https://fi.wikipedia.org/wiki/Puupolttoaine#Halko
Tuossa sanotaan, että joku käyttää saunapuusta/klapista/pilkkeestä sanaa 'halko'.
Missä päin halko on tässä merkityksessä käytössä?
Havaitsin asian vasta juuri, joten kiinnostaa. Saadaanpa kolmas tai neljäs sana tähän kansalliseen kotipolttopuun nimisysteemiin.
Tuossa sanotaan, että joku käyttää saunapuusta/klapista/pilkkeestä sanaa 'halko'.
Missä päin halko on tässä merkityksessä käytössä?
Havaitsin asian vasta juuri, joten kiinnostaa. Saadaanpa kolmas tai neljäs sana tähän kansalliseen kotipolttopuun nimisysteemiin.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Missä päin olisi sellainen nähtävyys kuin saunanpesä? Meillä on kyllä mökin saunassa kaksikin tulipesää, mutta saunanpesä? Entä puukiuas – voisin kuvitella puun olevan ylettömän palovaarallinen kiukaan materiaalina?
Jos ohut koivuranka katkotaan metrin pätkiksi mutta jätetään ne halkomatta, niin saadaanko silloinkin pinoon pantavaksi halkoja?
Lisää pilkettä silmäkulmaan?
http://www.taloussanomat.fi/yrittaja/2015/11/30/puuilo-myytiin-aikoo-tuplata-myymaloiden-maaran/201515801/137
Minä tunnustan polttavani savusaunani kiukaassa halkoja. Kiuas on sen verran iso, että metrinen halko käy polttoaineeksi. Metrisen halon nimittäminen pilkkeeksi tai klapiksi on minusta taas melkoista vähättelyä.
Juu, tämän metrisen halon minäkin ymmärrän.
Mutta kieliviranomaisten mukaan joku Suomessa ymmärtää polttaa myös saunalenkkimakkaranpuolikkaan kokoisia puupätkiä kotisalla ja kutsuu niitä haloiksi.
Odotellaan paikkakunta- ja murretietoja tänne...
Omalla murrealueellani Itä-Suomessa haloiksi nimitetään toki lyhempiäkin polttopuita kuin metrisiä. Itse olisin nimittämässä jo puolimetrisiä haloiksi, ja sitä lyhemmät ovat uunipuita tai pilkkeitä
Joo, haloiksi sanotaan. Tuolla savonmualla. Tai ainaki meilläpäin, en tiedä onko sitten yleistä. Kerran iskä poltti mun pleikkaripelinkii. Se oli Halo 3. Se vaan lisäsi tulta pessään.
Se on ehkä ennemminkin tätä mitä wikipediassa kutsutaan "arkisessa puhekielessä". Eli ihan tavallista kieltä ja näin kyllä sanotaan joka paikassa.
Joo, nimittäin kerran iskä leikkas mun tukan, niin sekin poltettiin saunanuunissa elikkä kiukaassa. Ja arvaapa mitä: ne hiuksetkin piti vielä halkoa ennen polttamista. :D
Haloo!
½ - metrisiä halkoja mä käytän mökin saunan lämmitykseen. Miksi kuitenkin poliitikot (Pekkarinen, Niinistö ja muut) sanovat, että "puuta ei saa polttaa monestakaan syystä" ?
Millä he itse lämmittävät saunansa? Sähköllä, kivihiilellä vai ydinvoimalla?
No, minä ainakin puhun haloista ihan tavallisten polttopuidenkin yhteydessä. En pysty vastaamaan murrealuekysymykseen, koska en tiettävästi puhu minkään alueen murretta (ainakaan kukaan ei yleensä kykene puheestani mitään murrealuetta tunnistamaan). Asunut olen Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Helsingissä (kaksi jälkimmäistä tarkoituksella erillään mainittuina, yhteensä ne muodostavat reilut neljäkymmentä vuotta tähänastisesta elämästäni), sukutaustaan liittyvät lähinnä itä- ja pohjoismurteet.
Itse asiassa vasta joskus lähes nelikymppisenä minulle selvisi, että halko-sanaa ylipäätään käytetään myös tavallista polttopuuta pidemmistä puista. Silloinkin taisin oppia sen ensimmäisenä muodossa "metrihalko" tms.
