Eikös se niin mene, et joutuu olee yksin loppuelämän???
Eli koulussa syrjitystä ihmisestä tulee atm/atn??
kokenut-tämän-kaiken
32115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Juuri noin. Koulukiusaajat naiset taas palkitsevat seksillä ja rakkaudella.
Miehetkin palkitsevat koulukiusaajat seksillä ja rakkaudella :(
Tuskinpa. Miehet arvostavat naisissa hellyyttä ja huolenpitoa, kun taas naiset arvostavat miehissä väkivaltaisuutta ja paskuutta.
Eivät palkitse koska miehet saavat ja naiset antavat.
Tuo on potaskaa niin miesten kuin naistenkin osalta.
Miten selität sen, että kaikki koulukiusaaja tytöt, jotka tunsin, olivat ja ovat juurikin niitä suosittuja?
Sosiaalisuus on kaikkissa sukupuolissa haluttu ominaisuus ja koulukiusaajat ovat usein sosiaalisesti lahjakkaita.
Kyllä ne vittupää tytöt, ne jännä-jennat, jotka kiusasivat meitä nössöjä kilttejä tyttöjä, oli kaikkien poikien suosiossa. Jopa ne nössöt pojat vittuilivat ainakin minulle jännä-jennojen läsnä ollessa, koska yrittivät päästä näiden vittumaisten pikku -lutkien suosioon. Itse olin koko peruskoulun kiusattu kaikkien taholta, niin tyttöjen kuin poikien, ja se teki minusta paitsi at -naisen, myös misantroopin.
Rakkaudesta se hevonenkin potkii. :-)
Se takia sinuakin varmaan kiusattiin...juupa juu.
Ei minua koskaan kiusattukaan. :-/
Pidä ystävällisesti muka humoristiset kommenttisi itselläsi.
Apua, nyt se suuttui. :-(
Eikö aidosti koulukiusatulla ole oikeus suuttua, jos hänen kokemuksiaan pilkataan?
Voidaan keskustella siitä vaikka maitolautasen äärellä. :3
Ei ainakaan minun kohdallani ole pitänyt paikkaansa. Koulussa minulla ei ollut oikeastaan yhtään kaveria ja kiusattiin 9. luokalle asti mutta kyllä silti on ollut suhteita ennen ja jälkeen perheen perustamisen ;)
Ei se mene noin.
Ennemminkin ne ominaisuudet, jotka saattavat johtaa yksinäisyyteen, saattavat altistaa myös koulukiusaamiseen. Esim. ne sosiaaliset ongelmat.
Koulukiusaaminen voi myös toki tuhota itsetunnon, joka johtaa samaan lopputulokseen joillakin ihmisillä.
Ei se nyt noin mustavalkoista ole. Ihmisen luonteestahan se on kiinni miten paljon jää kiinni huonoihin kokemuksiin ja miten paljon pystyy käsittelemään ja jatkamaan elämää eteenpäin. Eheytymään.
Luulen, että ei pelkkä koulukiusaaminen ihmistä pysyvästi riko vaan taustalla on jotain muutakin mikä tekee hauraaksi. On selvää, että kiusatun elämään vaikuttaa paljon sekin miten paljon rakkautta ja ymmärrystä saa osakseen samalla kun jotkut kiusaa.
Riippuu millainen ihminen on. Osa koulukiusatuista jää maahan makaamaan ja ovat katkeria kiusaajilleen koko loppuelämänsä. Osa taas ei anna kiusaajien voittaa, sysäävät kiusaamisen aiheuttamat muistot syrjään ja jatkavat elämäänsä. Itsellänikin jäi traumoja lapsuudesta, kun periaatteessa koko ala-asteen olin kiusattu, mutta sen jälkeen olen päättänyt tehdä niin paljon elämässäni kuin pystyn ja olen paljon menestykkäämpi kuin entiset kiusaajani. Jos tapaisin heidät nyt kadulla niin tuskin tuntisin edes katkeeruutta.
Riippunee myös aika paljon kiusaamisen asteesta. Muutama nälväisy silloin tällöin on kokolailla eri asia mitä koko kouluajan jatkuva hyljeksintä ja/tai systeemaattinen kiusaaminen jonkun koplan toimesta.
