegetatiivisessa tilassa ihminen on kontaktikyvytön.
Hyvin harvinaista on se, että pitkästä koomasta ihminen voi herätä eli tulla rajoitetusti kontaktikykyiseksi. Vasta tämän heräämisen jälkeen voidaan jos mahdollista suunnitella lisää hoitotoimia.
Vegetatiivisessa tilassa ja pitkässä koomassa aivotoiminnot ovat varsin olemattomat taikka vähissä eli varsinaisesta ajattelusta ei voida edes puhua.
Toinen juttu on se, että tehokkaalla aivopesulla (manipuloinnilla) voidaan saada aikaa suuria muutoksia ajattelutoiminnassa. Jossakin vaiheessa yksilön "vanha ajattelu" kuolee ja korvautuu uudella.
Käsittääkseni kysymys on veteen piirretty viiva. Elollinen olisi siis proteiini möykky, joka monistaa proteiininsa. Mutta virusten perskeleet oppivatten jo alkumeressä hyödyntämään alkusoluja. Ja ihminenhän on vain melkoisen bakteeripopulaation kasvualusta. Joka vahingossa? kykeni ymmärtämään olemassaolonsa.