Uskaltaisin melkein väittää, että tuo haloista puhuminen klapien tai pilkkeiden tai minkä tahansa normaalin takan tai kiukaan tulipesään sopivien polttopuiden nimikkeenä on ihan tavanomaista kaikkien niiden keskuudessa, joiden elämänpiiriin ei kuulu polttopuiden teko itse kaadetuista puista. Eli valtaosan suomalaisista.
On suomalainen kauas erkaantunut todellisuudesta, jos ei tiedä puupalikoiden nimiä, mutta tuossa nyt jotakin:
http://www.halkoliiteri.com/?id=586
No, helsinkiläinen tuttava tuli lastensa kanssa kotonamme käymään, maaseudulla.
Kun tuli ruoka-aika, ja alettiin perunoita kaivamaan pellosta, sanoivat lapset, etteivät syö tuollaisia perunoita, vaan pitää hakea tehtaassa tehtyjä kaupan perunoita.
Ehkäpä, sun hesalainen tuttava lastensa kanssa, oli oppinut syömään ruoka-aikana, eikä vaan kaivamaan perunoita pellosta.
Ei se maalaisjunttien paskanhajuinen "todellisuus" ole ainoa olemassaoleva. Meille kaupunkilaisille, jotka olemme jo sukupolvien ajan asuneet kalustetuissa huoneissa, ei ole mitään käytännön merkitystä erilaisilla nimikkeillä erikokoisille puille. "Halko" riittää.
Niin, kalustettuja huoneitahan on lämmitetty hiilellä vain parin sukupolven verran. Sitä aiemmin kaupunkilaistenkin on ollut pakko polteltella niitä paskanhajusia halkoja. Tosin ihmettelen, mitä haju olisi halkoihin tai pilkkeisiin tarttunut, koska polttopuita ei juuri koskaan kuljetettu sontakärryillä.
Lisäksi, jos Sipilän biotalous etenee, niin paskanhajuiset puut ja biokaasut palaavat kaupunkeihinkin, mikä nirppanokkienkin on siedettävä.
Sipilä kieritellään hyvin pian tervassa ja höyhenissä ja lähetetään tavaravaunussa takaisin Ouluun.
Naapurin maatalossa oli kaupunkilaisvieraita ja viisivuotias poika halusi välttämättä päästä lypsylle. Selvisi, että joku oli kertonut pojalle, miten lypsäminen tapahtuu: pannaan ämpäri utareiden alla ja punpataan maito siihen lehmän hännällä.
Ei pidä paikkaansa tilaappa kuutio halkoja pihaasi puuhellaavarten ja ylläty se halko on klapina savonmurretta
Mikä on nimeltään se metrin mittainen tukinpätkä, josta tehdään halkoja tai pöllejä? Kielikorvani väittää tukkin olevan pidempi metrinen liian pitkä pölliksi. Yksinkertaisesti vaan tukinpätkä, vai onko sillä oma nimensä?
----------------
Kyll määä maataloudest tiedän, nuorempana olinkin nostelemassa perunoita seipäille.
Pohjanmaalla halkaistaan metrinmittaisista puupölleistä halkoja.
Jos pölli taas sahataan kiuaspituiseksi, sekin kai sitten on yhä vain 'pölli'. Enpä ole tuota tullut pohtineeksi eikä tule muuta nimeä nyt mieleen.
Meillä rangat katkotaan halon tai pilkkeen mittaisiksi pölkyiksi.
Jännästi "polttopuu" on "halottu" eli se on halko. Halko on siis oikeasti mikä tahansa puu, joka on halkaistu. Tuollaisen kiintometrilogiikan mukaan suomessa ei ollut halkopinoja ennen metrijärjestelmää.
On halottuja puita toki muitakin kuin halkoja. Aidas on on ainakin ennen ollut pitkä halkaistu (kuusi)riuku, josta on sitten värkätty aitaa. Pitkän, suhteellisen ohuen puun halkaisu on taitolaji, johon nykyihmisistä vain harvat kykenevät.
Kuution pino metrisiä halkoja on ollut nimeltään motti. Veikkaisin, että halkojen vakiomitta ennen metrijärjestelmää on ollut puoli syliä, eli hieman vajaat 90 cm.
Syli taipuu syltä. Halkominen halkoja, pilkkominen pilkkeitä. Klapi on ruotsalainen lainasana, joka alune perin on tarkoittanut kappaletta.
