Kokenut varatuomari vastaa kysymyksiinne

Juu,

Nimimerkilläni löytyy historiaa eli sieltä voi tarkistella osaamista. Mutta suomi24 ei sinällään liity tähän tiedon levittämiseen. On vain foorumi.

Varatuomari

voiko perintöveron maksaa jakamattoman kuolinpesän tililtä?

"Varatuomari" vakuutteli täkyaloituksessaan:
"Tämä ei ole mainos, vaan oma panos oikeuden puolesta."

No, mitenkäs kävikään! Jo ensimmäisessä kommenttikirjoituksessa on yhteystiedot. Eli tavanomaisesta kalastuksesta, kuten arvata saattoi, oli kysymys. Taitaa asiakaspula vaivata, mutta Suomi24:ssä mainostaminen on maksullista.

Kohta b), eikös se ole niin, että äidin perintö menee puoliksi "yhteiselle lapselle" ja ex-avioliiton lapselle, ja isän perintö samoin. Eli ko. tapauksessa yhteinen lapsi saisi 150 000, ja lapset edellisistä liitoista 75 000 kumpikin?

a) ensikiksi kuolleen jälkeen jaetaan ensiksi kuolleen perintö, ainakin paperilla. Ei tod. ekaksi ositus.

Voit toki antaa apua täällä kuten muutkin. On täällä muitakin monta vuotta toimineita. Mutta asiakkaiden kalastelu tavallasi on Suomi24:n sääntöjen vastaista, kuten kerroin. Ilmoittelu on mahdollista, mutta maksullista.

Vanhempieni eläkkeet riittävät heidän asumiseensa ja normaaliin hoitoon palvelutalossa. Miksi heidän osakkeensa tai kesämökkinsä kiinnostaa niin edunvalvojaa ??? Eikö niiden myynnistä pidä sopia minun eli ainoan lapsen kanssa vai voiko edunvalvoja vain ns. kävellä ylitseni ja myydä mitä tahtoo ??? Eihän tällainen voi olla laillista ?

Saa kävellä. Olisit itse alkanut heidän edunvalvojakseen.

^^Tasinkoetuoikeuteen ei leski oikeuskäytännön mukaan kuitenkaan voi pätevästi vedota puolison perintöoikeus tilanteessa toimitettavassa omaisuuden jaossa eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.

Jako voidaan siten tehdä paperilla, mutta lesken nimissä olevaa omaisuutta ei liiku.

Jos leskellä olisi 200.000 euroa ja vainajalla 100.000 euroa, osituksessa tasattaisiin puntit siten, että 50.000 euroa liikkuisi. Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku, vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan.^^

Mitä ensinnä tulee em. lainauksen ensimmäiseen kappaleeseen, niin selvempää kuin puhua "puolison perintöoikeustilanteessa" toimitettavasta jaosta olisi ollut kertoa, että tarkoitetaan lapsettomana kuolleen puolison jälkeistä jakoa. Tällöin oikeuskäytännön mukaan, kun leski on perinyt puolisonsa, ei todellakaan voida toimittaa omaisuuden ositusta, missä leski vetoaisi tasinkoprivilegiinsä. Kertomatta "varatuomarilta" jäi, että jos leski luopuu puolisonsa jälkeen tulevasta perinnöstä, ositus voidaan toimittaa ja leski voi siinä kieltäytyä tasingon antamisesta. Osituksesta huolimatta asunto ja asuntoirtaimisto jäävät lesken hallintaan.

"Varatuomari" näyttää olevan sama itsestään varatuomari-nimimerkkiä käyttänyt keskustelija, joka muutama vuosi sitten palstalla esitti omintakeisia käsityksiään lesken tasinkoprivilegistä. Ylle lainattu viimeinen kappale nimittäin antaa samanlaisen sekavan - tai jopa väärän (mitähän lienee tarkoitettu sanoa?) - tiedon asiasta kuin tuo muinainen "varatuomari" sepustuksessaan.

Jos lesken eläessä toimitetaan omaisuuden ositus, missä leski tasinkoprivilegiinsä vedoten kieltäytyy tasingon (50.000 euroa) antamisesta puolisonsa perillisille, niin osituksessa leski pitää omaisuutensa 200.000 euroa ja perilliset saavat perintönä 100.000 euroa. (Jos tuohon 100.000 euroon kuuluu asuntoa tai asuntoirtaimistoa, ne jäävät edelleen lesken hallintaan hänen kuolemaansa asti.) Lesken kuoltua "tilannetta" EI enää "tarkasteta uudelleen". Tehty ositus on ja pysyy. Lesken kuoltua lesken varallisuus 200.000 euroa siten jakaantuu perintönä (vain) lesken perillisille.

Jos ositusta lesken eläessä ei ole toimitettu (mikäli se olisi voitu tehdä), lesken kuoltua toimitettavassa kahden kuolinpesän välisessä osituksessa tasinkoprivilegiä ei ole, joten varakkaampi pesä luovuttaa omaisuutta tasinkona köyhemmälle pesälle.

Jos taas leski on perinyt puolisonsa (jolloin siis ositusta ei voida toimittaa), lesken kuoltua toimitetaan lesken pesän jako PK 3 luvun säännösten mukaisesti. Tällöin pesä lähtökohtaisesti puolitetaan kumpaisenkin puolison perillistahojen kesken.

Kiitos vastauksesta.

Eli parasta hommata avioehto, niin ei tarvitse pähkäillä osituksia. Nytkin avioehto on, mutta sellainen joka koskee vain eroa eikä kuolemaa. Täytynee vaihtaa normaaliksi avioehdoksi.

^^Kysymyksen asettelussa oli aikaisemmasta liitosta lapsia. Luonnollisesti vastaan noilla faktoilla.^^

Vastasit:

"Jos leskellä olisi 200.000 euroa ja vainajalla 100.000 euroa, osituksessa tasattaisiin puntit siten, että 50.000 euroa liikkuisi. Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku, vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan."

Tässä tuo "yllä mainittu sääntö" sinun kertomanasi (suora lainaus laista):
"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille."

Mitähän nyt sitten oikein tarkoitat tuolla "Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku, vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan"???

Jos varakkaampi leski (200.000) toimituttaa osituksen itsensä ja puolison (100.000) rintaperillisten välillä ja siinä vetoaa lesken tasinkoprivilegiin ("yllä mainittuun sääntöön"), niin hän ei anna tasinkoa (50.000) tuossa osituksessa EIKÄ MYÖHEMMINKÄÄN. Tällä tavoin leski siis välttyy siltä, että 1. avioliiton lapset saisivat perinnöksi lesken omaisuutta.

Se "yllä mainittu sääntö" koskee VAIN lesken eläessä toimitettavaa ositusta. Jos ositus siis on edellä kerrotuin tavoin toimitettu, "yllä mainitun säännön" johdosta EI tehdä mitään tarkistusta lesken kuoltua. Lesken omaisuus menee ihan tarkistamattomana lesken omille perillisille. Jos ositus lesken kuollessa on toimittamatta, tasinko astuu peliin. Mutta ei silloinkaan mitään "tarkisteta/tarkasteta", vaan toimitetaan normaali ositus.

Nix_nax,

Näin on asia. Mikä on ongelma?

Varatuomari

varatuomari kirjoitti:

Nix_nax,

Näin on asia. Mikä on ongelma?

Varatuomari

Sitä pahempi kannaltasi, jos et edes ongelmaa tajua.

;)

^^Tuossa tilanteessa ei tule myöskään leskelle perintöoikeutta puolisoon, kun on ne lapset, joten turhaan otit esille, että leski jotenkin perisi puolisonsa. Rintaperilliset perii, jos kerran niitä on.^^

Niinkö? Miksiköhän sinä sitten otit esille seuraavan (jota minä puolestani edellä kommentoin). Mitä sillä halusit sanoa???

"Tasinkoetuoikeuteen ei leski oikeuskäytännön mukaan kuitenkaan voi pätevästi vedota =>puolison perintöoikeus tilanteessa<= toimitettavassa omaisuuden jaossa eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken."

Puolison perintöoikeustilanne [joka muuten on yhdyssana; suomen kielesi ei muutenkaan anna kuvaa kirjoittajasta varatuomarina] kun syntyy nimenomaan silloin, =>kun rintaperillisiä ei ole<=. Kun tuon otit esiin, olisi ollut hyvä kertoa myös, millä tavoin leski voisi tasinkoetuoikeutensa säilyttää. Minä kerroin: luopumalla perinnöstä.

Esimerkki:
Lapsettoman vainajan (V) varat 100.000
Lesken (L) varat 1.000.000

I. L perii V:n
L:n pesän 1.100.000 jako L:n kuoltua
- V:n toissijaiset perilliset saavat 550.000
- L:n omat perilliset saavat 550.000

II. L luopuu perinnöstä ja toimituttaa omaisuuden osituksen, missä vetoaa lesken tasinkoprivilegiin ja kieltäytyy tasingon antamisesta V:n toissijaisille perillisille.
Ositus:
- V:n toissijaiset perilliset saavat 100.000
- L pitää 1.000.000
- L:n kuoltua L:n jäämistö 1.000.000 lankeaa L:n perillisille.

Entäpä seuraava esityksesi, mitähän sekin mahtanee tarkoittaa?

"Jos leskellä olisi 200.000 euroa ja vainajalla 100.000 euroa, osituksessa tasattaisiin puntit siten, että 50.000 euroa liikkuisi. Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku, vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan."

Jos ap:n tilanteessa, missä vainajalla oli rintaperillisiä, ositus toimitettaisiin, ja leski siinä vetoaisi tasinkoprivilegiinsä, mitään punttien tasaamista EI tehtäisi (missä tasinko 50.000 euroa "liikkuisi" tai "ei liikkuisi"), vaan osituksen lopputulos olisi se, että vainajan toissijaiset perilliset perisivät vainajan 100.000 euroa ja leski pitäisi omat 200.000 euroa - lopullisesti. Tällöin lesken kuoltua, toisin kuin esität, EI "tilannetta tarkasteta uudelleen". Lesken jäämistö 200.000 euroa lankeaa kokonaan, "tarkastamattomana", lesken perillisille, siihen ei ensiksi kuolleen puolison perillisillä ole mitään osuutta osituksessa saamatta ("ei-liikkuneen") jääneen tasingon tai muunkaan perusteella.

Tänään iltalehdessä:

Vävykandidaatin rikostaustaa urkkinut poliisi-isä tuomittiin sakkoihin

Poliisi-isä urkki vävykandidaatin rikostaustan

Alaikäisen tyttärensä aikuisen miesystävän taustoja tutkinut ylikonstaapeli kärysi mentyään puhuttelemaan vävykandidaattiaan.

Poliisi-isä oli löytänyt miehen nimen alta tiedon törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Isä ei voinut hyväksyä, että tytär oli muuttamassa yhteen kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa varsinkaan sen jälkeen, mitä hän oli miehen taustalta löytänyt.

Puhuttelun jälkeen poliisi ilmoitti asiasta itse oman laitoksensa laillisuusvalvontaan.

Syyttäjä vaati poliisille tuntuvaa, 50 päiväsakon suuruista rangaistusta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus kuitenkin päätyi 15 päiväsakkoon, mikä tuomitun tuloilla merkitsi 645 euron rangaistusta.

Tuomittu kiistää yhä syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa poliisin tehtäviin kuuluu myös rikosten ennaltaehkäisy, ja siitä juuri oli hänen mielestään kysymys. Mies on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.

Prosessin aikana 18 vuotta täyttänyt tytär ei välittänyt vanhempiensa mielipiteistä, vaan muutti yhteen kyseisen miehen kanssa.

varatuomari kirjoitti:

Tänään iltalehdessä:

Vävykandidaatin rikostaustaa urkkinut poliisi-isä tuomittiin sakkoihin

Poliisi-isä urkki vävykandidaatin rikostaustan

Alaikäisen tyttärensä aikuisen miesystävän taustoja tutkinut ylikonstaapeli kärysi mentyään puhuttelemaan vävykandidaattiaan.

Poliisi-isä oli löytänyt miehen nimen alta tiedon törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Isä ei voinut hyväksyä, että tytär oli muuttamassa yhteen kymmenen vuotta vanhemman miehen kanssa varsinkaan sen jälkeen, mitä hän oli miehen taustalta löytänyt.

Puhuttelun jälkeen poliisi ilmoitti asiasta itse oman laitoksensa laillisuusvalvontaan.

Syyttäjä vaati poliisille tuntuvaa, 50 päiväsakon suuruista rangaistusta. Kanta-Hämeen käräjäoikeus kuitenkin päätyi 15 päiväsakkoon, mikä tuomitun tuloilla merkitsi 645 euron rangaistusta.

Tuomittu kiistää yhä syyllistyneensä rikokseen. Hänen mukaansa poliisin tehtäviin kuuluu myös rikosten ennaltaehkäisy, ja siitä juuri oli hänen mielestään kysymys. Mies on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.

Prosessin aikana 18 vuotta täyttänyt tytär ei välittänyt vanhempiensa mielipiteistä, vaan muutti yhteen kyseisen miehen kanssa.

Lue lisää

En nyt oikein tiedä miten tuo iltalehden uutinen tähän mitenkähänin kysymykseen vastasi...

Kyllä rattijuopumuksesta on ihan mahdollista, jopa helppoa saada tietoa muutenkin kuin poliisimiehen tekemän laittoman rekisterihaun perusteella. Esimerkiksi oikeuden tuomio ja esitutkintamateriaalikin tiettyjen vaiheiden jälkeen ovat julkisia, ja toimitetaan kenelle tahansa kysyjälle. Ne on kyseinen yksityisetsivä voinut pyytää ihan itselleen, tai sitten työn on voinut tehdä hänen poliisikaverinsa. Ei siihen tarvita laitonta rekisteritarkastelua.

" yksityisetsivänä ja tietysti oli kontaktit myös poliisiin. >>Ilmeisesti <
Tuo sana "ilmeisesti" kiinnitti huomiota. Rikosrekisteri on voimassa 5 vuotta tuomiosta, jonka jälkeen se on o. Käräjäoikeuden tuskin säilyttää 20 v tuomioita sähköisesti, voi olla arkistossa. Vaatii kuitenkin jonkun, joka menee tutkimaan, siis käräjäoikeudesta.

Poliisirekisteri sen sijaan, mutu tuntumalla, voi olla voimassa vaikka huru mycket ja
valvonta on jälkikäteistä.

Veikkaus tuossa tilanteessa on se, pollari ystävät ovat auttaneet.

Hei,

Voisitko kuvata hieman minkälaisesta ongelmasta on kysymys?

Varatuomari

varatuomari kirjoitti:

Hei,

Voisitko kuvata hieman minkälaisesta ongelmasta on kysymys?

Varatuomari

Haluaisin neuvoja siihen, että miten toimia tilanteessa, jossa en koe saavani mm. tarpeeksi tietoja ja en pysty ajamaan asiaani taloyhtiöön liittyvissä asioissa. Eräs toinen osakas jyrää ja hänellä on ollut juristikin ja en saa ehkä ajettua yksin asiaani. Tuntuu että kaikki ei ole nyt sitä miltä näyttää. Voin toki olla väärässäkin, mutta haluaisin puolueettoman selvyyden, ennenkuin on myöhäistä.

Mistä riidellään? Vastikkeesta, remontista vai joku muu?

Varatuomari

Kiitos!

Soppa siis selvisi jo, mutta ehkä velkojen maksamisen ihmettely vei huomiota avioehdosta ja tasingoista. Avioehdon kattavuudesta riippuen se kumoaa oikeudet tasinkoihin ja kyllä leski voi muutenkin kieltäytyä antamasta tasinkoa puolisonsa perillisille. Tuo hölmöksi arveltu pesän velkojen maksaminen voi tarkoittaa lähipiirin olevan takaajina vastuullisia tai maksamalla pesään jää jotain paremmin realisoitavaksi.

tuppinen = toinen

Näitä henkiseltä ja älylliseltä kehitykseltä jälkeen jääneitä silloin tällöin tänne tupsahtaa, tässä taas yksi. Viittaamastaan keskustelusta hän ei ole ymmärtänyt hönkäsen pöläystä, ja se mitä hän siitä on esittävinään, on kokonaan hänen omasta päästään, ei minusta lähtöisin. Kauna on jäänyt nikkarin mieltä painamaan, joten ehkäpä tämäkin höyryn päästö hieman helpotti. Itse asiaanhan, siihen, mistä muka riitaa yllä haastoin, nikkarilla ei tietysti voinut kykyjen puuttuessa olla yhtikäs mitään lausuttavaa.

nix_nax kirjoitti:

Näitä henkiseltä ja älylliseltä kehitykseltä jälkeen jääneitä silloin tällöin tänne tupsahtaa, tässä taas yksi. Viittaamastaan keskustelusta hän ei ole ymmärtänyt hönkäsen pöläystä, ja se mitä hän siitä on esittävinään, on kokonaan hänen omasta päästään, ei minusta lähtöisin. Kauna on jäänyt nikkarin mieltä painamaan, joten ehkäpä tämäkin höyryn päästö hieman helpotti. Itse asiaanhan, siihen, mistä muka riitaa yllä haastoin, nikkarilla ei tietysti voinut kykyjen puuttuessa olla yhtikäs mitään lausuttavaa.

Lue lisää

Mikä tuli todistettua.

Näitä hölmölästä karanneita tännekin aina väliin tuppaa, joille mikään ei mene perille. Tämäkin yksilö kaivaa vain vanhoja inttämisiään, joita aikanaan toisteli toistamasta päästyään pääsemättä missään vaiheessa jyvälle siitä, mistä asiassa oikeasti oli kysymys, mikä oli relevanttia, mikä jonninjoutavaa höpinää. Moisen tyhjäpään kanssa en enää kinasteluun ryhdy, se olisi ajan ja energian tuhlaamista.

nix_nax kirjoitti:

Näitä hölmölästä karanneita tännekin aina väliin tuppaa, joille mikään ei mene perille. Tämäkin yksilö kaivaa vain vanhoja inttämisiään, joita aikanaan toisteli toistamasta päästyään pääsemättä missään vaiheessa jyvälle siitä, mistä asiassa oikeasti oli kysymys, mikä oli relevanttia, mikä jonninjoutavaa höpinää. Moisen tyhjäpään kanssa en enää kinasteluun ryhdy, se olisi ajan ja energian tuhlaamista.