Hyvä tietenkin jos sisäinen liekki ei sammu ja kiusaaminen on lähinnä bensaa liekkeihin kuten sinulla. Tuntuu vain, että jotkut saa aivan liian suuren lastin pienille hartioille. Moni kun ei kestäisi samaa edes aikuisena.
Itseäni kiusattiin fyysisesti ja henkisesti koko ala-asteen ajan. Kun isäni kuoli niin kiusaajat olivat kirjoittaneet luokan taululle pilkkaavia tekstejä asiasta. Minut eristettiin aina porukasta. Valittiin aina viimeiseksi kaikkeen ja silloinkin valituksien kera. Naureskeltiin kun pidin esitystä luokan edessä. En oikeastaan tiedä mitään tiettyä syytä tähän kaikkeen, en ollut mitenkään erikoisen näköinen ja muutenkin olin rauhallinen. Toki vuosia kestänyt kiusaaminen vaikutti sillä tavalla, että vetäydyin täysin kuoreeni.
Koulun vaihto yläasteella täysin uusiin piireihin ja psykiatrilla käynti auttoi valtavasti. Sain tavallaan luoda itseni uudestaan siellä, kun kukaan ei tuntenut minua. Itseluottamukseni kasvoi ja sain ystäviä. Tämän jälkeen elämä on ollut aika noususuhdanteessa. Yhden "pienemmän" kiusaajan tapasin täysi-ikäisenä ja ei hän meinannut edes tunnistaa minua. Olin kuulema täysin eri ihminen ja se ei ollut oikeastaan yhtään liioiteltu - olin vihdoinkin päässyt elämään ja kasvamaan.
Nuo kiusaamiset jättivät kyllä arpensa ja teki minusta jollakin tavalla kovan. En vieläkään pysty täysin luottamaan ihmisiin, mutta ei se ei kuitenkaan saa määritellä miten elän loppuelämäni. Vaikka aluksi se tuntui ihan helvetin vaikealta ja kesti vuosia pystyä välittämään itsestäni niin se on kannattanut.
Tarkoitus ei ollut vähätellä vaan lähinnä muistuttaa miten äärimmäistä kiusaaminen paikoin on. Sinulle ei siis selvästikään tarjoiltu light-versiota kuten itselle. Mutta hienoa että olet sen silti onnistunut kääntämään voimavaraksi. Arvet taitaa kuitenkin aina jäädä kiusaamisesta ja kevyemmästä kohtelusta huolimatta olen itsekin huono luottamaan ihmisiin. Inhorealistisesti tarkasteltuna se on ihan hyvä piirre.
Atn naisia ei ole koska ne menee kiusaaja jännämiesten kanssa naimisiin
Tässä ohjelmassa yksi koulukiusattu: http://areena.yle.fi/1-2952683
palstan miehet nuo ohjelmassa treffiin osallistujat. Siinä on hieman erikoinen mies, koulukiusattukin vähän, ja geeniperimältään vähän poikkeava, mutta jokseenkin suomikulttuuriin sopeutunut nainen. Katselin pätkiä sieltä täältä, illalla loput.
Juu ja joissain tapauksissa myös vaarallisia psykopaatteja.
Valaisen tähän vähän omaa tarinaani kun tätä täällä mietitte.
Olen itse ollut hyvin kiltti luonne pienestä pitäen. Olen kasvanut ongelma perheessä jossa sattui yksi "traumaattinen" asia pienenä mikä on osallaan vaikuttanut elämääni joskus suurestikkin. Ja koska kotona oli niin paljon ongelmia ja oltiin köyhiä niin en käynyt koskaan missään ja sen takia jäi nuorena kaikki nuoruuden asiat kokematta. Sen lisäksi mua kiusattiin pienenä aina 7.luokalle saakka. 7 ja 8 välisenä kesänä venähdin sen verran pituutta että kun tulin syksyllä kouluun niin ihmisten suut "loksahtivat". Tätäkään en silloin itse tajunnut mistä moinen johtui vaan pidin ihmisten katseita lähinnä "vittuiluna". Ajattelin siis aina että vaikka ei enää kiusattu niin paljoa niin musta puhuttiin aika varmasti paskaa koska olin köyhästä perheestä..
No nyt sit lähentelen jo kolmeekymppiä ja olen ulkoisesti "YTM" eli olen siis perinyt hyvät geenit.. saan katseita naisilta ja huomiota. Joku on joskus sanonut jopa helvetin hyvän näköseks. Mutta muuten olen tän kaiken jälkeen vieläkin niin "fucked up" päästäni että sen puolesta menen vieläkin ATM:stä.