Pyydän anteeksi törkeää syli-sanan taivutustani; loppuillasta ei aina jaksa miettiä asioita loppuun saakka.
Vielä muistui mieleeni yksi, pieniä polttopuita merkitsevä termi, patakiila, jonka joku humoristi lienee ottanut ilokseen käyttöön.
Keskustelu käy kuumana. Yksi aluetieteellinen vastauskin saatu, jonka mukaan melkein koko Suomessa saunat lämpiävät haloilla.
Enpä silti suosittele ketjun nimimerkille "halollako.päähän" (30.11.2015 12:18) halkomyyjäksi ryhtymistä. Minun mielestäni ostaja saattaisi vetäistä jopa halolla päähän, jos saisi saunatikkuja mennessään noutamaan nimimerkiltä halkopinoa.
Nimimerkin "Häiriöhalko" (30.11.2015 18:50) mukaan kaikki halkaistu puu on halkoa. Voisiko olla myös 'katkoa' tai 'kaatoa'?
Non niin, Pohjanmaan vuoro:
Halko: metri puuta, joka on halkaistu
Klapi: n. 30 cm, joka on sahattu tuosta halosta ja pilkottu vielä pienemmäksi
Eli: halkominen: halkaistaan metrin mittaista puun osaa, pilkkominen: tehdään hellapuita, jotka on ennen pilkkomista sahattu n. 30 cm mittaiseksi tuosta edellisen halkaisun jälkeen.
Kielitietämätön kotkalainen täällä sanoo, että kaikki tarkoittavat samaa: halko = klapi = puu.
Pöllin päällä näitä kaikkia sitten kirveellä halotaan eli "tehdään polttopuita".
Halko-sana nyt itsessään selkeästi vihjaa, että synnytetty kappale on halkaistu tai halottu jostakin suuremmasta. Eli ei halko nyt ainakaan ole rangan pätkä.
Olisin tuosta eri mieltä. Kyllä halko on myös sellainen pätkä riittävän ohutta rankaa, jota ei ole tarve halkaista, ainoastaan aisata eli kuoria osittain kuivumisen varmistamiseksi.
With a good telescope, you can see craters on the moon.
Jos halkaistu puu on kuution särmän mittainen, eli haloista voi latoa kuution, niin sitten se puu on halko.
Kuution särmä voi olla vaikkapa d.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuutio
Minulle tämä on pöllipino eikä vielä siis halkoja:
http://2.bp.blogspot.com/-ADm2vbG70v0/UXAE_2Fn3DI/AAAAAAAABNo/KillN45f-H4/s1600/P4177641.jpg
Eikä vielä tässäkään panna halkoja pesään, vaikka aika pitkiä ovat:
http://www.vastavalo.fi/albums/userpics/15594/normal_2012_02_06110.jpg
Sen sijaan tuossa kipataan halkoja pihaan:
http://img.yle.fi/uutiset/perameri/article7471861.ece/ALTERNATES/w580/Puukuorma, polttopuu, klapi.jpg
Ja Pohjanmaalta ollaan.
Minä en puhuisi pölleistä, vaan halkopölkyistä. Pölli on minun sanastossani parimetrinen sellu- tai kuitupuu.
Hassua, meillä päin Pohjanmaata pölkky on lyhyempi eli joku puolimetrinen, halkaisematon, paksu puu. Pölkky on usein pystyasennossa: hakkuupölkky. Tai pölkky tukee jotain rakennelmaa pystyasennossa. Pölli on enemmän vaa´assa kuin pölkky.
Pölli voi meilläkin olla myös jopa kaksimetrinen.
Niin, meilläkin on usein alle kaksimetriset pöljiä.
>Pölli on minun sanastossani parimetrinen sellu- tai kuitupuu.
Olin kesän 1974 ajan Irina Björklundin kollega – en näyttelijänä vaan sahansoittajana. Instrumentteinani olivat appiukon uusi Raket ja käytettynä itselle ostamani Homelite. Tehtävänä oli kaksimetristä kuitupuuta. Kuusesta ja koivusta tuli pöllejä, mutta mäntyisiä sellaisia kutsuttiin sulleiksi (yksikön nominatiivi: sulli).