Lue lisää

Sama haukkuminen jatkuu mutta virheitään ei kykene nic_nac korjamaan.

On se nix_tak vastenmielinen itseään-täynnä oleva hyypiö. Edelleen.

----------

Voisiko tic_tac nyt perustella vanhan väitteensä että "Näyttövelvollisuus kyllä on siviilijutuissa - sellaisestahan nyt on ollut kysymys - aina kantajalla, jollei poikkeus johdu lain säännöksestä."

---

Nix_tax väitti myös virheellisesti että

- maistraatista saa testamenttiin todistajat (ei tosiasiassa saa koska lain mukaan testamenttien todistaminen ei ole julkisten notaareiden tehtäväkenttää);

- nimet testamentissa ovat vain pelkät nimet (todistajat merkitsevät tosiasiassa todistusklausuuliin testamentin pätevyyden kannalta merkittävät asiat);

- "Jos ainoa testamentinsaaja luopuu testamentista, testaattorin perintö lankeaa siten kuin testamenttia ei olisi ollutkaan... Testamentista luopujan sijaan ei tule ketään. Perintö jaetaan tällöin siten kuin testamenttia ei (luopujan osalta) olisi tehtykään."

---

Tix_taxille opetettiin aikaa sitten se, että testamentista luopuessa sijaan tulevat luopujan omat lapset (lapsenlapset); vieläkö kehtaat väittää vastaan?

(nix_nax: "Testamentista luopujan sijaan ei tule ketään. Perintö jaetaan tällöin siten kuin testamenttia ei (luopujan osalta) olisi tehtykään.")

Oletko jo vihdoin saanut luettua KKO:2014:18:n?

"Voisiko tic_tac nyt perustella vanhan väitteensä että "Näyttövelvollisuus kyllä on siviilijutuissa - sellaisestahan nyt on ollut kysymys - aina kantajalla, jollei poikkeus johdu lain säännöksestä.""

En ole nix-nax, mutta tuohan on säädetty oikeudenkäymiskaaressa. Vielä tämän kuun loppuun voimassa olevan OK 17 luvun 1 §:
"Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla."

Sanamuodoltaan hieman erilainen, mutta asiasisältöisesti sama säännös siirtyy OK 17 luvun uudistuksen myötä 1.1.2016 alkaen ko. luvun toiseen pykälään.

Ja sitten joissain erityislainsäädännössä on säädetty käännetystä todistustaakasta.

Enymmärräongelmaa kirjoitti:

"Voisiko tic_tac nyt perustella vanhan väitteensä että "Näyttövelvollisuus kyllä on siviilijutuissa - sellaisestahan nyt on ollut kysymys - aina kantajalla, jollei poikkeus johdu lain säännöksestä.""

En ole nix-nax, mutta tuohan on säädetty oikeudenkäymiskaaressa. Vielä tämän kuun loppuun voimassa olevan OK 17 luvun 1 §:
"Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla."

Sanamuodoltaan hieman erilainen, mutta asiasisältöisesti sama säännös siirtyy OK 17 luvun uudistuksen myötä 1.1.2016 alkaen ko. luvun toiseen pykälään.

Ja sitten joissain erityislainsäädännössä on säädetty käännetystä todistustaakasta.

Lue lisää

Minäkään en ole nix_nax, vaikka nix_naxilla on tapana heitellä itselleen tulitukea puskista. On totta ja aivan selvää, että siviilijutussa kantajan on OK 17:1 mukaan näytettävä toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta.

Keskustelu lähti alunperin siitä, kun nix_nax väitti, että maistraatista saa testamenttiin todistajat, vaikka ei tosiasiassa saa koska lain mukaan testamenttien todistaminen ei ole julkisten notaareiden tehtäväkenttää. Edelleen nix_nax väitti, että nimet testamentissa ovat vain pelkät nimet, vaikka todistajat merkitsevät tosiasiassa todistusklausuuliin testamentin pätevyyden kannalta merkittävät asiat.

Testamentin todistajien tulisi tehdä merkintä muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Jos kanne testamentin pätevyydestä nostetaan, on todistajien testamenttiin merkitsemää niin sanottua todistusklausuulia yleensä pidettävä uskottavana. Todistusklausuulissa todistajat voivat kertoa miten testamenttia allekirjoitettaessa on toimittu. Nix_nax oli eri mieltä ja halusi vain haastaa riitaa.

Nix_naxille esitettiin tapaus, jossa testamentin moitetta koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa kantajana on testamenttia moittiva lakimääräinen perillinen, kantaja ei ole lähtökohtaisesti näyttövelvollinen siitä, oliko testamentin tekijällä kyky laatia pätevä testamentti.

Nix_nax päätyi keskustelun aikana väittämään, että kantajalla on näyttövelvollisuus kaikista kanneperusteistaan, näyttövelvollisuus on aina moiteasian kantajalla ja näyttövelvollisuus riita-asiassa on aina kantajalla. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

Moiteasiaa sivuten yksi tapaus, jossa vastaajalla on todistustaakka kanneperusteesta, on elatusavun vaatiminen. Kantajan vaatiessa elatusapua elatusvelvolliselta hän ei ole velvollinen näyttämään toteen vastaajan tuloja, riittävää on esittää uskottava väite, minkä tasoiset mahdollisesti vastaajan tulot ovat.

Toisessa tapauksessa velkoja vaatii kanteella suoritusta maksamattomasta laskusta. Velkojan ei tarvitse näyttää toteen laskun maksamattomuutta, vaan kantajan pelkkä väite siitä riittää suoritustuomioon velkojan hyväksi. Mitään lakia laskun maksun tai maksamattomuuden näyttämisestä ei ole olemassa. Velallisen on näytettävä vastaajan maksusuoritus.

Lopulta nix_nax on väittänyt, että "Jos ainoa testamentinsaaja luopuu testamentista, testaattorin perintö lankeaa siten kuin testamenttia ei olisi ollutkaan... Testamentista luopujan sijaan ei tule ketään. Perintö jaetaan tällöin siten kuin testamenttia ei (luopujan osalta) olisi tehtykään."

Kannattaisiko nix_naxin siis lopettaa elvistely ja ottaa nöyrästi oppia vastaan viisaammiltaan?

//Keskustelu lähti alunperin siitä, kun nix_nax väitti, että maistraatista saa testamenttiin todistajat, vaikka ei tosiasiassa saa//

So so, en suinkaan "väittänyt", vaan esitin arvelun, että saisi, kun monenmoisia todisteluja saa. Kysymyksessä on puhdas tosiasiaerehdys, ei oikeudellinen, ja siten merkitykseltään vähäinen. Sen merkitys ei ole muussa kuin turhassa matkassa maistraattiin. Sitä paitsi se, ettei saa, ei perustu lakiin, vaan maistraattien ohjaukseen; periaatteessa siis todistamiselle ei estettä ole.

//Edelleen nix_nax väitti, että nimet testamentissa ovat vain pelkät nimet, vaikka todistajat merkitsevät tosiasiassa todistusklausuuliin testamentin pätevyyden kannalta merkittävät asiat.//

Jälleen puutaheinää. Arvon nikkari ei vieläkään näytä ymmärtävän, mistä debatissa oli kysymys (mikä ei sinänsä kovin kummallista ole, kun ei ymmärtänyt yleensä asioita hallitseva nimimerkki -LW:kään). Kysymys oli nimittäin siitä, kuuluuko todistajanklausuuliin normaalisti sisällytetty lausuma testaattorin oikeustoimikelpoisuudesta testamentin varsinaisiin muotovaatimuksiin, joiden sivuuttaminen, jos testamenttia moititaan, johtaa testamentin pätemättömyyteen. Kerroin, että ei kuulu, sillä testamentin varsinaiset muotovaatimukset on kerrottu tyhjentävästi PK 10:1:ssä

"Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä, ja heidän on, sitten kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa, todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön."

Testamentti on siis moitteen johdosta julistettava pätemättömäksi, jos sitä tehtäessä ei ole menetelty PK 10:1:n edellyttämällä tavalla.

Sen sijaan PK 10:2 säännös ei ole 1 pykälän tavoin varsinainen, vaan ohjeellinen muotosäännös.

"Todistajat merkitkööt nimikirjoituksensa oheen ammattinsa ja asuinpaikkansa samoin kuin todistamisen paikan ja ajan sekä tehkööt siihen merkinnän muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen."

Testamentti siis EI ole pätemätön vain sen tähden, että siihen mainittuja merkintöjä ei ole tehty. (Toki ne on syytä tehdä - mitä en ole tietenkään kyseenalaistanut - mutta se on kokonaan toinen asia, mikä vain ei ole mennyt puupäiden kalloon.)

Jos testamenttia moititaan sillä perusteella, että todistajat eivät ole olleet yhtä aikaa paikalla, todistajat voivat oikeudessa kuultuina kertoa, että yhtä aikaa oltiin, jolloin moitekanne hylätään. Se, että tätä ei testamentin todistajanklausuulissa ole kerrottu, siten ei sinänsä tee testamenttia pätemättömäksi. (Toisin päin: Testamentti on pätemätön, vaikka todistusklausuulissa sanottaisiin todistajien olleen yhtä aikaa paikalla, jos moiteoikeudenkäynnissä todistettaisiin, että näin ei ollut.)

Sanottu klausuulin puute olisi varsinainen muotovaatimus, jos testamentti julistettaisiin pätemättömäksi jo siitä syystä, että siitä puuttuu maininta yhtäaikaisesta paikalla olosta - vaikka paikalla olo oikeudessa todistettaisiin. Kun näin ei ole, vaan selvitetty tosiasiallinen tilanne ratkaisee, kysymys ei ole varsinaisesta, vaan ohjeellisesta muotovaatimuksesta.

Toki todistusklausuulin lausumalla on se käytännön merkitys, että siinä mainittu asiantila lähtökohtaisesti oletetaan eli presumoidaan todeksi, joten se joka muuta väittää, on väitteestään todistusvelvollinen. Kun ko. lausuma puuttuu, riski siitä, että yhtäaikaisuutta, mikä testamenttiin vetoavan tulee todistaa, jos se kiistetään, todistajien kuoleman takia ei voidakaan näyttää toteen, on melkoinen. Lausuma on siten syytä sisällyttää todistajanklausuuliin - kuten jo aikanaan korostin.

Aikanaan myös referoin Suomen jäämistöoikeus II:ta, mutta ei sekään saanut asiaa ymmärrettäväksi puupää-inttäjille. Lainaanpa ko. teosta vielä lopuksi muille palstaa seuraaville:

3.3.4.4. "Todistusklausuulin merkitys näyttövelvollisuuden kannalta. Todistusklausuuli ei ole testamentin pätevyyden edellytys. Sillä on lähinnä todistelua helpottava merkitys. Tästä on otettu PK 10:2.2:een nimenomainen säännös. // Huolellisesti laaditulla todistusklausuulilla on siten =>käytännössä<= tärkeä merkitys."

Enempää oikomiseen ja rautalangan vääntämiseen en ikuisuus-inttäjien kanssa ryhdy. Se on puhdasta ajan hukkaa.

Lisäys:

Se, mitä edellä sanon todistusklausuulista puuttuvasta maininnasta todistajien yhtäaikaisesta läsnäolosta pätee vastaavasti puuttuvaan lausumaan testaattorin testamenttauskyvystä. Testamentti EI ole pätemätön puuttuvan lausuman takia. Se, puuttuiko testaattorilta kyky vai ei, ratkaistaan moiteoikeudenkäynnissä hyvin paljolti muun oikeudelle esitettävän, kirjallisen ja suullisen, näytön perusteella. Toki tuollainen lausuma lähtökohtaisesti parantaa testamenttiin vetoavan asemaa, joten se on siihen syytä kirjoittaa - kuten myös olen aikanaan painottanut.

Kiitos perusteluista.

Oletko puupää-jankkaajille sanonut koskaan näin: "Jos ainoa testamentinsaaja luopuu testamentista, testaattorin perintö lankeaa siten kuin testamenttia ei olisi ollutkaan... Testamentista luopujan sijaan ei tule ketään. Perintö jaetaan tällöin siten kuin testamenttia ei (luopujan osalta) olisi tehtykään."

Mitä tarkoitit tuolla, jos näin sanoit?

Kysypä OTT, vero-oikeuden dosentti, Tampereen verojohtaja Pertti Puroselta, mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Perintö- ja lahjaverotus (Helsinki 1991 s. 58) kirjoitti:

"Testamentista luopuminen johtaa siihen, että testamentattu varallisuus, ellei testamentista muuta johdu, siirtyy takaisin pesään, ts. JOUTUU SILLE, JOLLE SE OLISI MENNYT ELLEI TESTAMENTTIA OLISI OLLUT."

Tai kysy OTT, siviilioikeuden professori Aulis Aarniolta, nykyisen perintökaaren "isältä", mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Jälkisäädökset (Helsinki 1975, s. 335) kirjoitti testamentista luopumisesta:

"TÄLLÖIN OMAISUUS JOUTUU SILLE - ellei testamentti muuta osoita - JOKA OLISI OLLUT OIKEUTETTU JÄÄMISTÖÖN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TESTAMENTTIA EI OLISI TEHTY (ex analogia PK 16:3)."

Tai kysypä mainitulta Aarniolta, mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II (Helsinki 1991, s. 278) kirjoitti:

"Hän voi myös testamentintekijän kuoltua nimenomaisesti luopua vetoamasta testamenttiin. TÄLLÖIN OMAISUUS JOUTUU SILLE - jos testamentti ei muuta osoita - JOKA OLISI OLLUT OIKEUTETTU JÄÄMISTÖÖN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TESTAMENTTIA EI OLISI TEHTY."

Minä aikanaan (muutamia vuosia sitten) käydyssä debatissa olen uskoakseni tarkoittanut sanomisellani samaa, mitä nuo minua viisaammat herrat Puronen ja Aarnio ovat tarkoittaneet.

Yritäpä vielä löytää perintökaaresta säännös, joka kertoo, kenelle omaisuus testamentista luovuttaessa on menevä. Tuskinpa löydät, kun en ole löytänyt minä eivätkä nuo minua viisaammat herratkaan. Sellaista siellä ei nimittäin ole. Senpä tähden asian ratkaisuun on jouduttu soveltamaan lain analogiaa eli päättelemään, voitaisiinko tapaukseen nimenomaisen säännöksen puuttuessa soveltaa jotain muuta säännöstä. Aarnio alun perin sovelsi tapaukseen PK 16:3 säännöstä (ks. yllä), joka kuuluu:

"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Sittemmin tieteiskirjallisuudessa/oikeuskäytännössä on päädytty PK 16:3:n asemesta soveltamaan PK 11:6 säännöstä, joka kuuluu:

"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."

Olen siis alkuaan tarkoittanut sitä, mitä olen sanonut ja mitä minun laillani herrat Puronen ja Aarnio ovat sanoneet. Tuossa vanhassa debatissa olen kuitenkin päivittänyt käsitykseni asiassa ja siitä pitäen olen antanut infon sen mukaisesti.

Mutta mitähän muutama sinnikäs vanhojen kaivelija mahtaakaan saada itselleen minun mollausyrityksistään? Ehkä tuollainen henkilö kokee heikon itsetuntonsa kohentuvan siitä, että voi yrittää vetää jalustalta jotakuta, jonka luulee siellä ansiotta aurinkona hänen silmiinsä loistavan. Hyvä, jos voin tuollakin tavalla olla jollekulle avuksi. Rajansa kuitenkin kaikella. Minä en - kuten jo pariinkin kertaan olen ilmaissut - aio aikaani moisille huuhailijoille enää tämän enempää uhrata. Tässäkin oli jo aivan liikaa.

nix_nax kirjoitti:

Kysypä OTT, vero-oikeuden dosentti, Tampereen verojohtaja Pertti Puroselta, mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Perintö- ja lahjaverotus (Helsinki 1991 s. 58) kirjoitti:

"Testamentista luopuminen johtaa siihen, että testamentattu varallisuus, ellei testamentista muuta johdu, siirtyy takaisin pesään, ts. JOUTUU SILLE, JOLLE SE OLISI MENNYT ELLEI TESTAMENTTIA OLISI OLLUT."

Tai kysy OTT, siviilioikeuden professori Aulis Aarniolta, nykyisen perintökaaren "isältä", mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Jälkisäädökset (Helsinki 1975, s. 335) kirjoitti testamentista luopumisesta:

"TÄLLÖIN OMAISUUS JOUTUU SILLE - ellei testamentti muuta osoita - JOKA OLISI OLLUT OIKEUTETTU JÄÄMISTÖÖN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TESTAMENTTIA EI OLISI TEHTY (ex analogia PK 16:3)."

Tai kysypä mainitulta Aarniolta, mitä hän tarkoitti, kun hän teoksessaan Suomen jäämistöoikeus II (Helsinki 1991, s. 278) kirjoitti:

"Hän voi myös testamentintekijän kuoltua nimenomaisesti luopua vetoamasta testamenttiin. TÄLLÖIN OMAISUUS JOUTUU SILLE - jos testamentti ei muuta osoita - JOKA OLISI OLLUT OIKEUTETTU JÄÄMISTÖÖN SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TESTAMENTTIA EI OLISI TEHTY."

Minä aikanaan (muutamia vuosia sitten) käydyssä debatissa olen uskoakseni tarkoittanut sanomisellani samaa, mitä nuo minua viisaammat herrat Puronen ja Aarnio ovat tarkoittaneet.