Välillä mietin vieläkin että parempi olisi vaan jos päättäisin päiväni :|
Oon ollu jo jonkin aikaa työtön tässä ja en ole koskaan seurustellut.
Neitsyt en sentään ole jos tästä nyt jotain positiivista voi kaivaa. Muuten tää elämä on ollu yhtä paskaa :|
Sanoisin teille joita kiusataan että pitäkää puolenne! Vetäkää vaikka lättyyn jos ei muuta! Mulle sanottii aina pienenä et älä lyö ketää.. ja se kaduttaa että sitä neuvoa olen kuunnellut!!! Mä oon sitä mieltä että LYÖKÄÄ NIITÄ KUSIPÄITÄ!!
Mutta kai se on luonne mikä eniten siihen vaikuttaa.. tuosta vielä jäi puuttumaan se etten koskaan oikeastaan hakenut mistään minkäänlaista tukea/saanut minkäänlaista tukea. Se on kun on kiltti luonne niin sitä vaan "nieli" kaiken paskan.
Koulussakin yrittivät psykiatrin avulla saada mua aukeemaa.. no se meni niin et aina ku oli psykiatrin aika niin istuin vaan hiljaa enkä sanonut mitään. Jälkeenpäin tämä on kaduttanut koska olen miettinyt että ehkä sille psykiatrille avautumisesta olisi saattanut olla hyötyä.
Hiljainen olen edelleen :|
Tämä selittääkin sen, miksi ExPUA:lla ja DarkFearilla on poikuus yhä tallella. Kumpainenkin ovat olleet kouluaikoina kiusattuja ja nykyään he ovat sitä tällä palstalla.
Monella menestyneellä julkkiksellakin on kiusaamiskokemuksia lapsuudestaan ja/tai nuoruudestaan eli mitään tuollaista yhteneväisyyttä asialle ei ole. Kiusaaminen on kuitenkin aina väärin ja jättää arvet kiusattuun. Ei ihmisiä pitäisi arvottaa sen mukaan kuinka "vahvoja" he kiusaamisenkin suhteen ovat. Jollekin herkemmällä ja hyvin ujolle kiusaaminen voi olla todella tuhoisaa.
Menee vähän eri tavalla miehillä ja naisilla.
Naisen suosion määrittää ulkonäkö. Eli kiusaaminen ei sinänsä muuta paljoakaan naisen markkina-arvoa, mutta saattaa aiheuttaa sen ettei nainen enää luota miehiin tai pukeutuu tavalla joka piilottaa ulkoiset avut.
Miehelle koulukiusaus on usein kuolinisku, koska miehissä universaalisti arvostettavia ominaisuuksia ovat itsevarmuus, johtajuus, voima, rohkeus, sosiaalisuus ja jämeryys. Koulukiusatun on todella haastavaa kehittyä tällaiseksi mieheksi, ellei sitten hanki jotain kiertotietä rahaa ja statusta.
Jos naisen suosion määrittäisi vain ulkonäkö, olisivat sosiaalinen ja epäsosiaalinen nainen yhtä suosittuja. Kuitenkin sosiaalinen on aina suosittu oli sitten kaunis tai tavallinen tai jopa ei niin viehättävän näköinen.
Totuuden sokkotreffit
http://areena.yle.fi/1-2952683
Voisi olla oma aloitus, mutta nimim.Helka oli laittanut koulukiusaukseen liittyen linkin ylempänä tähän ketjuun, joten olkoon tässä.
Kaksi eka jaksoa katsottu, ja kovin erilaisia olivat persoonat. Ekassa toinen oli työtä vieroksuva "käsilläparantajashamaani", ja toinen taas työstä enimmältään arvostusta hakeva, eli pariksi lopultakin aika mahdottomat.
Toka jaksossa naisen kohtalona oli teininä podettu sairaus ja seurauksena ehkä lapsettomuus. Miehen myötätunto toki syvä, mutta nainen ei voi ottaa omalletunnolleen sitä, että mies joutuisi luopumaan/riskeeraamaan tulevaisuudensuunnitelmiaan ja haaveitaan.
Katsellaan sokkoja lisää.