Kolmessa kuukaudessa ehti tulla viha-rakkaussuhde moottorisahaan, mutta saan minä sellaisella vieläkin jotain aikaan – ainakin enemmän kuin nälkäviululla.
http://tinyurl.com/ojh34t5
Sulli, sulfaattisellun raaka-aineeksi tarkoitettu (mänty)pölli.
Kiitos selvennyksestä! Enpä ollut tullut ajatelleeksikaan, mistä tuo sulli-nimitys on saanut alkunsa.
Vaimoni kaksiosaisen, yhdysviivallisen etunimen alkuosa on Anna-. Hän ja hänen pikkuveljensä olivat mukana tuossa kesän 1974 kuitupuusavotassamme. Me miespuoliset soitimme sahoja ja naismetsurimme tehtävänä oli keräillä maastossa jäljiltämme lojuvia kaksimetrisiä pöllejä ja sulleja ”kourakasoihin” metsätraktorin noukittaviksi. Hänen työskentelyään katsellessa tuli mieleen nimi Pölly-Anna (vrt. Pollyanna). Sen kesän loppupuolella siihenastisesta avokistani ”Pölly-Annasta” tuli vihitty vaimoni.
Nykyisin kuitupuun korjuussa suositaan käsittääkseni kolmimetristä pinotavaraa. Paksut kolmimetriset olisivat saattaneet olla ”Pölly-Annalle” liiankin haasteellisia keräiltäviä.
Kohtalaisen tunnetun Vuokatin hiihtokeskuksen laskettelurinteiden huippukohta ja näköalapaikka on nimeltään Iso Pöllyvaara. Vuokatin monihuippuiseen vaarajonoon kuuluu etelämpänä myös nimekkääksi tullut Talvivaara (kuuluisa kaivos on itse asiassa 5–10 km:n päässä Talvivaarasta). Myös Kajaanin kaupungin lähettyvillä on korkea maastonkohta nimeltä Pöllyvaara. Pölly lienee pölli-sanan synonyymi, ellei jollakulla satu olemaan parempaa tietoa.
Minulla oli takavuosina silloin tällöin tehtävänä isännöidä liiketuttavia silloisen työnantajani tuotantolaitoksella Oulussa. Lentoasemalta kaupunkia taksilla lähestyttäessä oli jollakin etäisyydellä kaupungista varmuuden vuoksi syytä mainita, mistä erikoinen lemu tulee. Ruotsalaisvieraan suusta sain kuulla hyvän, runollisen muistisäännön eri sellunkeittoprosessien ominaistuoksahduksista:
”Sulfit luktar skit, sulfat luktar mat.”
Tyypillinen esimerkki siitä, miten sanojen merkitys muuttuu, kun sanankäyttäjien ilmaisutarpeet muuttuvat. Sille, joka ostaa polttopuut valmiina, kuten moni tekee, ei ole merkitystä sillä, puhutaanko halosta vai klapista vai mistä, hänelle molemmat tarkoittavat sitä valmista saunanpesään sopivaa palikkaa.
Ruotsalaisella kollegallani riitti kummastelemista, kun kerroin hänelle suomen kielen sanan ”puu” vastaavan useaa ruotsin sanaa: träd, trä, ved, timmer, virke...
Stock-sanassa (= tukki) on jo mukana jonkinlainen viittaus kokoon ja muotoon.
Sentään pohjoisen havumetsävyöhykkeen iät ajat puuta käyttäneitä ja jalostaneita kansoja molemmat!
Alle metrin mittainen puu ei ole halko.
Jos se on edes kertaalleen halkaistu eikä siis enää pyöreä, se on halko pituudesta riippumatta. Maalaisten mielipiteillä ei ole merkitystä.
Vaikka olen hengittänyt urbaania pääkaupungin ilmaa yli 45 vuotta, ei sinun mielipiteelläsi ole tässä kysymyksessä minulle mitään merkitystä.
En edes yritä tunkea halkoja mökkisaunani kumpaankaan tulipesään, koska ne eivät sinne yksinkertaisesti mahdu!
Entäpä sinun suosikki tamman pesään?
Saunanpesä ja tammapesä, se hevosmiehen unelma ja hevosmies ei anna periksi!!!
Tämä on hirvittävän rivoa, pesään ja kaikkea.
Yeah, electric heating is all very well until there's a power cut.