Yritäpä vielä löytää perintökaaresta säännös, joka kertoo, kenelle omaisuus testamentista luovuttaessa on menevä. Tuskinpa löydät, kun en ole löytänyt minä eivätkä nuo minua viisaammat herratkaan. Sellaista siellä ei nimittäin ole. Senpä tähden asian ratkaisuun on jouduttu soveltamaan lain analogiaa eli päättelemään, voitaisiinko tapaukseen nimenomaisen säännöksen puuttuessa soveltaa jotain muuta säännöstä. Aarnio alun perin sovelsi tapaukseen PK 16:3 säännöstä (ks. yllä), joka kuuluu:

"Milloin perillinen tämän luvun säännösten mukaan on menettänyt oikeutensa perintöön, menee perintö sille, joka olisi sen saanut siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää."

Sittemmin tieteiskirjallisuudessa/oikeuskäytännössä on päädytty PK 16:3:n asemesta soveltamaan PK 11:6 säännöstä, joka kuuluu:

"Jos testamentin saaja kuolee ennen kuin hänen testamenttiin perustuva oikeutensa on tullut voimaan tai jos testamenttia ei muutoin voida hänen kohdaltaan panna täytäntöön, tulevat hänen jälkeläisensä hänen sijaansa, mikäli heillä olisi ollut oikeus periä testamentin tekijä."

Olen siis alkuaan tarkoittanut sitä, mitä olen sanonut ja mitä minun laillani herrat Puronen ja Aarnio ovat sanoneet. Tuossa vanhassa debatissa olen kuitenkin päivittänyt käsitykseni asiassa ja siitä pitäen olen antanut infon sen mukaisesti.

Mutta mitähän muutama sinnikäs vanhojen kaivelija mahtaakaan saada itselleen minun mollausyrityksistään? Ehkä tuollainen henkilö kokee heikon itsetuntonsa kohentuvan siitä, että voi yrittää vetää jalustalta jotakuta, jonka luulee siellä ansiotta aurinkona hänen silmiinsä loistavan. Hyvä, jos voin tuollakin tavalla olla jollekulle avuksi. Rajansa kuitenkin kaikella. Minä en - kuten jo pariinkin kertaan olen ilmaissut - aio aikaani moisille huuhailijoille enää tämän enempää uhrata. Tässäkin oli jo aivan liikaa.

Lue lisää

>>Olen siis alkuaan tarkoittanut sitä, mitä olen sanonut ja mitä minun laillani herrat Puronen ja Aarnio ovat sanoneet. Tuossa vanhassa debatissa olen kuitenkin päivittänyt käsitykseni asiassa ja siitä pitäen olen antanut infon sen mukaisesti.>>

No, hyvähän se on, että nyt vuosien jälkeen rehdisti tunnustat virheesi. Olisit sen toki silloinkin jo voinut myönstää, että käytit vanhentuneita tietoja asiasta. Muiden henkilöiden mollaaminen, jotka antoivat oikeaa ja ajantasaista tietoa, ei ole asianmukaista käytöstä.

Monissa muissakin debateissa voisit ottaa huomioon sen, että muilla saattaa olla jotakin tietoa, jota sinulta puuttuu tai joissa annat virheellistä tai muutoin puutteellista infoa.

Mielenkiintoista psykologisesti on, että tuot esiin lopuksi muiden keskustelijoiden heikon itsetunnon siten, että arvelet sen olevan heidän toimintansa vaikuttimena. Tähän sopii erinomaisesti ns. peilausilmiö, jossa henkilö näkee omat vikansa toisissa henkilöissä tunnistamatta niitä itsessään lainkaan. On aivan ilmeistä, että juuri tästä on kysymys kohdallasi. Toisin sanoen et kykene heikolta itsetunnoltasi myöntämään virheitäsi (pois lukien yllä tapahtunut), etkä myöskään tunnista tätä heikkoutta lainkaan itsessäsi.

Vihon viimeiset sanasi: "Minä en - kuten jo pariinkin kertaan olen ilmaissut - aio aikaani moisille huuhailijoille enää tämän enempää uhrata. Tässäkin oli jo aivan liikaa" vahvistavat edellä kertomani havainnot kyvyttömyydestäsi nähdä omassa toiminnassasi virheitä. Nostat jälleen itsesi korkealle muiden yläpuolelle, kuten heikon itsetunnon omaava henkilö tekisikin tilanteessa, jossa kokee voimakasata ahdistusta ja tuskaa jouduttuaan sittenkin myöntämään virheensä jossakin yksittäisessä ja tietenkin sanomasi mukaan "vähäisessä" asiassa.

A:lla ja B.llä ei ole lapsia.

Leski saa käyttää omaa tiliään kuten ennen puolisonsa kuolemaa eli täysin vapaasti. Lesken tilillä olevat varat ovat LESKEN OMAISUUTTA. Kuolinpesän omaisuutta on VAIN vainajan omaisuus. Tilien ristikkäinen käyttöoikeus raukeaa ensimmäisen puolison kuolemaan.

Ainoa poikkeus lesken oman omaisuuden käytössä koskee lesken omistamaa asuntoa, jota oli käytetty puolisoiden yhteisenä kotina. Sitä leski, kunnes omaisuuden ositus on toimitettu, ei saa luovuttaa (myydä, lahjoittaa) ilman puolisovainajan oikeudenomistajien kirjallista suostumusta tai oikeuden antamaa lupaa. Sama rajoitus tosin koskee myös yhteistä asuntoirtaimistoa siitä riippumatta, kumpi sen on omistanut.

Monet tällä palstalla kirjoittavat ovat juuri kokeneet rakkaan omaisen menetyksen. He tulevat kysymään muilta samaa kokeneilta heidän kokemuksistaan ja tiedoistaan näissä asioissa. Miten inhottavaa onkaan, että hyvän yhteishengen ja avuliaisuuden hengen sijaan täällä hilluu yksi tuollainen psykopaatti, täysin empatiakyvytön (ja ilmeisesti siitä ylpeä!) olento. Ehkä hän on aikoinaan lakiopinnot ryssinyt would-be -lakimies, mielenterveyssyistä sairaseläkeläinen, persoonallisuutensa takia työtön. Hänellä on siksi aikaa istua netissä kaiket päivät. Ja miksi ei istuisi. Onhan tämä ainut paikka, missä hän uskoo olevansa kukkona tunkiolla - nimenomaan tunkiolla. Mitäpä muuta me hänen mielestään olisimme.

Onko tämä kommentti sitten empaattinen häntä kohtaan? No ei. En osaa tuntea empatiaa psykopaatteja kohtaan. Olen yrittänyt, ei onnistu. Minusta he ovat läpeensä rakkaudettomia kummajaisia. Minä sentään rakastan monia ihmisiä ja suvaitsen vielä useampia. Niksauttajaa luen vain masokistisina hetkinäni.

Höpsis köpsis!

Näiden reppanoiden pyrkimyksenä on ollut osoittaa minun - heidän "kaikkitietävänä" kadehtimansa - olleen edes joskus väärässä. Yli kymmenen vuoden aikana olen jakanut rahvaalle lakitietämystä liki 10 000:n eri laajuisen (mukana varsin seikkaperäisiä) kommentin kautta. Ja missä muka sitten ovat ne "niin monta kertaa", joissa muka olen ollut väärässä. Eivät missään muussa kuin tietämättömien diletanttien luuloissa. Kadehtijoideni kymmenen vuoden uurastus on tuottanut saman tuloksen kuin sille, joka pari tuhatta vuotta sitten samalla tavoin etsi neulaa heinäsuovasta. Ja jos edellä kerrotulla tavalla ehkä olenkin ollut "väärässä", niin melko kunniakkaassa - alan professorin ja dosentin - seurassa silloinkin. Yhden käden sormiin kymmeneltä vuodelta tuon laatuisetkin tulkinnanvaraiset "väärässä" olemiset joka tapauksessa mahtuvat.

Nämä palstan äkkiväärät puupäät hekumoivat onnessaan, kuvitellessaan saaneensa minut, heidän puolijumalansa, kiipeliin "väärässä" olemisesta. Siitä vaan, jos noin vähällä voin vähäosaisia onnellistuttaa.

//Lisäksi esiintymisesi muita ihmisiä kohtaan on vastenmielistä ja hyökkäävää//

Tyypillinen mollauslinssien läpi esitetty arvio. Todellisuudessa kommenttini ovat korostuneen asiallisia, mutta niille, jotka ovat keskittyneet minun mollaamiseeni, toki saatan vastata samassa sävyssä. Sen katson oikeudekseni.

NiksuOnReppana kirjoitti:

Monet tällä palstalla kirjoittavat ovat juuri kokeneet rakkaan omaisen menetyksen. He tulevat kysymään muilta samaa kokeneilta heidän kokemuksistaan ja tiedoistaan näissä asioissa. Miten inhottavaa onkaan, että hyvän yhteishengen ja avuliaisuuden hengen sijaan täällä hilluu yksi tuollainen psykopaatti, täysin empatiakyvytön (ja ilmeisesti siitä ylpeä!) olento. Ehkä hän on aikoinaan lakiopinnot ryssinyt would-be -lakimies, mielenterveyssyistä sairaseläkeläinen, persoonallisuutensa takia työtön. Hänellä on siksi aikaa istua netissä kaiket päivät. Ja miksi ei istuisi. Onhan tämä ainut paikka, missä hän uskoo olevansa kukkona tunkiolla - nimenomaan tunkiolla. Mitäpä muuta me hänen mielestään olisimme.

Onko tämä kommentti sitten empaattinen häntä kohtaan? No ei. En osaa tuntea empatiaa psykopaatteja kohtaan. Olen yrittänyt, ei onnistu. Minusta he ovat läpeensä rakkaudettomia kummajaisia. Minä sentään rakastan monia ihmisiä ja suvaitsen vielä useampia. Niksauttajaa luen vain masokistisina hetkinäni.

Lue lisää

10/10!

nix_nax kirjoitti:

Höpsis köpsis!

Näiden reppanoiden pyrkimyksenä on ollut osoittaa minun - heidän "kaikkitietävänä" kadehtimansa - olleen edes joskus väärässä. Yli kymmenen vuoden aikana olen jakanut rahvaalle lakitietämystä liki 10 000:n eri laajuisen (mukana varsin seikkaperäisiä) kommentin kautta. Ja missä muka sitten ovat ne "niin monta kertaa", joissa muka olen ollut väärässä. Eivät missään muussa kuin tietämättömien diletanttien luuloissa. Kadehtijoideni kymmenen vuoden uurastus on tuottanut saman tuloksen kuin sille, joka pari tuhatta vuotta sitten samalla tavoin etsi neulaa heinäsuovasta. Ja jos edellä kerrotulla tavalla ehkä olenkin ollut "väärässä", niin melko kunniakkaassa - alan professorin ja dosentin - seurassa silloinkin. Yhden käden sormiin kymmeneltä vuodelta tuon laatuisetkin tulkinnanvaraiset "väärässä" olemiset joka tapauksessa mahtuvat.

Nämä palstan äkkiväärät puupäät hekumoivat onnessaan, kuvitellessaan saaneensa minut, heidän puolijumalansa, kiipeliin "väärässä" olemisesta. Siitä vaan, jos noin vähällä voin vähäosaisia onnellistuttaa.

//Lisäksi esiintymisesi muita ihmisiä kohtaan on vastenmielistä ja hyökkäävää//

Tyypillinen mollauslinssien läpi esitetty arvio. Todellisuudessa kommenttini ovat korostuneen asiallisia, mutta niille, jotka ovat keskittyneet minun mollaamiseeni, toki saatan vastata samassa sävyssä. Sen katson oikeudekseni.

Lue lisää

>> Tyypillinen mollauslinssien läpi esitetty arvio. Todellisuudessa kommenttini ovat korostuneen asiallisia, mutta niille, jotka ovat keskittyneet minun mollaamiseeni, toki saatan vastata samassa sävyssä. Sen katson oikeudekseni. <<

Sinun kanssasi olisi mahdotonta tulla toimeen oikeassa työelämässä - siis aivan mahdotonta. Syynä on se, että mikäli kanssasi ei ole tasan samaa mieltä, aloitat täysin vimmaisen ja henkilöön käyvän syytöskampanjan. Henkilönä olet vastenmielinen, eikä täällä sinulla ole juurikaan ns. ymmärtäjiä tai "ystäviä" - et toki niitä haekaan - sinua vain on pakko sietää.

Vuosia ja jo tuhansien viestien voimalla olet terrorisoinut koko foorumia, eivätkä särmäsi ole hioutuneet edes ajan kanssa, mieluummin päinvastoin.

Sinulla olisi asiaa psykiatrille riippumatta siitä, että osaamistakin sinulla on. Todellista lakimiestä, puhumattakaan asianajajasta, sinusta ei saisi edes kymmenen metrin lekalla. Huumorintajusi on samaa luokkaa kuin vasta louhitun sepelin.

//Henkilönä olet vastenmielinen, eikä täällä sinulla ole juurikaan ns. ymmärtäjiä tai "ystäviä" - et toki niitä haekaan - sinua vain on pakko sietää. //

Luuletko todella, että olisin täällä viihtynyt 10 vuotta tietojani jakamassa, jos sitä tekisin saadakseni sinun kaltaisiasi "ymmärtäjiä" tai "ystäviä". Ei tokkiinsa, minulla kyllä on ystäviä ihan muualla kuin täällä usein todenmukaisesti Suoli24:ksi nimetyllä palstalla. Onhan se maanlaajuisesti tunnettu tosiasia, minkälaisia Suomi24:n "ymmärtäjät" suurelta osin ovat.

Kunpa edes ymmärtäisitte selkokielellä teille esitetyt oikeudelliset tosiasiat, mutta ei - vänkääjiä, jotka mielestään "tietävät" asiat paremmin, riittää yli oman tarpeen. Niitäkin olen sietänyt - koska en täältä mitään itselleni ole hakenut. Pyyteettömästi Suomen rahvasta olen palvellut. Sinun ja kaltaistesi taas ei suinkaan tarvitse minua "sietää", sillä voitte hypätä kirjoitelmani yli, minä kun - toisin kuin te - kirjoitan hyvin tunnetulla vakiintuneella nimimerkilläni.

Huumorintajuni ansiosta osaltaan olen teikäläisten "tietäjien" vänkäilyjä hymysuin lueskellut. Typeryyksiinkin suhtaudun yleensä alkuun leppoisasti, mutta jos vänkäily jatkuu loputtomiin, voi sävyni muuttua. Mutta miksikäs ette hyppää kommenttejani yli, jos ette niiden lukemista mielen tasapainoa menettämättä kestä?!

Kommentoit muutamaan kohtaan, muutama jäi kommentoimatta. Se kuitenkin tuli osoitettua pitävästi, että olet vastenmielinen henkilö. Kuten toinen kirjoittaja yllä toteaa, hän hyppää aina tekstisi yli. Se on ainoa oikea tapa, jos haluaa välttää riidan kanssasi asioissa, jotka eivät ole yksiselitteisiä.

Kuten sanottua, sinun kanssasi olisi mahdotonta tulla toimeen oikeassa työelämässä - siis aivan mahdotonta. Syynä on se, että mikäli kanssasi ei ole tasan samaa mieltä, aloitat täysin vimmaisen ja henkilöön käyvän syytöskampanjan. Narsismi on osallesi aivan liian kepeä selitys, psykopaatti lienee lähempänä totuutta.

Vuosia ja jo tuhansien viestien voimalla olet terrorisoinut koko foorumia, eivätkä särmäsi ole hioutuneet edes ajan kanssa, mieluummin päinvastoin. Vain typerä uskoo pyyteettömyyteen asiassa, kyllä syy löytyy nimim. nix_nax pakkomielteisessä hypotalamuksessa.

Sinulla olisi asiaa psykiatrille riippumatta siitä, että osaamistakin sinulla on. Todellista lakimiestä, puhumattakaan asianajajasta, sinusta ei saisi edes kymmenen metrin lekalla. Huumorintajusi on samaa luokkaa kuin vasta louhitun sepelin - itse viittaat siihen että huumorintajusi on kyllä mitä parhain, mutta sisäänpäin kääntynyt eikä näy muille.

Nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa aina pyytää myös oikean ammattilaisen mielipide. Nix_naxin lausumaa ei voi koskaan suoraan tietää faktaksi, sillä niin monta virheellistä lausumaa hän on täällä faktana antanut.

Äläkä, nimim. nix_nax, suotta uhraa yhtään enempää aikaasi kaltaisillemme huuhailijoille ja diletanteille. Yli 10 000 viestiä pelkästään tällä foorumilla osoittaa sen, että sinulla on niin paaaljon parempaakin tekemistä. Sinulla varmasti on kutsumus, joku voisi vaan kertoa että kuka sen kutsun on lähettänyt. Varsinainen hyväntekijä.

On-se-aggressiivinen kirjoitti:

Kommentoit muutamaan kohtaan, muutama jäi kommentoimatta. Se kuitenkin tuli osoitettua pitävästi, että olet vastenmielinen henkilö. Kuten toinen kirjoittaja yllä toteaa, hän hyppää aina tekstisi yli. Se on ainoa oikea tapa, jos haluaa välttää riidan kanssasi asioissa, jotka eivät ole yksiselitteisiä.

Kuten sanottua, sinun kanssasi olisi mahdotonta tulla toimeen oikeassa työelämässä - siis aivan mahdotonta. Syynä on se, että mikäli kanssasi ei ole tasan samaa mieltä, aloitat täysin vimmaisen ja henkilöön käyvän syytöskampanjan. Narsismi on osallesi aivan liian kepeä selitys, psykopaatti lienee lähempänä totuutta.

Vuosia ja jo tuhansien viestien voimalla olet terrorisoinut koko foorumia, eivätkä särmäsi ole hioutuneet edes ajan kanssa, mieluummin päinvastoin. Vain typerä uskoo pyyteettömyyteen asiassa, kyllä syy löytyy nimim. nix_nax pakkomielteisessä hypotalamuksessa.

Sinulla olisi asiaa psykiatrille riippumatta siitä, että osaamistakin sinulla on. Todellista lakimiestä, puhumattakaan asianajajasta, sinusta ei saisi edes kymmenen metrin lekalla. Huumorintajusi on samaa luokkaa kuin vasta louhitun sepelin - itse viittaat siihen että huumorintajusi on kyllä mitä parhain, mutta sisäänpäin kääntynyt eikä näy muille.

Nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa aina pyytää myös oikean ammattilaisen mielipide. Nix_naxin lausumaa ei voi koskaan suoraan tietää faktaksi, sillä niin monta virheellistä lausumaa hän on täällä faktana antanut.

Äläkä, nimim. nix_nax, suotta uhraa yhtään enempää aikaasi kaltaisillemme huuhailijoille ja diletanteille. Yli 10 000 viestiä pelkästään tällä foorumilla osoittaa sen, että sinulla on niin paaaljon parempaakin tekemistä. Sinulla varmasti on kutsumus, joku voisi vaan kertoa että kuka sen kutsun on lähettänyt. Varsinainen hyväntekijä.

Lue lisää

Miksi Teidän pitää kinastella henkilökohtaisuuksista? Koittakaa pysyä asiassa ja älkää alkako luetteleen sairauksia mistä itse todennäköisesti kannatte huolta.......

On-se-aggressiivinen kirjoitti:

Kommentoit muutamaan kohtaan, muutama jäi kommentoimatta. Se kuitenkin tuli osoitettua pitävästi, että olet vastenmielinen henkilö. Kuten toinen kirjoittaja yllä toteaa, hän hyppää aina tekstisi yli. Se on ainoa oikea tapa, jos haluaa välttää riidan kanssasi asioissa, jotka eivät ole yksiselitteisiä.

Kuten sanottua, sinun kanssasi olisi mahdotonta tulla toimeen oikeassa työelämässä - siis aivan mahdotonta. Syynä on se, että mikäli kanssasi ei ole tasan samaa mieltä, aloitat täysin vimmaisen ja henkilöön käyvän syytöskampanjan. Narsismi on osallesi aivan liian kepeä selitys, psykopaatti lienee lähempänä totuutta.

Vuosia ja jo tuhansien viestien voimalla olet terrorisoinut koko foorumia, eivätkä särmäsi ole hioutuneet edes ajan kanssa, mieluummin päinvastoin. Vain typerä uskoo pyyteettömyyteen asiassa, kyllä syy löytyy nimim. nix_nax pakkomielteisessä hypotalamuksessa.

Sinulla olisi asiaa psykiatrille riippumatta siitä, että osaamistakin sinulla on. Todellista lakimiestä, puhumattakaan asianajajasta, sinusta ei saisi edes kymmenen metrin lekalla. Huumorintajusi on samaa luokkaa kuin vasta louhitun sepelin - itse viittaat siihen että huumorintajusi on kyllä mitä parhain, mutta sisäänpäin kääntynyt eikä näy muille.

Nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa aina pyytää myös oikean ammattilaisen mielipide. Nix_naxin lausumaa ei voi koskaan suoraan tietää faktaksi, sillä niin monta virheellistä lausumaa hän on täällä faktana antanut.

Äläkä, nimim. nix_nax, suotta uhraa yhtään enempää aikaasi kaltaisillemme huuhailijoille ja diletanteille. Yli 10 000 viestiä pelkästään tällä foorumilla osoittaa sen, että sinulla on niin paaaljon parempaakin tekemistä. Sinulla varmasti on kutsumus, joku voisi vaan kertoa että kuka sen kutsun on lähettänyt. Varsinainen hyväntekijä.

Lue lisää

Kuten sianajaja jo huomautti, sinun ja muutaman kaltaisesi elämäntehtävä näkyy olevan minun henkilöni mollaaminen milloin mistäkin, mitä kuitenkaan ei palstan sisällöksi ole tarkoitettu, vaan oikeudellisten kysymysten selvittely. Ei tämä lakipalsta mikään Leelian lepotuoli ole. Itse en omaisen menettänyttäkään lohduttele "jaksamista"-tyyliin, vaan avaan hänelle, mistä kulloinkin oikeudelliselta kantilta on kysymys.

Teikäläisiä olen toistuvasti ohjeistanut, että jos ette minun tekstejäni ymmärrä tai jos tyylini ei teitä miellytä, voitte helposti välttää mielenne pahoittumisen hyppäämällä niiden yli, vakionimimerkillä kun kirjoitatte, toisin kuin te.

Toki toisenlaisiakin mielipiteitä minusta ja tyylistäni on esitetty, nimenomaan, kun on asiasisällöstä, ei kuvitellusta henkilöstäni kysymys - ja kun kommentoija itsekin on oikeuskysymyksistä palstan vakiodiletantteja paremmin perillä. Otanpa yhden esimerkin:

"voi hyvällä omallatunnolla
Kirjoittanut: sanoa 21.12.2007 klo 22.23
että tämä nix nax on ammattilainen ja erittäin hyvin perehtynyt perhe- ja perintöoikeuteen. Olen itse koulutukseltani juristi. Nykyiseen työhöni ei kuulu em. oikeudenala. Voin vain ihailla nimimerkin nix naxin antamia vastauksia aihepiirin mukaisiin kysymyksiin, varsinkin hänen perinpohjaisia perusteluja sekä lakiin, oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen tekemiään viittauksiaan. Jatka nix nax samaan malliin. Aina joskus näille sivuille eksyessä kommenttejasi on ilo lukea."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000031497534

Olisikohan mielekkäämpää, että purkautuisitte minun henkilööni kohdistuvista tai muista syistä johtuvista patoutumistanne enemmälti jollain mielenterveyteen keskittyvällä palstalla ja kirjoittaisitte tänne vain, jos teillä mielestänne on jotain annettavaa oikeudellisiin kysymyksiin?

Minä kyllä olen teidän kaltaisiinne räksyttäviin vääristelijöihin vuosien mittaan hyvin parkkiintunut, joten jatkan entiseen tapaani. Koirat haukkuu, karavaani kulkee.

Vielä kuitenkin yksi neuvo: yrittäkää nyt edes pysyä totuudessa, kun minun sanomisiani lainaatte. Lainaus nm. agressiviselta: "Yli 10 000 viestiä pelkästään tällä foorumilla ..." Lainaus minun tekstistäni: "olen jakanut rahvaalle lakitietämystä liki 10 000:n eri laajuisen (mukana varsin seikkaperäisiä) kommentin kautta." LIKI on teikäläisten tuotoksissa YLI. Samanlaista vääristelyä hyppää teikäläisten teksteistä silmiin vähän väliä. Mitähän se mahtanee teistä osoittaa? Sen jätän muiden arvioitavaksi.

Velat maksetaan ensinnä ja sitten jos jotain jää se jaetaan.

Saa ottaa muistoesineitä rajoituksin.

Perukirjaan, edunvalvojan todistukseen tai vastaavaan viralliseen dokumenttiin ei merkitä vähäarvoista irtaimistoa, joten "halpa" muistoesine on otettavissa.

A.Sianajaja kirjoitti:

Velat maksetaan ensinnä ja sitten jos jotain jää se jaetaan.

Mutta jos pesässä ei ole kuin tavallinen irtaimisto ei mitään arvokasta, eikö perilliset saa ottaa edes muistoksi jotain vai myydäänkö kaikki pois.

Tulikin näköjään jo vastaus. Ei näkyn jostain syystä.

Tässä erään yli-innokkaan diletantti-poloisen kommentti, jolla ei huuhailulleen ole mitään todellisuuspohjaa. Mikä on tuollaisen yrittäjän kompetenssi palstalla käsiteltäviin aiheisiin, sekin jääköön muiden palstan lukijoiden arvioitavaksi. Vaikeaa se voi olla, sillä näyttöä muusta kuin suoli24:n tyylisestä loanheitosta hän ei täällä ole esittänyt - toisin kuin minä vaikkapa tässä "varatuomari"-ketjussa ylempänä. Yritys hänellä toki on ollut kovaa, mutta siinä onkin sitten kaikki. Oikeaan hän osuu kuitenkin itsestään: Ei muuta.

Tyhjäpää riidelköön tästedes itsensä kanssa. Hölmö olisin, jos mokomalle enempää aikaani uhraisin.

nix_nax kirjoitti:

Tässä erään yli-innokkaan diletantti-poloisen kommentti, jolla ei huuhailulleen ole mitään todellisuuspohjaa. Mikä on tuollaisen yrittäjän kompetenssi palstalla käsiteltäviin aiheisiin, sekin jääköön muiden palstan lukijoiden arvioitavaksi. Vaikeaa se voi olla, sillä näyttöä muusta kuin suoli24:n tyylisestä loanheitosta hän ei täällä ole esittänyt - toisin kuin minä vaikkapa tässä "varatuomari"-ketjussa ylempänä. Yritys hänellä toki on ollut kovaa, mutta siinä onkin sitten kaikki. Oikeaan hän osuu kuitenkin itsestään: Ei muuta.

Tyhjäpää riidelköön tästedes itsensä kanssa. Hölmö olisin, jos mokomalle enempää aikaani uhraisin.

Lue lisää

Tuli todistettua jo ek. asia: Nix_nax-esiintymisesi muita ihmisiä kohtaan on vastenmielistä ja hyökkäävää, joka viittaa siihen, että elämä on kohdellut sinua kovalla kädellä. Sen vuoksi sinä et arvosta kanssakirjoittajiasi, vaan purat pahan olosi heihin.

Nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa aina pyytää myös oikean ammattilaisen mielipide. Nix_naxin lausumaa ei voi koskaan suoraan tietää faktaksi, sillä niin monta virheellistä lausumaa hän on täällä faktana antanut.

Tähän on hyvä lopettaa.

Nimimerkkiään alati vaihtava kameleontti toistaa itseään papukaijan tavoin uskoen siten vakuuttavansa lukijat. Siis tyypillinen asiapalstan loinen, jonka tiedollinen panos on nollan arvoinen. Kymmenen vuoden virheiden etsinnän tulos on sen mukainen: "niin monta kertaa" = 0.

Ikävä kyllä tuollainen hupimaakari tekee hallaa matti ja maija meikäläisille, jotka lakiongelmiinsa etsivät palstalta luotettavaa tietoa, heillä kun ei juuri ole keinoa erottaa helppoheikkiä oikean tiedon jakajasta. Asiantuntija ei mene moisen räyhäpellen lankaan, vaan tunnistaa helposti toisen asiantuntijan. Kas näin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000031497534

Se, että ylipäänsä vaivaudun hupimaakarin typeryyksiä kommentoimaan, johtuu vain ja ainoastaan huolestani, että palsta räyhäpellen toimesta on ajautumaan Suoli24:nä tunnetuksi tulleeksi häirikköjen temmellyskentäksi. Itse olen, kuten jo totesin, tämän kaltaiseen häiriköintiin niin parkkiintunut, että minua typeryydet ja asioiden vääristelyt eivät vähimmässä määrinkään hetkauta.

nix_nax kirjoitti:

Nimimerkkiään alati vaihtava kameleontti toistaa itseään papukaijan tavoin uskoen siten vakuuttavansa lukijat. Siis tyypillinen asiapalstan loinen, jonka tiedollinen panos on nollan arvoinen. Kymmenen vuoden virheiden etsinnän tulos on sen mukainen: "niin monta kertaa" = 0.

Ikävä kyllä tuollainen hupimaakari tekee hallaa matti ja maija meikäläisille, jotka lakiongelmiinsa etsivät palstalta luotettavaa tietoa, heillä kun ei juuri ole keinoa erottaa helppoheikkiä oikean tiedon jakajasta. Asiantuntija ei mene moisen räyhäpellen lankaan, vaan tunnistaa helposti toisen asiantuntijan. Kas näin:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000082&posting=22000000031497534

Se, että ylipäänsä vaivaudun hupimaakarin typeryyksiä kommentoimaan, johtuu vain ja ainoastaan huolestani, että palsta räyhäpellen toimesta on ajautumaan Suoli24:nä tunnetuksi tulleeksi häirikköjen temmellyskentäksi. Itse olen, kuten jo totesin, tämän kaltaiseen häiriköintiin niin parkkiintunut, että minua typeryydet ja asioiden vääristelyt eivät vähimmässä määrinkään hetkauta.

Lue lisää

Nimim. nix_nax on jo vuosikausia haukkunut eri tavoin kanssaan ajattelevia kirjoittajia diletanteiksi ja huuhailijoiksi, tässä säikeessä myös mm. hupimaakariksi, räyhäpelleksi, tyhjäpääksi ja poloiseksi. Nix_naxille niin tuttua kielenkäyttöä.

Osa muistaa hyvin vielä ajan, kun nix_nax vuosia sitten kirjoitti muillakin foorumeilla, kuten Some24, ja siellä meno oli aivan identtinen. Ihan vimmattu henkilöön-menevä-haukkuminen alkoi, jos joku uskaltautui olemaan eri mieltä nix_naxin kanssa.

Mieleen painuvimpia tarinoita oli mm. nimimerkin nix_nax väite, jossa verotussyistä testamentti A:n, B:n ja C:n yhteisestä sopimuksesta unohdetaan, se merkitsee, että testamenttia ei ole ollutkaan, se sivuutetaan (vaikka poltetaan)..... Tällöin on oikeudellisesti samantekevää, poltetaanko testamentti vai unohdetaanko se johonkin vanhojen papereiden joukkoon....

Ei oikea maksullinen ja koulutuksen saanut lakimies tai asianajaja tietenkään antaisi tuollaisia neuvoja asiakkaalleen. Potkut liitosta tulisi välittömästi.

Mutta kukin tavallaan, tämähän on keskustelufoorumi. Täällä tietoaan jakavat myös wanna-be-loijerit, kuten nimim. nix_nax. Paljon menee oikein, mutta siinä sivussa myös väärin.

////

Painotan sitä, että jokaisella on oikeus kirjoittaa, mutta nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa pyytää myös oikean ammattilaisen mielipide.

Yritetään-taas alias Käräjäveijari on samaa tasoa kuin muinainen ressukka, joka asiallisesta neuvostani (ettei hänen toivomansa häntä suosiva jako käynyt päinsä ilman kanssaperillisten suostumusta) mielensä pahoittaneena aloitti minuun kohdistamansa lokakampanjan, mistä 7 vuoden takaa pikku esimerkki:

"Kukaan, joka tuntee niksun (alias A*** K*******), ja tietää, miksi hän mellestää täällä, ei tuntisi muuta kuin sääliä ja halveksuntaa häntä kohtaan. Hänellä ei ole seuraelämää (ymmärrettävästi), ja lehdenjako (hänen pääasiallinen työnsä jo kolmekymmentä vuotta) on yötyötä, joten hänellä on aikaa istua päivät pitkät lukemassa lakiasioita netistä. Hänen motiivinsa on sisarusten perinnön viimeistenkin pennien varastaminen."

Samaa henkilöni palvontaa ja motiivieni arvuuttelua harjoittaa "Käräjäveijari" alias "Yritetään taas" ym. ym. Hänkin ilmeisesti on pahoittanut kovasti mielensä keskusteluista, jotka koskivat mm. testamentin lainvoimaisuustodistuksen sisältöä ja merkitystä, missä debateissa hänet myös muiden osallisten kuin minun toimesta jyrättiin pahan kerran. Tällaisiin veijareihin olen siten 10 vuoden aikana tottunut, joten nyt saamani ihailijanposti ei suinkaan ole minulle uutta. Lukijoiden on silti hyvä tietää, mikä niiden taustalla luuraa.

Erehtymättömyys lienee vain jumalien oikeus, joten meissä maan matosissa erehtyväisyys lienee jossain määrin hyväksyttävääkin. Itsekin olen myöntänyt joskus erehtyneeni, kun kysyvää neuvoin, että hän testamenttiinsa saattaisi saada todistajat maistraatista. Näin ei kuitenkaan ole, sillä maistraatteja on ohjeistettu olemaan testamentteja todistamatta, mikä nm. -LW:n oikaisusta tuolloin kävi selville. Kysymys on ollut tosiasiaerehdyksestä, ei oikeudellisesta erehdyksestä.

Oikeudellisia erehdyksiäkin - jotka toisin kuin tosiasiaerehdykset, voivat olla kohtalokkaita - palstalle kirjoittaneille, jopa asiantuntijoille on sattunut. Alla esimerkki sellaisesta. Kirjoittaja nm. -LW pitkän väittämisen jälkeen lopulta ymmärsi erehtyneensä siinä, kun luuli testamentin lainvoimaiseksi tuleminen aina edellyttävän, että testamentti on PK 14:4:ssä säädetyllä tavalla annettava tiedoksi perillisille. Näinhän asia ei ole, sillä perillisten kirjallinen ilmoitus testamentin hyväksymisestä ajaa saman asian.

// -LW

28.10.2012 16:17

Testamentin tulo lainvoimaiseksi edellyttää PK 14:4:n mukaista menettelyä eli

”testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.”

Jos perilliset vain itse hyväksyvät testamentin, menettely ei vastaa tuota lain säännöstä. Laillinen tiedoksianto voi tapahtua vain testamentin saajan aktiivisin toimenpitein.//

Tässä vielä asianomainen säännös PK 14:5, jossa asia toinen vaihtoehto on varsin selkeästi kerrottu:

"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. =>Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan<=."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P5

Samaan syssyyn kerrottakoon testamentin tiedoksiantoon liittyvä toinenkin esimerkki oikeudellisesta erehdyksestä:

Nm. Juristi 1 taannoin esitti, että testamentin tiedoksiannon, ollakseen pätevä, tulee aina tapahtua haastemiehen toimesta. Huolimattomasti oli Juristi 1 perintökaarensa (PK 14:1.1) lukenut, sillä tässäkään asia ei ole noin. Tiedoksianto voidaan toimittaa, paitsi haastemiehen tekemänä, myös muutoin todistettavasti. Toki Juristi 1 oikean tiedon saatuaan ei siitä vänkäämään ryhtynyt, minkä hänen ansiokseen luen.

"Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä =>tai muutoin todistettavasti<= ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P4

Mitä vielä käyttämiini pölkkypää tms. nimityksiin tulee, niitä olen viljellyt ainoastaan tilanteissa, joissa selvästä asiasta (kuten vaikkapa Juristi 1:n erehtyminen edellä) on vängätty loputtomiin ymmärtämättä hönkäsen pöläystä edes rautalangan väännöstä. Sellaisia vänkääjiä, kuten nyt nm. "Yritetään-taas", aina silloin tällöin tuppaa muuten hyvää keskustelua pilaamaan.

Minä ihmettelen kuinka sinä nixnax jaksat aina vastata näiden jankuttajien kommentteihin. Varsinkin kun se ei johda mihinkään.

nix_nax kirjoitti:

Yritetään-taas alias Käräjäveijari on samaa tasoa kuin muinainen ressukka, joka asiallisesta neuvostani (ettei hänen toivomansa häntä suosiva jako käynyt päinsä ilman kanssaperillisten suostumusta) mielensä pahoittaneena aloitti minuun kohdistamansa lokakampanjan, mistä 7 vuoden takaa pikku esimerkki:

"Kukaan, joka tuntee niksun (alias A*** K*******), ja tietää, miksi hän mellestää täällä, ei tuntisi muuta kuin sääliä ja halveksuntaa häntä kohtaan. Hänellä ei ole seuraelämää (ymmärrettävästi), ja lehdenjako (hänen pääasiallinen työnsä jo kolmekymmentä vuotta) on yötyötä, joten hänellä on aikaa istua päivät pitkät lukemassa lakiasioita netistä. Hänen motiivinsa on sisarusten perinnön viimeistenkin pennien varastaminen."

Samaa henkilöni palvontaa ja motiivieni arvuuttelua harjoittaa "Käräjäveijari" alias "Yritetään taas" ym. ym. Hänkin ilmeisesti on pahoittanut kovasti mielensä keskusteluista, jotka koskivat mm. testamentin lainvoimaisuustodistuksen sisältöä ja merkitystä, missä debateissa hänet myös muiden osallisten kuin minun toimesta jyrättiin pahan kerran. Tällaisiin veijareihin olen siten 10 vuoden aikana tottunut, joten nyt saamani ihailijanposti ei suinkaan ole minulle uutta. Lukijoiden on silti hyvä tietää, mikä niiden taustalla luuraa.

Erehtymättömyys lienee vain jumalien oikeus, joten meissä maan matosissa erehtyväisyys lienee jossain määrin hyväksyttävääkin. Itsekin olen myöntänyt joskus erehtyneeni, kun kysyvää neuvoin, että hän testamenttiinsa saattaisi saada todistajat maistraatista. Näin ei kuitenkaan ole, sillä maistraatteja on ohjeistettu olemaan testamentteja todistamatta, mikä nm. -LW:n oikaisusta tuolloin kävi selville. Kysymys on ollut tosiasiaerehdyksestä, ei oikeudellisesta erehdyksestä.

Oikeudellisia erehdyksiäkin - jotka toisin kuin tosiasiaerehdykset, voivat olla kohtalokkaita - palstalle kirjoittaneille, jopa asiantuntijoille on sattunut. Alla esimerkki sellaisesta. Kirjoittaja nm. -LW pitkän väittämisen jälkeen lopulta ymmärsi erehtyneensä siinä, kun luuli testamentin lainvoimaiseksi tuleminen aina edellyttävän, että testamentti on PK 14:4:ssä säädetyllä tavalla annettava tiedoksi perillisille. Näinhän asia ei ole, sillä perillisten kirjallinen ilmoitus testamentin hyväksymisestä ajaa saman asian.

// -LW

28.10.2012 16:17

Testamentin tulo lainvoimaiseksi edellyttää PK 14:4:n mukaista menettelyä eli

”testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista.”

Jos perilliset vain itse hyväksyvät testamentin, menettely ei vastaa tuota lain säännöstä. Laillinen tiedoksianto voi tapahtua vain testamentin saajan aktiivisin toimenpitein.//

Tässä vielä asianomainen säännös PK 14:5, jossa asia toinen vaihtoehto on varsin selkeästi kerrottu:

"Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon. =>Perillisellä ei kuitenkaan ole moiteoikeutta, jos hän on hyväksynyt testamentin tai muulla todistettavalla tavalla luopunut moiteoikeudestaan<=."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P5

Samaan syssyyn kerrottakoon testamentin tiedoksiantoon liittyvä toinenkin esimerkki oikeudellisesta erehdyksestä:

Nm. Juristi 1 taannoin esitti, että testamentin tiedoksiannon, ollakseen pätevä, tulee aina tapahtua haastemiehen toimesta. Huolimattomasti oli Juristi 1 perintökaarensa (PK 14:1.1) lukenut, sillä tässäkään asia ei ole noin. Tiedoksianto voidaan toimittaa, paitsi haastemiehen tekemänä, myös muutoin todistettavasti. Toki Juristi 1 oikean tiedon saatuaan ei siitä vänkäämään ryhtynyt, minkä hänen ansiokseen luen.

"Testamentin tekijän kuoltua on testamentin saajan annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä =>tai muutoin todistettavasti<= ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L14P4

Mitä vielä käyttämiini pölkkypää tms. nimityksiin tulee, niitä olen viljellyt ainoastaan tilanteissa, joissa selvästä asiasta (kuten vaikkapa Juristi 1:n erehtyminen edellä) on vängätty loputtomiin ymmärtämättä hönkäsen pöläystä edes rautalangan väännöstä. Sellaisia vänkääjiä, kuten nyt nm. "Yritetään-taas", aina silloin tällöin tuppaa muuten hyvää keskustelua pilaamaan.

Lue lisää

Please don't feed the trolls.

316316 kirjoitti:

Minä ihmettelen kuinka sinä nixnax jaksat aina vastata näiden jankuttajien kommentteihin. Varsinkin kun se ei johda mihinkään.

Niin, sitä minä välillä vähän itsekin ihmettelen, joutavanpäiväiseltä energian tuhlaamiseltahan tuo tuntuu.

Mutta kun viimeksi toin esiin pari ihan oikean asiantuntijan oikeudellista erehdystä, niin sellainen - vieläpä pahemman laatuinen - erehdyshän on tässä "varatuomari"-ketjussa itsensä "varatuomarin" esityksessä. Kun minä siitä huomautin ja, joku minulle kaunaa kantava oli sitä mieltä, että haastoin riitaa. No, kertaanpa vielä tässä tuon tapauksen, päätelköön ajatteleva lukija, oliko kysymys riidan haastamisesta vai palstalaisten kuluttajanpalvelusta.

"Varatuomari" siis esitti, että kun varakkaampi leski osituksessa vetoaa lesken ns. tasinkoprivilegiin ja kieltäytyy antamasta omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille, tasinkoa (rahaa 50.000) ei "liiku", mutta lesken kuoltua tilanne "tarkastetaan" uudelleen, jolloin sitten tuo "liikkumatta" jäänyt tasinko "liikkuisikin" eli lesken varoista maksettaisiin ensiksi kuolleen perillisille aikaisemmin "liikkumatta" jäänyt tasinko. Tässä on kuitenkin tasinkoprivilegi käsitetty täysin pieleen. Kuten aikaisemmin kerroin, kun ositus lesken eläessä on toimitettu, lesken kuoltua ei mitään "tarkastusta" enää tehdä, vaan lesken varat (jäämistö) sellaisenaan, lankeavat kokonaan lesken perillisille.

Edes tuota oleellista oikeudellista erehdystä minun kuviteltuja erehdyksiäni pontevasti metsästävä kameleontti-nikkari ei ole huomannut / ymmärtänyt. Kuinka olisikaan, kun puhtaasta amatööristä hänen kohdallaan on kysymys. (Toki lain harrastajillakin voi olla aivan pätevää osaamista, hyvänä esimerkkinä aikaisemmin palstalla aktiivisena toiminut nm. maallikkojuristi.)

Nimim. nix_nax: "Itse asiaanhan, siihen, mistä muka riitaa yllä haastoin, nikkarilla ei tietysti voinut kykyjen puuttuessa olla yhtikäs mitään lausuttavaa."

Pääapaino ko. kirjoittajalla on riidan haastamisella.

Nimim. nix_ nax: ""Varatuomari" näyttää olevan sama itsestään varatuomari-nimimerkkiä käyttänyt keskustelija, joka muutama vuosi sitten palstalla esitti omintakeisia käsityksiään lesken tasinkoprivilegistä. Ylle lainattu viimeinen kappale nimittäin antaa samanlaisen sekavan - tai jopa väärän (mitähän lienee tarkoitettu sanoa?) - tiedon asiasta kuin tuo muinainen "varatuomari" sepustuksessaan."

Pääpaino sanoilla: "varatuomari" (= lainausmerkeissä), omintakeinen, sekava, väärä, mitähän lienee, "sepustuksissaan".

Nimim. nix_nax: "Sitä pahempi kannaltasi, jos et edes ongelmaa tajua."

Pääpaino ko. kirjoittajalla on puhtaasti riidan haastamisessa.

Nimin. nix_nax: "Puolison perintöoikeustilanne [joka muuten on yhdyssana; suomen kielesi ei muutenkaan anna kuvaa kirjoittajasta varatuomarina]..."

Pääpaino ko. kirjoittajalla on puhtaasti riidan haastamisessa.

Ei ole aika hionut nimim. nix_naxille käytöstapoja. Hyökkäys toisen kirjoittajan kimppuun heti, on paras puolustus. On se vastenmielinen kaveri.

////

Painotan vielä viimekädessä sitä, että jokaisella on oikeus kirjoittaa, mutta nimim. nix_nax on maallikkona ollut niin monta kertaa kirjoitustensa kanssa väärässä, että tärkeissä juridisissa kysymyksissä kannattaa pyytää myös oikean ammattilaisen

Hyvä "Varatuomari",

olen pahoillani, jos mielestäsi olen pannut sanoja suuhusi. Se ei ole ollut tarkoitukseni. Mutta tarkastellaanpa, mitä oikeasti olet sanonut. Lainaus:

"Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.

/.../

Jako [= ositus] voidaan siten tehdä paperilla, mutta lesken nimissä olevaa omaisuutta ei liiku.

Jos leskellä olisi 200.000 euroa ja vainajalla 100.000 euroa, osituksessa tasattaisiin puntit siten, että 50.000 euroa liikkuisi. Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku, vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan."

Siis "Yllä mainitun säännön [= lesken tasinkoprivilegin] nojalla, 50.000 euroa ei liiku [toimitetussa osituksessa], vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan."

Ihmettelin, mitähän tuolla "tilanteen uudestaan tarkastamisella" oikein mahdoit tarkoittaa. Sait tilaisuuden kertoa, mitä olit epäselvällä ilmaisullasi tarkoittanut, mutta et käyttänyt sitä hyväksesi. Asia ei vastauksestasi selvemmäksi tullut.

"Varatuomarin" vastauskommentti:
"Lesken kuoltua voidaan tehdä ositus = `tilanne tarkastetaan` jos sitä ei ole siis tehty aikaisemmin."

OSITUS ON KUITENKIN LESKEN ELÄESSÄ TEHTY, kun kerran näin kirjoitit: "=>Jako [= ositus] voidaan siten tehdä paperilla<=, mutta lesken nimissä olevaa omaisuutta ei liiku. Jos leskellä olisi 200.000 euroa ja vainajalla 100.000 euroa, osituksessa tasattaisiin puntit siten, että 50.000 euroa liikkuisi. =>Yllä mainitun säännön nojalla, 50.000 euroa ei liiku<= ..." Sitten jatkat: " ... , vaan tilanne tarkastetaan lesken jälkeen uudestaan."

Jos tarkoitit muuta kuin mitä kirjoitit, olisit toki voinut täsmentää, mitä "oikeasti" tarkoitit. Minä valitettavasti en vieläkään ole päässyt siitä ("oikeasta" tarkoituksestasi) selville. Kirjoituksesi joka tapauksessa oli niin epäselvä, että minusta oli paikallaan valaista lukijoille lesken tasinkoprivilegiä ymmärrettävämmällä tavalla.

Vielä kerran: Kun ositus ensiksi kuolleen puolison jälkeen on toimitettu ja leski siinä tasinkoprivilegiinsä vedoten on kieltäytynyt tasingon antamisesta, "tilannetta" ei lesken kuoleman jälkeen "tarkasteta uudelleen" niin, että tuo aikanaan "antamatta jäänyt" tasinko nyt annettaisiin - eikä mitenkään muutenkaan. Lesken varat periytyvät sellaisinaan, ilman mitään uutta ositusta "tarkastuksineen" tai tasinkovähennyksineen, lesken omille perillisille.

"Älä kuitenkaan sotke hyvää tarkoitusta."

Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan voine olla huonon toteutuksen pyhittäjä. Kun tämä on keskustelupalsta, epäselvää sanontaa on muiden hyvä selventää, jos kirjoittaja ei itse sitä tee.

"Minulla on muuten dokkarit sekä tutkinnosta että varatuomari pätevyydestä."

Tämä on vähän huono foorumi kehuskella tutkinnoilla, kun niitä ei kukaan kykene tarkistamaan. Monenlaista "varatuomaria" täällä minun aikanani on käynyt puhumassa läpiä päähänsä. Opin tulisi ilmetä siitä, miten asiansa kykenee ilmaisemaan.

"Jos olisit joskus ollut oikeudenkäynnissä hoitamassa asioita"

Aikanaan Helsingin RO:n (joka tuolloin sijaitsi Senaatintorin laidassa osoitteessa Aleksanterinkatu 20) 4. osaston 1. jaoston puheenjohtaja Pentti Paavola, käsitellessään kuudetta peräkkäistä minun ajamaani juttua, tokaisi: [Nix_naxilla] on valtavasti juttuja. Hyvinhän niitä riitti, vaikkei sentään joka päivälle ihan noin paljon.

"Aikanaan Helsingin RO:n (joka tuolloin sijaitsi Senaatintorin laidassa osoitteessa Aleksanterinkatu 20) 4. osaston 1. jaoston puheenjohtaja Pentti Paavola, käsitellessään kuudetta peräkkäistä minun ajamaani juttua, tokaisi: [Nix_naxilla] on valtavasti juttuja. Hyvinhän niitä riitti, vaikkei sentään joka päivälle ihan noin paljon."

Olet siis yli 70 v? Mikä on motiivisi?

Varatuomari

Miksi motiiviani kyselet? Se kai on minun oma asiani.

Olenko pyytänyt sinua kommentoimaan jotain tähän ketjuun jonka minä aloitin?

OTK 2001
VT 2002

Varatuomari

varatuomari kirjoitti:

Olenko pyytänyt sinua kommentoimaan jotain tähän ketjuun jonka minä aloitin?

OTK 2001
VT 2002

Varatuomari

Jos tuo oli minulle tarkoitettu, niin olipa outo kysymys. Kai itse tiedät oletko vai etkö ole. Mutta se ei ole oleellista, kyllä täällä kommentoida saa pyytämättäkin kuka tahansa, joka katsoo aihetta kommentoimiseen olevan. Ja - kuten edellä olen kertonut - minusta sinun selityksiäsi lesken tasinkoprivilegiasiassa on ollut syytä kommentoida.

nix_nax kirjoitti:

Jos tuo oli minulle tarkoitettu, niin olipa outo kysymys. Kai itse tiedät oletko vai etkö ole. Mutta se ei ole oleellista, kyllä täällä kommentoida saa pyytämättäkin kuka tahansa, joka katsoo aihetta kommentoimiseen olevan. Ja - kuten edellä olen kertonut - minusta sinun selityksiäsi lesken tasinkoprivilegiasiassa on ollut syytä kommentoida.

Lue lisää

Tämä on mielenkiintoinen vastaus nix_naxilta. Hän sallii itselleen toisten viestien kommentoinnin, mutta hyökkää jokaisen sellaisen kimppuun, joka kommentoi hänen itsensä kirjoittamia viestejä. Ilmentää narsismia, so. vain hän saa tehdä jotakin, joka toisilta on kuitenkin kielletty, mikäli se koskee häntä itseään.

Asiantuntemuksessani vs. useimpien inttäjien uskomukset on oleellinen ero. Minä en hyökkää kenenkään kimppuun, mutta oikaisen selvät virheet ja tarkennan epäselvyydet - myös varatuomareina esiintyviltä, jos aihetta on. Jos sen takia minun kimppuuni hyökätään - kuten hyvin usein täällä käy - niin voin kyllä antaa takaisin samassa äänilajissa.

Heheh, täysin väärä todistus jälleen nix-naxilta. Olet useita kertoja hyökännyt asiantuntevia ja perusteltuja kommenteja vastaan. Selviäkään virheitä, joita kirjoituksissa on, et myönnä vaan mollaat kesksutelijan henkilöön käyvillä haukkumasanoilla.

"Asiantuntemuksesi" on tyypillistä diletanttitason näpertelyä, joissa tukeudut sitten kirjoista lukemaasi ymmärtämättä soveltaa tietojasi käisteltävänä olevaan tapaukseen.

varatuomari kirjoitti:

"Aikanaan Helsingin RO:n (joka tuolloin sijaitsi Senaatintorin laidassa osoitteessa Aleksanterinkatu 20) 4. osaston 1. jaoston puheenjohtaja Pentti Paavola, käsitellessään kuudetta peräkkäistä minun ajamaani juttua, tokaisi: [Nix_naxilla] on valtavasti juttuja. Hyvinhän niitä riitti, vaikkei sentään joka päivälle ihan noin paljon."

Olet siis yli 70 v? Mikä on motiivisi?

Varatuomari

Lue lisää

Varatuomari kyseli nix_naxin motiivia. Sehän on täysin ilmeinen: häneltä jäi se tutkinto tai virka saamatta, mitä hän oli tavoitellut ja katkeruus tästä pettymyksestä on kostettava koko maailmalle - ainakin täällä keskustelupalstalla.

Säälittävää!!

"Kostajathan" täällä pahaa oloaan minun kuviteltuun henkilööni purkavat, kun ei muuhun aineksia ole. Siitä vaan, hyvä, jos voin joillekuille tälläkin tavoin helpotusta ahdistukseen tuoda. Jatkakaa kaikin mokomin niin kauan kuin puhtia riittää. Minulla puolestani on parempaakin tekemistä ...

nix_nax kirjoitti:

"Kostajathan" täällä pahaa oloaan minun kuviteltuun henkilööni purkavat, kun ei muuhun aineksia ole. Siitä vaan, hyvä, jos voin joillekuille tälläkin tavoin helpotusta ahdistukseen tuoda. Jatkakaa kaikin mokomin niin kauan kuin puhtia riittää. Minulla puolestani on parempaakin tekemistä ...

Lue lisää

Prempaa tekemistä....???? Salli minun nauraa. Vastauksellasi todistit jälleen, että sinulla ei ole juuri muuta elämää kuin kirjoitella täällä solvauksia muille - kuvittelemillesi "kostajille".

Kostaa mitä?

nix_nax kirjoitti:

"Kostajathan" täällä pahaa oloaan minun kuviteltuun henkilööni purkavat, kun ei muuhun aineksia ole. Siitä vaan, hyvä, jos voin joillekuille tälläkin tavoin helpotusta ahdistukseen tuoda. Jatkakaa kaikin mokomin niin kauan kuin puhtia riittää. Minulla puolestani on parempaakin tekemistä ...

Lue lisää

Älä ole lapsellinen, Nix nax. Tietosi on hyvällä tasolla, mutta kritiikin vastaanottamisessa sinulla on paljon parantamisen varaa. Itse olen oppinut foorumilla paljon, ja osittain myös sinun ansiostasi. Olen kuitenkin huomannut, että foorumin tietämys aivan normaalin keskustelun kautta on ihan parhaimmillaan. Täällä on paljon tietoa myös muilla kuin sinulla.

--- yksi heistä aiemmin asunut vanhempien omistamassa asunnossa ilmaiseksi, tosin heille töitä tehden.

Vanhemmille töitä tehden, käy helposti vuokrasta, vastikkeesta. Vuokran periminen on todellisuudessa vapaaehtoista, ja vuokran suuruus on sopimuskysymys.

Vanhemmilla kyse ei ole ollut tulonhankkimisesta, eivätkä he ole olleet työnantajia, eiväthän? Jos he olisivat olleet työnantajia, käypänä vuokrana voitaisiin pitää asuntoedun verotusarvoa (luontoisetuarvoa). Ainoa taho, jota tällainen voisi kiinnostaa, on verottaja. Mutta ei kiinnosta.

--- Asunnon juoksevat kulut hän on maksanut.

Käy helposti osaksi asumisvastikkeesta.

--- Perinnönjaossa muut sanovat hänen saaneen etuutta ja vaativat sen vähennettäväksi osuudestaan.... Eikö näillä vanhemmilla ole aikanaan ollut oikeus omaisuuteensa ja määrâysvalta kuka heillä asuu.

Ystävänsä voi valita, sukulaisiaan ei.

Ilmainen tai puoli-ilmainen asuminen ei ole mikään ennakkoperintö. Asunnon omistaja, tai rajoituksin myös haltija, saa antaa vaikka rantapummin asustella kotonaan ilmaiseksi, siinä ei ole mitään laitonta.

Ko. etuutta ei voi vähentää perinnönjaossa. Luulisi muiden olevan tyytyväisiä, että joku on pitänyt vanhemmista huolta.

// Perinnönjaossa muut sanovat hänen saaneen etuutta ja vaativat sen vähennettäväksi osuudestaan.... Eikö näillä vanhemmilla ole aikanaan ollut oikeus omaisuuteensa ja määrâysvalta kuka heillä asuu.//

Kommenttini koskee vain tätä osaa, ei sitä, onko asumisesta todellista taloudellista etua ap:lle tullut.

JOS siis ap on ko. asumisesta selvää etua saanut, tuo etu lähtökohtaisesti voidaan ottaa huomioon hänen saamanaan ennakkoperintönä - kuten muukin perittävältä saatu etuus. Kysymys EI ole siitä, etteikö vanhemmilla olisi aikanaan ollut oikeus omaisuuteensa ja oikeus antaa jälkeläisensä asua asunnossa vaikkapa ilman mitään vastiketta. Toki vanhemmalla tällainen oikeus on - yhtä hyvin vanhemmalla on oikeus antaa yhdelle lapsistaan lahjana vaikkapa 100.000 euroa. Kysymys on siitä, onko tällainen vanhemman oikeuteen perustuva lahja katsottava vanhemman kuoltua tehtävässä perinnönjaossa lahjan saaneen lapsen ennakkoperinnöksi. Perusteet sen osalta ovat samat kuin ennakkoperinnön osalta yleisestikin.

PK 6:1
"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

Siitä, millä edellytyksillä rintaperillisen saama asumisetu voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, saa johtoa KKO:n ennakkopäätöksestä KKO:2010:57
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2010/20100057
Koko pitkää juttuselostetta ei ole tarpeen lukea, ap:n kannalta oleellinen löytyy KKO:n perustelujen kohdista 23. - 32.

nix_nax kirjoitti:

// Perinnönjaossa muut sanovat hänen saaneen etuutta ja vaativat sen vähennettäväksi osuudestaan.... Eikö näillä vanhemmilla ole aikanaan ollut oikeus omaisuuteensa ja määrâysvalta kuka heillä asuu.//

Kommenttini koskee vain tätä osaa, ei sitä, onko asumisesta todellista taloudellista etua ap:lle tullut.

JOS siis ap on ko. asumisesta selvää etua saanut, tuo etu lähtökohtaisesti voidaan ottaa huomioon hänen saamanaan ennakkoperintönä - kuten muukin perittävältä saatu etuus. Kysymys EI ole siitä, etteikö vanhemmilla olisi aikanaan ollut oikeus omaisuuteensa ja oikeus antaa jälkeläisensä asua asunnossa vaikkapa ilman mitään vastiketta. Toki vanhemmalla tällainen oikeus on - yhtä hyvin vanhemmalla on oikeus antaa yhdelle lapsistaan lahjana vaikkapa 100.000 euroa. Kysymys on siitä, onko tällainen vanhemman oikeuteen perustuva lahja katsottava vanhemman kuoltua tehtävässä perinnönjaossa lahjan saaneen lapsen ennakkoperinnöksi. Perusteet sen osalta ovat samat kuin ennakkoperinnön osalta yleisestikin.

PK 6:1
"Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun."

Siitä, millä edellytyksillä rintaperillisen saama asumisetu voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, saa johtoa KKO:n ennakkopäätöksestä KKO:2010:57
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2010/20100057
Koko pitkää juttuselostetta ei ole tarpeen lukea, ap:n kannalta oleellinen löytyy KKO:n perustelujen kohdista 23. - 32.

Lue lisää

>>> Siitä, millä edellytyksillä rintaperillisen saama asumisetu voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, saa johtoa KKO:n ennakkopäätöksestä KKO:2010:57

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2010/20100057 >>>

Ennakkoratkaisussa on nyt esitettyyn tapaukseen verrattuna muutama merkittävä ero:

Ennakkoratkaisussa asumisesta on laadittu kolme sopimusta.

1. On sovittu, että "perhe asuu asunnossa vastikkeettomasti siihen saakka kun heidän vuokranmaksukykynsä paranee".

2. Toiseksi on ollut olemassa vuokrasopimus, jossa on vahvistettu suullinen sopimus, jonka mukaan asunnossa on asuttu ilman rahallista korvausta, kuitenkin tietyin rajauksin.

3. Testamentin määräyksellä asunnossa vuokraa maksamatta asuminen on ollut etuus ja on siten katsottava ennakkoperinnöksi.

Käsillä olevassa tapauksessa sopimuksia ei tiedetä olevaksi. Voitaneen katsoa, että perittävät, jättämällä asiasta erikseen mainitsematta, ovat siten ilmaisseet tahtonsa. Ei siis ole aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen, ja sisaruksia tulee kohdella siten, ettei ennakkoperintöä tai etuutta ole annettu.

Sen estämättä mitä edellä kerrotaan kahdella muulla sisaruksella on oikeus nostaa perinnönjaon moitekanne. Kanteen menestysmahdollisuuksia voitaneen pitää vähäisinä.

ArvataanNytNäin kirjoitti:

>>> Siitä, millä edellytyksillä rintaperillisen saama asumisetu voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, saa johtoa KKO:n ennakkopäätöksestä KKO:2010:57

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2010/20100057 >>>

Ennakkoratkaisussa on nyt esitettyyn tapaukseen verrattuna muutama merkittävä ero:

Ennakkoratkaisussa asumisesta on laadittu kolme sopimusta.

1. On sovittu, että "perhe asuu asunnossa vastikkeettomasti siihen saakka kun heidän vuokranmaksukykynsä paranee".

2. Toiseksi on ollut olemassa vuokrasopimus, jossa on vahvistettu suullinen sopimus, jonka mukaan asunnossa on asuttu ilman rahallista korvausta, kuitenkin tietyin rajauksin.

3. Testamentin määräyksellä asunnossa vuokraa maksamatta asuminen on ollut etuus ja on siten katsottava ennakkoperinnöksi.

Käsillä olevassa tapauksessa sopimuksia ei tiedetä olevaksi. Voitaneen katsoa, että perittävät, jättämällä asiasta erikseen mainitsematta, ovat siten ilmaisseet tahtonsa. Ei siis ole aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen, ja sisaruksia tulee kohdella siten, ettei ennakkoperintöä tai etuutta ole annettu.

Sen estämättä mitä edellä kerrotaan kahdella muulla sisaruksella on oikeus nostaa perinnönjaon moitekanne. Kanteen menestysmahdollisuuksia voitaneen pitää vähäisinä.

Lue lisää

Arvoisalta Arvailijalta on näköjään jäänyt huomaamatta tai ymmärtämättä varsin oleellinen osa kommentistani, tämä nimittäin:

"Kommenttini koskee vain tätä osaa, ei sitä, onko asumisesta todellista taloudellista etua ap:lle tullut."

En siis ottanut lainkaan kantaa (koska aikaa oli rajoitetusti) siihen, onko ap:n tapauksen asuja saanut asumisesta etua, joka tulisi/voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi. Kantaa otin VAIN siihen, voidaanko tällainen asumisetu ylipäätään katsoa ennakkoperinnöksi, sitäkin kun oli epäilty. Tähän, siis yleisiin edellytyksiin, oli viittaus ennakkopäätöksenkin tarkoitettu. Johtoa siitä on saatavissa, kun suoraan 1:1 ap:n tilanteeseen soveltuvaa ennakkoratkaisua ei ole annettu.

Hyvä kuitenkin, että Arvailija vertaili ennakkopäätöstä nimenomaan ap:n tilanteeseen.

nix_nax kirjoitti:

Arvoisalta Arvailijalta on näköjään jäänyt huomaamatta tai ymmärtämättä varsin oleellinen osa kommentistani, tämä nimittäin:

"Kommenttini koskee vain tätä osaa, ei sitä, onko asumisesta todellista taloudellista etua ap:lle tullut."

En siis ottanut lainkaan kantaa (koska aikaa oli rajoitetusti) siihen, onko ap:n tapauksen asuja saanut asumisesta etua, joka tulisi/voitaisiin katsoa ennakkoperinnöksi. Kantaa otin VAIN siihen, voidaanko tällainen asumisetu ylipäätään katsoa ennakkoperinnöksi, sitäkin kun oli epäilty. Tähän, siis yleisiin edellytyksiin, oli viittaus ennakkopäätöksenkin tarkoitettu. Johtoa siitä on saatavissa, kun suoraan 1:1 ap:n tilanteeseen soveltuvaa ennakkoratkaisua ei ole annettu.

Hyvä kuitenkin, että Arvailija vertaili ennakkopäätöstä nimenomaan ap:n tilanteeseen.

Lue lisää

Kyllä, teksti vertaili todellakin vain näitä kahta tapausta. Linkkiin tustustumalla ja sen tulkinnasta ap. voi itse päästä kiinni jutun ytimeen, jotta kolme sisarusta sopuisan ratkaisun toivottavasti löytävät.

Oma kantani on, jos sellaista kysytään, että aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen ei nyt ole, ja sisaruksia tulee kohdella siten, ettei ennakkoperintöä tai etuutta ole annettu.

ArvataanNytNäin kirjoitti:

>>> Siitä, millä edellytyksillä rintaperillisen saama asumisetu voidaan katsoa ennakkoperinnöksi, saa johtoa KKO:n ennakkopäätöksestä KKO:2010:57

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2010/20100057 >>>

Ennakkoratkaisussa on nyt esitettyyn tapaukseen verrattuna muutama merkittävä ero:

Ennakkoratkaisussa asumisesta on laadittu kolme sopimusta.

1. On sovittu, että "perhe asuu asunnossa vastikkeettomasti siihen saakka kun heidän vuokranmaksukykynsä paranee".

2. Toiseksi on ollut olemassa vuokrasopimus, jossa on vahvistettu suullinen sopimus, jonka mukaan asunnossa on asuttu ilman rahallista korvausta, kuitenkin tietyin rajauksin.

3. Testamentin määräyksellä asunnossa vuokraa maksamatta asuminen on ollut etuus ja on siten katsottava ennakkoperinnöksi.

Käsillä olevassa tapauksessa sopimuksia ei tiedetä olevaksi. Voitaneen katsoa, että perittävät, jättämällä asiasta erikseen mainitsematta, ovat siten ilmaisseet tahtonsa. Ei siis ole aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen, ja sisaruksia tulee kohdella siten, ettei ennakkoperintöä tai etuutta ole annettu.

Sen estämättä mitä edellä kerrotaan kahdella muulla sisaruksella on oikeus nostaa perinnönjaon moitekanne. Kanteen menestysmahdollisuuksia voitaneen pitää vähäisinä.

Lue lisää

// Voitaneen katsoa, että perittävät, jättämällä asiasta erikseen mainitsematta, ovat siten ilmaisseet tahtonsa. Ei siis ole aihetta pääsäännöstä poikkeamiseen, ja sisaruksia tulee kohdella siten, ettei ennakkoperintöä tai etuutta ole annettu. //

Ennakkoperintö on perittävän eläessään perilliselle antama lahjoitus tai lahjanluonteinen etuus.

Perittävän tarkoitus ratkaisee. On myös olemassa pääsääntö, jonka mukaan rintaperilliselle annettava tavanomaista suurempi lahja on olettamana ennakkoperintö, ellei lahjanantaja ole erikseen määrännyt. Näin ollen pääsäännön mukaan merkittävä etuus on aina katsottava ennakkoperinnöksi, ja muut sisarukset voivat vaatia sen osuutta vähennettäväksi perinnöstä.

Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa silloin, kun ennakkoperintö saadaan. Esitetyssä tapauksessa veroa ei ole maksettu, ja etuutta onkin kertynyt vähitellen. Ei myöskään ole täysin selvää, mikä on etuuden todellinen arvo verrattuna tehtyyn työmäärään nähden. Lahjan, etuuden tai ennakkoperinnön määrä saa olla alle 4000 euroa kolmen vuoden aikana, ja siten tasaisesti laskettuna 1333 euroa vuodessa ilman veroseuraamusta.

Asumishyötynä (huone, osake, talo, maatila...) reilu 100 euron kuukausittainen etuus ei ole paljon, mutta mahdollinen loppuosuus on melko helppoa korvata työpanoksella. Toisaalta asumishyöty ei muistuta olemukseltaan lahjaa, vaikka onkin selkeä etuus.

Kuten sanottua, perittävän tarkoitus ratkaisee. Se ei tapauksessa ole tiedossa, mutta asumisetuus työtä vastaan ei nyt täytä suoraan ennakkoperinnön suoraan määritelmää.

"1. Eikö tämä tarkoita sitä että ne varsinaiset perilliset on ohitettu perinnönjaossa? Siis perinnönjättäjien omat lapset? Onko tämä oikein?"

Tarkoittaa juuri tuota, ja se on oikein, jos testaattorin tahto sillä toteutuu. Varsinaisilla perijöillä eli testaattorien lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta ja nyt siis 1/2 x 1/2 = 1/4 perittävästä omaisuudesta per testaattorien lapsi.

"2. Onko merkitystä oikeudenmukaisuuden kannalta sillä, saako jokainen lapsenlapsista 1/3 vai saako A puolet ja B 1/4 ja C 1/4?"

Oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, vaan perittävien tahdolla, lainmukaisuudella ja lakiosalla. Jos testaattorien lapset olisivat kuolleet, eikä perittävillä olisi testamenttia, A saisi 1/2 perittävästä omaisuudesta ja B sekä C 1/4 kumpainenkin. Rintaperillisillä on kuitenkin (1. tai 2. sp.) on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosaansa.

"3. Jos perintöön ei kuulu muuta kuin mainitut asunto ja kesämökki (siis esim henkivakuutuskorvausta tms), miten perinnönsaajat selviävät perintöverosta? "

Se on todellisuudessa usein vaikea asia, jolloin testamentilla saatu omaisuus on myytävä, jotta verot voidaan maksaa. Tarvittaessa vero on maksettava vaikka lainarahalla, jolloin testamentattu omaisuus voi toimia lainan vakuutena.

PerintöKalleus kirjoitti:

"1. Eikö tämä tarkoita sitä että ne varsinaiset perilliset on ohitettu perinnönjaossa? Siis perinnönjättäjien omat lapset? Onko tämä oikein?"

Tarkoittaa juuri tuota, ja se on oikein, jos testaattorin tahto sillä toteutuu. Varsinaisilla perijöillä eli testaattorien lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta ja nyt siis 1/2 x 1/2 = 1/4 perittävästä omaisuudesta per testaattorien lapsi.

"2. Onko merkitystä oikeudenmukaisuuden kannalta sillä, saako jokainen lapsenlapsista 1/3 vai saako A puolet ja B 1/4 ja C 1/4?"

Oikeudenmukaisuudella ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa, vaan perittävien tahdolla, lainmukaisuudella ja lakiosalla. Jos testaattorien lapset olisivat kuolleet, eikä perittävillä olisi testamenttia, A saisi 1/2 perittävästä omaisuudesta ja B sekä C 1/4 kumpainenkin. Rintaperillisillä on kuitenkin (1. tai 2. sp.) on kuitenkin aina oikeus vaatia lakiosaansa.

"3. Jos perintöön ei kuulu muuta kuin mainitut asunto ja kesämökki (siis esim henkivakuutuskorvausta tms), miten perinnönsaajat selviävät perintöverosta? "

Se on todellisuudessa usein vaikea asia, jolloin testamentilla saatu omaisuus on myytävä, jotta verot voidaan maksaa. Tarvittaessa vero on maksettava vaikka lainarahalla, jolloin testamentattu omaisuus voi toimia lainan vakuutena.

Lue lisää

Kiitos nimimerkille PerintöKalleus vastauksista! Saanen esittää jatkokysymyksiä.

Tuohon kakkoskohtaan jatkokysymys. Oletetaan, että A:n vanhempi X (siis toinen perittävien eli testaattorien lapsista) vaatii lakiosaansa, joka on siis 1/4 perinnöstä. Oletetaan myös että toinen eli B:n ja C:n vanhempi Y ei vaadi. Miten perintö jakaantuu sen jälkeen, kun X on saanut lakiosansa? Jaetaanko loppu perintö sen mukaan miten alkuperäinen testamentti oli (eli esim A:lle 1/2 ja B:lle sekä C:lle molemmille 1/4 taikka sitten kaikille kolmelle 1/3) vai vähennetäänkö tämä X:n osuus A:n osuudesta?

Kolmoskysymykseen jatkokysymys. Oletetaan, että B ja C ovat siis saamassa perintöä sellaisessa elämänvaiheessa, joissa heillä ei ole vielä tuloja (opiskelu tms) eikä pankki suostu tästä syystä antamaan heille lainaa, vaikka testamentattu omaisuus voisikin toimia lainan vakuuteta (oletan, että pankki voisi toimia näin).
He varmaankin voivat luopua perinnöstä, tai miten se nyt sanotaan? Jos näin tapahtuu, mitä siitä seuraa? Meneekö heidän osuutensa Y:lle?

Pohtiva kirjoitti:

Kiitos nimimerkille PerintöKalleus vastauksista! Saanen esittää jatkokysymyksiä.

Tuohon kakkoskohtaan jatkokysymys. Oletetaan, että A:n vanhempi X (siis toinen perittävien eli testaattorien lapsista) vaatii lakiosaansa, joka on siis 1/4 perinnöstä. Oletetaan myös että toinen eli B:n ja C:n vanhempi Y ei vaadi. Miten perintö jakaantuu sen jälkeen, kun X on saanut lakiosansa? Jaetaanko loppu perintö sen mukaan miten alkuperäinen testamentti oli (eli esim A:lle 1/2 ja B:lle sekä C:lle molemmille 1/4 taikka sitten kaikille kolmelle 1/3) vai vähennetäänkö tämä X:n osuus A:n osuudesta?

Kolmoskysymykseen jatkokysymys. Oletetaan, että B ja C ovat siis saamassa perintöä sellaisessa elämänvaiheessa, joissa heillä ei ole vielä tuloja (opiskelu tms) eikä pankki suostu tästä syystä antamaan heille lainaa, vaikka testamentattu omaisuus voisikin toimia lainan vakuuteta (oletan, että pankki voisi toimia näin).
He varmaankin voivat luopua perinnöstä, tai miten se nyt sanotaan? Jos näin tapahtuu, mitä siitä seuraa? Meneekö heidän osuutensa Y:lle?

Lue lisää

"Oletetaan, että A:n vanhempi X (siis toinen perittävien eli testaattorien lapsista) vaatii lakiosaansa, joka on siis 1/4 perinnöstä. Oletetaan myös että toinen eli B:n ja C:n vanhempi Y ei vaadi. Miten perintö jakaantuu sen jälkeen, kun X on saanut lakiosansa? Jaetaanko loppu perintö sen mukaan miten alkuperäinen testamentti oli (eli esim A:lle 1/2 ja B:lle sekä C:lle molemmille 1/4 taikka sitten kaikille kolmelle 1/3) vai vähennetäänkö tämä X:n osuus A:n osuudesta?"

X vaatii lakiosansa 1/4 ja saa sen.

Y ei vaadi mitään, eikä siten mitään saakaan. Y:n rintaperillisillä B ja C on kuitenkin sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on myös 1/4.

Kun lakiosat on vaadittu ja jaettu, pesään jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan siinä suhteessa kuin testamentti määrää.

"He varmaankin voivat luopua perinnöstä, tai miten se nyt sanotaan? Jos näin tapahtuu, mitä siitä seuraa? Meneekö heidän osuutensa Y:lle?"

B ja C voivat luopua perinnöstä, ja ellei heillä ole sijaantulijoina rintaperillisiä, perintö palautuu pesään. Ellei muuta ilmene, heidän osuutensa menee Y:lle, aivan kuten sanot.

PerintöKalleudet kirjoitti:

"Oletetaan, että A:n vanhempi X (siis toinen perittävien eli testaattorien lapsista) vaatii lakiosaansa, joka on siis 1/4 perinnöstä. Oletetaan myös että toinen eli B:n ja C:n vanhempi Y ei vaadi. Miten perintö jakaantuu sen jälkeen, kun X on saanut lakiosansa? Jaetaanko loppu perintö sen mukaan miten alkuperäinen testamentti oli (eli esim A:lle 1/2 ja B:lle sekä C:lle molemmille 1/4 taikka sitten kaikille kolmelle 1/3) vai vähennetäänkö tämä X:n osuus A:n osuudesta?"

X vaatii lakiosansa 1/4 ja saa sen.

Y ei vaadi mitään, eikä siten mitään saakaan. Y:n rintaperillisillä B ja C on kuitenkin sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on myös 1/4.

Kun lakiosat on vaadittu ja jaettu, pesään jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan siinä suhteessa kuin testamentti määrää.

"He varmaankin voivat luopua perinnöstä, tai miten se nyt sanotaan? Jos näin tapahtuu, mitä siitä seuraa? Meneekö heidän osuutensa Y:lle?"

B ja C voivat luopua perinnöstä, ja ellei heillä ole sijaantulijoina rintaperillisiä, perintö palautuu pesään. Ellei muuta ilmene, heidän osuutensa menee Y:lle, aivan kuten sanot.

Lue lisää

Korjaus:

X ja Y ovat siis sisaruksia ja tapauksessasi sukupolvi 1; A,B ja C ovat puolestaan serkuksia ja sukupolvi 2.

"B ja C voivat luopua perinnöstä, ja ellei heillä ole sijaantulijoina rintaperillisiä, perintö palautuu pesään. Ellei muuta ilmene, heidän osuutensa menee Y:lle, aivan kuten sanot."

Ellei muuta ilmene, heidän osuutensa menee testamentin mukaisesti A:lle.

PerintöKalleudet kirjoitti:

"Oletetaan, että A:n vanhempi X (siis toinen perittävien eli testaattorien lapsista) vaatii lakiosaansa, joka on siis 1/4 perinnöstä. Oletetaan myös että toinen eli B:n ja C:n vanhempi Y ei vaadi. Miten perintö jakaantuu sen jälkeen, kun X on saanut lakiosansa? Jaetaanko loppu perintö sen mukaan miten alkuperäinen testamentti oli (eli esim A:lle 1/2 ja B:lle sekä C:lle molemmille 1/4 taikka sitten kaikille kolmelle 1/3) vai vähennetäänkö tämä X:n osuus A:n osuudesta?"

X vaatii lakiosansa 1/4 ja saa sen.

Y ei vaadi mitään, eikä siten mitään saakaan. Y:n rintaperillisillä B ja C on kuitenkin sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on myös 1/4.

Kun lakiosat on vaadittu ja jaettu, pesään jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan siinä suhteessa kuin testamentti määrää.

"He varmaankin voivat luopua perinnöstä, tai miten se nyt sanotaan? Jos näin tapahtuu, mitä siitä seuraa? Meneekö heidän osuutensa Y:lle?"

B ja C voivat luopua perinnöstä, ja ellei heillä ole sijaantulijoina rintaperillisiä, perintö palautuu pesään. Ellei muuta ilmene, heidän osuutensa menee Y:lle, aivan kuten sanot.

Lue lisää

//Y ei vaadi mitään, eikä siten mitään saakaan. Y:n rintaperillisillä B ja C on kuitenkin sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on myös 1/4.//

B ja C EIVÄT ole Y:n sijaantulijoita, koska Y ei ole ollut testamentinsaaja, joka olisi luopunut testamentista. Testamentilla Y on ohitettu. Y:llä (kuten X:llä) olisi ollut oikeus vaatia lakiosa, mutta kun hän sitä ei vaadi, tälle lakiosan vaatimattomuudelle ei mitään sijaantulijaa ole. B ja C siten EIVÄT voi esittää sitä lakiosavaatimusta, jonka Y jätti tekemättä.

nix_nax kirjoitti:

//Y ei vaadi mitään, eikä siten mitään saakaan. Y:n rintaperillisillä B ja C on kuitenkin sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa, joka on myös 1/4.//

B ja C EIVÄT ole Y:n sijaantulijoita, koska Y ei ole ollut testamentinsaaja, joka olisi luopunut testamentista. Testamentilla Y on ohitettu. Y:llä (kuten X:llä) olisi ollut oikeus vaatia lakiosa, mutta kun hän sitä ei vaadi, tälle lakiosan vaatimattomuudelle ei mitään sijaantulijaa ole. B ja C siten EIVÄT voi esittää sitä lakiosavaatimusta, jonka Y jätti tekemättä.

Lue lisää

Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset. Rintaperillisillä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, toisin sanoen kaikki ensimmäisen paranteelin perillisasemassa olevat ja heidän sijaansa tulevat perilliset ovat oikeutettuja lakiosaan.

Y on lakimääräinen perijä, joten hänellä on oikeus lakiosaansa testamentista riippumatta. Koska Y luopuu oikeudestaan lakiosaansa, eikä siihen mitenkään vetoa (ryhdy), Y:n rintaperillisillä B ja C on sijaantulijoina oikeus vaatia lakiosaansa Y:n sijaan.

Pieleen meni kommenttisi! Ja aivan perusasiassa!

Esimerkki:
T, jolla on poika P ja pojanpoika Q, testamenttaa kaiken omaisuutensa X:lle. Jos P ei vaadi lakiosaa, niin onko Q:llä oikeus se vaatia? Ei ole. Entäpä, jos T:n kuoltua P kirjallisesti hyväksyy testamentin ja ilmoittaa, ettei lakiosaa vaadi, niin siirtyykö oikeus lakiosan vaatimiseen Q:lle? Ei siirry.

Jos niin hassusti olisi kuin näyt luulevan, niin missähän ajassa Q:n tulisi lakiosavaatimus esittää? P:n aika meni umpeen 6 kk:n kuluttua siitä, kun testamentti oli annettu hänelle tiedoksi. Tulisiko siis testamentti antaa tiedoksi myös Q:lle, jolla olisi sitten oma itsenäinen 6 kk:n aika lakiosavaatimuksen tekemiseen? Vai miten ajattelit?

Taidat olla tuo "todellisena asiantuntijana" täällä korskeasti esiintynyt. Tässäpä se asiantuntemuksesi laatu paljastui.

nix_nax kirjoitti:

Pieleen meni kommenttisi! Ja aivan perusasiassa!

Esimerkki:
T, jolla on poika P ja pojanpoika Q, testamenttaa kaiken omaisuutensa X:lle. Jos P ei vaadi lakiosaa, niin onko Q:llä oikeus se vaatia? Ei ole. Entäpä, jos T:n kuoltua P kirjallisesti hyväksyy testamentin ja ilmoittaa, ettei lakiosaa vaadi, niin siirtyykö oikeus lakiosan vaatimiseen Q:lle? Ei siirry.

Jos niin hassusti olisi kuin näyt luulevan, niin missähän ajassa Q:n tulisi lakiosavaatimus esittää? P:n aika meni umpeen 6 kk:n kuluttua siitä, kun testamentti oli annettu hänelle tiedoksi. Tulisiko siis testamentti antaa tiedoksi myös Q:lle, jolla olisi sitten oma itsenäinen 6 kk:n aika lakiosavaatimuksen tekemiseen? Vai miten ajattelit?

Taidat olla tuo "todellisena asiantuntijana" täällä korskeasti esiintynyt. Tässäpä se asiantuntemuksesi laatu paljastui.

Lue lisää

Kysymyshän on siitä, ryhtyykö joku aktiivisesti perintöönsä ja toisaalta, mikä on testamentin tekijöiden tahto.

Mikäli rintaperillinen on passiivinen, eikä vaadi lakiosaansa, hän ei ryhdy perintöönsä, vaan hyväksyy samalla testamentin ja menettää samalla oikeutensa testamentin moittimiseen.

__

Katsanto I

Testamentilla ei voida loukata tehokkaasti rintaperillisen oikeutta lakiosaan, mutta lakiosailmoituksen tekemättä jättämisen myötä perillinen menettää oikeutensa testamentin saajaa vastaan. Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset.

Rintaperillisillä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, toisin sanoen kaikki ensimmäisen paranteelin perillisasemassa olevat ja heidän sijaansa tulevat perilliset ovat oikeutettuja lakiosaan. Jos rintaperilliseltä puuttuu perintöoikeus, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä. Sijaantuloperilliseksi katsotaan jokainen lapsi, joka on lakimääräisen rintaperillisen asemassa.

Mikäli ensisijaisessa paranteelin 1 perillisasemassa oleva rintaperillinen Y on passiivinen, eikä ryhdy perintöönsä, toissijaisessa paranteelin 1 perillisasemassa olevat rintaperilliset B ja C voivat käyttää rajattoman sijaantulo-oikeutensa, ja voivat vaatia lakiosaansa. Y:n osalta kyseessä ei ole tehokas luopuminen perintöoikeudesta, vaan puhdas passiivisuus.

__

Katsanto II

Vain ensisijaisessa perillisasemassa olevalla rintaperillisellä on lakiosaoikeus. Lakiosasaannossa on kysymys perintöoikeudesta, mutta ei testamenttisaannosta. Koska ensisijainen perillinen Y ei ole käyttänyt jäämistöomaisuuteen nähden hänelle omistajana kuuluvaa oikeuttaan lakiosaansa, hän samalla tehokkaasti luopuu perintöoikeudestaan, eikä tämä oikeus siirry rintaperillisille B ja C.

__

Siitä sopii valita sopiva tapa edetä.

Oma kantani on, että Y on lakimääräinen perijä, joten hänellä on oikeus lakiosaansa testamentista riippumatta. Jos Y passiivisuudellaan luopuu oikeudestaan lakiosaansa, eikä perintöoikeuteensa mitenkään vetoa (ryhdy), Y:n rintaperillisillä B ja C on rajaton oikeus sijaantulijoina vaatia lakiosaansa. Lopputulema asiassa vastaa myös paremmin testaattorien tahtoa.

Ei sovi valita sinun esittelemiäsi tapoja, sillä valittavana ei ole enempää kuin yksi mahdollisuus. Oikeus lakiosaan ei siirry lähimmältä perilliseltä tämän eläessä kenellekään. Jos ko. perillinen ei hänet syrjäyttävään testamenttiin lakiosaa vaatimalla reagoi, testamentti saa lainvoiman 6 kk:n kuluttua sen tiedoksiannosta ko. perilliselle. Mitään poikkeusta, jonka mukaan lakiosavaatimuksen voisi joku muu esittää, ei ole.

Samalla tavoin asia on loppuun käsitelty ja testamentti saa lainvoiman, jos ko. perillinen testaattorin kuoltua hyväksyy testamentin ja sitoutuu olemaan lakiosaa vaatimatta. Ei sitä lainvoimaiseksi tulon jälkeen (eikä ennenkään) kukaan muu voi vaatia.

Passiivisuudellaan (6 kk tiedoksiannosta) tai testamentin hyväksymisellään perillinen EI ole luopunut perinnöstä, perinnöttömyys seuraa perittävän tahdosta. Mitään sijaantulijaa hänellä tässä ei ole.

Mutta jos ko. perillinen olisi kuollut testaattorin jälkeen (eikä olisi testamenttia hyväksynyt), hänen jälkeläisensä olisivat sijaantulijoita, jotka voisivat lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle samassa määräajassa esittää.

PerintöKallistukset kirjoitti:

Kysymyshän on siitä, ryhtyykö joku aktiivisesti perintöönsä ja toisaalta, mikä on testamentin tekijöiden tahto.

Mikäli rintaperillinen on passiivinen, eikä vaadi lakiosaansa, hän ei ryhdy perintöönsä, vaan hyväksyy samalla testamentin ja menettää samalla oikeutensa testamentin moittimiseen.

__

Katsanto I

Testamentilla ei voida loukata tehokkaasti rintaperillisen oikeutta lakiosaan, mutta lakiosailmoituksen tekemättä jättämisen myötä perillinen menettää oikeutensa testamentin saajaa vastaan. Lakiosaa voivat vaatia rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset.

Rintaperillisillä on rajoittamaton sijaantulo-oikeus, toisin sanoen kaikki ensimmäisen paranteelin perillisasemassa olevat ja heidän sijaansa tulevat perilliset ovat oikeutettuja lakiosaan. Jos rintaperilliseltä puuttuu perintöoikeus, hänen sijaansa tulevat hänen jälkeläisensä. Sijaantuloperilliseksi katsotaan jokainen lapsi, joka on lakimääräisen rintaperillisen asemassa.

Mikäli ensisijaisessa paranteelin 1 perillisasemassa oleva rintaperillinen Y on passiivinen, eikä ryhdy perintöönsä, toissijaisessa paranteelin 1 perillisasemassa olevat rintaperilliset B ja C voivat käyttää rajattoman sijaantulo-oikeutensa, ja voivat vaatia lakiosaansa. Y:n osalta kyseessä ei ole tehokas luopuminen perintöoikeudesta, vaan puhdas passiivisuus.

__

Katsanto II

Vain ensisijaisessa perillisasemassa olevalla rintaperillisellä on lakiosaoikeus. Lakiosasaannossa on kysymys perintöoikeudesta, mutta ei testamenttisaannosta. Koska ensisijainen perillinen Y ei ole käyttänyt jäämistöomaisuuteen nähden hänelle omistajana kuuluvaa oikeuttaan lakiosaansa, hän samalla tehokkaasti luopuu perintöoikeudestaan, eikä tämä oikeus siirry rintaperillisille B ja C.

__

Siitä sopii valita sopiva tapa edetä.

Oma kantani on, että Y on lakimääräinen perijä, joten hänellä on oikeus lakiosaansa testamentista riippumatta. Jos Y passiivisuudellaan luopuu oikeudestaan lakiosaansa, eikä perintöoikeuteensa mitenkään vetoa (ryhdy), Y:n rintaperillisillä B ja C on rajaton oikeus sijaantulijoina vaatia lakiosaansa. Lopputulema asiassa vastaa myös paremmin testaattorien tahtoa.

Lue lisää

""" Oma kantani on, että Y on lakimääräinen perijä, joten hänellä on oikeus lakiosaansa testamentista riippumatta. Jos Y passiivisuudellaan luopuu oikeudestaan lakiosaansa, eikä perintöoikeuteensa mitenkään vetoa (ryhdy), Y:n rintaperillisillä B ja C on rajaton oikeus sijaantulijoina vaatia lakiosaansa. Lopputulema asiassa vastaa myös paremmin testaattorien tahtoa. """

Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä, kun viitataan Y:n passiivisuuteen. Myös B:n ja C:n tulee kuitenkin käyttää mainittu sijaantulo-oikeutensa todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa.

Perintökaaren 17:1 mukaan, jos perillinen hyväksymällä testamentin tai muulla tavoin KIRJALLISESTI ilmoittaa perittävälle luopuvansa perinnöstä, on luopuminen pätevä. Jos rintaperilliset eivät kuuden kuukauden kuluessa vaadi todisteellisesti lakiosaansa, nosta moitekannetta tai hyväksyvät testamentin kirjallisesti tai vaihtoehtoisesti ilmoittavat kirjallisesti luopuvansa perinnöstä, on testamentti ja sen sisältö tehokas. Tässä tapauksessa Y:n osuus jaetaan pesässä testamentin mukaisesti.

Pitäkää amatöörit "omat kantanne". Teikäläisten kanssa on turha jatkaa, kun peruskäsitteetkin ovat aivan hukassa.

nix_nax kirjoitti:

Ei sovi valita sinun esittelemiäsi tapoja, sillä valittavana ei ole enempää kuin yksi mahdollisuus. Oikeus lakiosaan ei siirry lähimmältä perilliseltä tämän eläessä kenellekään. Jos ko. perillinen ei hänet syrjäyttävään testamenttiin lakiosaa vaatimalla reagoi, testamentti saa lainvoiman 6 kk:n kuluttua sen tiedoksiannosta ko. perilliselle. Mitään poikkeusta, jonka mukaan lakiosavaatimuksen voisi joku muu esittää, ei ole.

Samalla tavoin asia on loppuun käsitelty ja testamentti saa lainvoiman, jos ko. perillinen testaattorin kuoltua hyväksyy testamentin ja sitoutuu olemaan lakiosaa vaatimatta. Ei sitä lainvoimaiseksi tulon jälkeen (eikä ennenkään) kukaan muu voi vaatia.

Passiivisuudellaan (6 kk tiedoksiannosta) tai testamentin hyväksymisellään perillinen EI ole luopunut perinnöstä, perinnöttömyys seuraa perittävän tahdosta. Mitään sijaantulijaa hänellä tässä ei ole.

Mutta jos ko. perillinen olisi kuollut testaattorin jälkeen (eikä olisi testamenttia hyväksynyt), hänen jälkeläisensä olisivat sijaantulijoita, jotka voisivat lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle samassa määräajassa esittää.

Lue lisää

"Ei sovi valita sinun esittelemiäsi tapoja, sillä valittavana ei ole enempää kuin yksi mahdollisuus. Oikeus lakiosaan ei siirry lähimmältä perilliseltä tämän eläessä kenellekään."

Pieni korjaus,lakiteknisesti perinnöstä/testamentista luopuja on elossa joten oikeus lakiosaan siirtyy.Toisaalta luopujan katsotaan kuolleen mutta pointti olikin se että elossa ollaan.Hieman tarkkuutta kehiin.

Entäpäs jos rintaperillinen saa testamentilla lakiosuuden mutta ottaakin vain puolet siitä ja luopuu muusta.
Ollaankos sitä sitten lain kirjoissa kuollut vai ei.
Sijaantulija napsii sitten sen loppuosan.

luppakorva22 kirjoitti:

"Ei sovi valita sinun esittelemiäsi tapoja, sillä valittavana ei ole enempää kuin yksi mahdollisuus. Oikeus lakiosaan ei siirry lähimmältä perilliseltä tämän eläessä kenellekään."

Pieni korjaus,lakiteknisesti perinnöstä/testamentista luopuja on elossa joten oikeus lakiosaan siirtyy.Toisaalta luopujan katsotaan kuolleen mutta pointti olikin se että elossa ollaan.Hieman tarkkuutta kehiin.

Lue lisää

/Pieni korjaus,lakiteknisesti perinnöstä/testamentista luopuja on elossa joten oikeus lakiosaan siirtyy.Toisaalta luopujan katsotaan kuolleen mutta pointti olikin se että elossa ollaan.Hieman tarkkuutta kehiin.//

Mitä höpäjät?! Et näytä ymmärtäneen lainkaan lukemaasi. Olen sanonut täysin selvästi, että testamentin hyväksyminen tai lakiosavaatimuksen tekemättä jättäminen, mistä nyt oli kysymys, EIVÄT ole perinnöstä luopumista, kuten näyt luulevan. Perinnöstä luopuminen on aivan oma tahdonilmaisunsa, jonka lisäksi tulee olla kirjallinen.

nix_nax kirjoitti:

/Pieni korjaus,lakiteknisesti perinnöstä/testamentista luopuja on elossa joten oikeus lakiosaan siirtyy.Toisaalta luopujan katsotaan kuolleen mutta pointti olikin se että elossa ollaan.Hieman tarkkuutta kehiin.//

Mitä höpäjät?! Et näytä ymmärtäneen lainkaan lukemaasi. Olen sanonut täysin selvästi, että testamentin hyväksyminen tai lakiosavaatimuksen tekemättä jättäminen, mistä nyt oli kysymys, EIVÄT ole perinnöstä luopumista, kuten näyt luulevan. Perinnöstä luopuminen on aivan oma tahdonilmaisunsa, jonka lisäksi tulee olla kirjallinen.

Lue lisää

Nix_nax höpäjää itse oikein urakalla TAAS.

Perinnöstä luoipuminen on tehtävä kirjallisesti. Sen voi tehdä laatimalla erillisen asiakirjan nimeltään PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN tai sen voi tehdä testamentin hyväksymällä. Molemmat ovat sama asia.

Testamentin hyväksyminen silloin, kun perillisellä on itsellään lakimääräisiä perillisiä, jotka olisivat oikeutettuja lakiosaan (siis perillisen lapset tai lapsenlapset), johtaa siihen, että viimeksi mainitut tulevat perillsien sijaan lakiosaa vaatimaan.

Sijaantulon voi toki estää, luopumalla koko sukuhaaran puolesta perinnöstä (tai hyväksymällä testamentin koko sukuhaaran puolesta), mutta tällöin kysymys on perintöosuuden luovuttamisesta, koska perillinen on disponoinut osuudestaan perintöön. Tällaisesta disponoinnista on seurauksena perintöverovelvollisuus, jolloin mainittu omaisuus joutuu kahdenkertaisen veron (perintö- ja lahjavero) kohteeksi.

tarkkaapitääolla kirjoitti:

Nix_nax höpäjää itse oikein urakalla TAAS.

Perinnöstä luoipuminen on tehtävä kirjallisesti. Sen voi tehdä laatimalla erillisen asiakirjan nimeltään PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN tai sen voi tehdä testamentin hyväksymällä. Molemmat ovat sama asia.

Testamentin hyväksyminen silloin, kun perillisellä on itsellään lakimääräisiä perillisiä, jotka olisivat oikeutettuja lakiosaan (siis perillisen lapset tai lapsenlapset), johtaa siihen, että viimeksi mainitut tulevat perillsien sijaan lakiosaa vaatimaan.

Sijaantulon voi toki estää, luopumalla koko sukuhaaran puolesta perinnöstä (tai hyväksymällä testamentin koko sukuhaaran puolesta), mutta tällöin kysymys on perintöosuuden luovuttamisesta, koska perillinen on disponoinut osuudestaan perintöön. Tällaisesta disponoinnista on seurauksena perintöverovelvollisuus, jolloin mainittu omaisuus joutuu kahdenkertaisen veron (perintö- ja lahjavero) kohteeksi.

Lue lisää

"Nix_nax höpäjää itse oikein urakalla TAAS."

Aivan, ihan tyypillistä ja sitten alkaa muiden haukkuminen.

tarkkaapitääolla kirjoitti:

Nix_nax höpäjää itse oikein urakalla TAAS.

Perinnöstä luoipuminen on tehtävä kirjallisesti. Sen voi tehdä laatimalla erillisen asiakirjan nimeltään PERINNÖSTÄ LUOPUMINEN tai sen voi tehdä testamentin hyväksymällä. Molemmat ovat sama asia.

Testamentin hyväksyminen silloin, kun perillisellä on itsellään lakimääräisiä perillisiä, jotka olisivat oikeutettuja lakiosaan (siis perillisen lapset tai lapsenlapset), johtaa siihen, että viimeksi mainitut tulevat perillsien sijaan lakiosaa vaatimaan.

Sijaantulon voi toki estää, luopumalla koko sukuhaaran puolesta perinnöstä (tai hyväksymällä testamentin koko sukuhaaran puolesta), mutta tällöin kysymys on perintöosuuden luovuttamisesta, koska perillinen on disponoinut osuudestaan perintöön. Tällaisesta disponoinnista on seurauksena perintöverovelvollisuus, jolloin mainittu omaisuus joutuu kahdenkertaisen veron (perintö- ja lahjavero) kohteeksi.

Lue lisää

Taas ovat vänkääjät elementissään. Minä olen jo niin monta kertaa asian teikäläisille Hölmölän pojille/tytöille rautalankaa vääntäenkin opettanut, että opetus minun osaltani saa jo riittää. Kun kallo on umpiluuta, kuten vänkääjillä useimmiten, niin eihän sinne mikään tieto uppoa. Se siitä sitten.

nix_nax kirjoitti:

Taas ovat vänkääjät elementissään. Minä olen jo niin monta kertaa asian teikäläisille Hölmölän pojille/tytöille rautalankaa vääntäenkin opettanut, että opetus minun osaltani saa jo riittää. Kun kallo on umpiluuta, kuten vänkääjillä useimmiten, niin eihän sinne mikään tieto uppoa. Se siitä sitten.

Lue lisää

Ymmärrän, että se sapettaa, kun koittaa opettaa muita ja huomaakin sitten ihan, että per*iilleen meni. Omat virheet on aina tosi vaikea sinun myöntää ja niin kävi jälleen tässäkin asiassa. Perinnöstä luopuminen on ollut heikkoutena jo lukuisissa vastauksissasi vuosien aikana. Et vaan tunnu oppivan, mikä johtunee juuri siitä, että et myönnä virheitäsi.

Oppiminen alkaa virheiden myöntämisestä. ;)

nix_nax kirjoitti:

Ei sovi valita sinun esittelemiäsi tapoja, sillä valittavana ei ole enempää kuin yksi mahdollisuus. Oikeus lakiosaan ei siirry lähimmältä perilliseltä tämän eläessä kenellekään. Jos ko. perillinen ei hänet syrjäyttävään testamenttiin lakiosaa vaatimalla reagoi, testamentti saa lainvoiman 6 kk:n kuluttua sen tiedoksiannosta ko. perilliselle. Mitään poikkeusta, jonka mukaan lakiosavaatimuksen voisi joku muu esittää, ei ole.

Samalla tavoin asia on loppuun käsitelty ja testamentti saa lainvoiman, jos ko. perillinen testaattorin kuoltua hyväksyy testamentin ja sitoutuu olemaan lakiosaa vaatimatta. Ei sitä lainvoimaiseksi tulon jälkeen (eikä ennenkään) kukaan muu voi vaatia.

Passiivisuudellaan (6 kk tiedoksiannosta) tai testamentin hyväksymisellään perillinen EI ole luopunut perinnöstä, perinnöttömyys seuraa perittävän tahdosta. Mitään sijaantulijaa hänellä tässä ei ole.

Mutta jos ko. perillinen olisi kuollut testaattorin jälkeen (eikä olisi testamenttia hyväksynyt), hänen jälkeläisensä olisivat sijaantulijoita, jotka voisivat lakiosavaatimuksen testamentinsaajalle samassa määräajassa esittää.

Lue lisää

Tässä vielä opetusta lakiosasta ja sijaantulosta.
Nix_nax: >>>Samalla tavoin asia on loppuun käsitelty ja testamentti saa lainvoiman, jos ko. perillinen testaattorin kuoltua hyväksyy testamentin ja sitoutuu olemaan lakiosaa vaatimatta. Ei sitä lainvoimaiseksi tulon jälkeen (eikä ennenkään) kukaan muu voi vaatia.>>>

Asia ei ole lakiosan osalta loppuun käsitelty, vaikka testamentti saisi lainvoiman. Testamentin lainvoimalla ei ylipäänsä ole mitään tekemistä lakiosaoikeuden kanssa.

Lakiosaperillinen voi vaatia lakiosaansa, vaikka testamentti olisi siis lainvoimainenkin (esim. jos kaikki lakimääräiset perillset ovat luopuneet moiteoikeudestaan testamenttia vastaan). Jos lakiosaperillisellä on itsellään jälkeläisiä eli lakiosaan oikeutettuja perillisiä, lakiosaperillisen oma luopuminen lakiosastaan tarkoittaa sitä, että hänen omat lakiosaan oikeutetut perillisensä tulevat hänen sijaansa ja voivat vaatia lakiosaansa testamentin saajalta. Tällaisessa tilanteessa heillä on oikeus tehdä lakiosailmoitus siinä ajassa, mitä on lakiosasta luopujalla oli aikaa jäljellä.

Lakiosaperillinen voi toki luopua lakiosastaan myös koko sukuhaaran puolesta eli omia jälkeläisiään sitovastikin, mutta perintöverotuksessa tällainen oikeustoimi katsotaan perintöosuudesta divponoinniksi, jolloin lakiosaperillinen joutuu maksamaan perintöveron lakiosastaan, vaikkei sitä saakaan itselleen. Luovutuksensaaja maksaa lisäksi lahjaveron saannostaan.

Edellä olevat tilanteet on syytä erottaa siitä tilanteesta, että lakiosaperillinen jättää passiivisena lakiosailmoituksen määräajassa tekemättä. Tässä tilanteessa lakiosa on menetetty eikä mitään sijaantuloa tapahdu.

Miten kauan on kulunut siitä, kun jakaja allekirjoitti päätöksen?

Varatuomari

Mitähän "asiallisella vastauksella" tarkoitat? Olet jo saanut "joltain jossain" asiallisen vastauksen, miksi se ei kelpaa? Ei testamenttia voida ottaa jaon perusteeksi ennen kuin se on lainvoimainen. Se ei lainvoimaisuuteen riitä, että mielestäsi "henkilö aivan varmasti tietää testamentin sisällöstä".

No voitko kertoa mitä asiassa on tehtävissä? Siitä olisin kiitollinen. Eihän tuo ole laitaa, että testamentin toimeenpanoa viivytetään! Tähän simppeliin kysymykseen vain ja ainoastaan haluan vastauksen! Koska tiedossa on, että tämä vastaanottamattomuus on vain kiusantekoa. Haluan, että se loppuu, ja asia saadaan päätökseen. On se kumma että ei tuohon yhteen suoraan kysymykseen saa vastausta! Luulin, että vaikka sanotaan, että laki on sama kaikille, niin se on alunperin luotu VÄÄRINKÄYTÖKSIÄ vastaan. Että ne, jotka toimii oikein, saisi lain turvaa. Ehkä olen sitten väärässä!

Sinulle on jo vastattu, miksi se ei kelpaa? Jos haluat toisen mielipiteen, maksa siitä varatuomarille.

Perintökaari:

"Joka on saanut perinnön tai testamentin, saattakoon oikeutensa voimaan tässä luvussa säädetyllä tavalla viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien."

Testamentin saajan on siis saatettava oikeutensa voimaan kymmenen vuoden kuluessa. Mikäli testamentin saaja ei ilmaise tahtoaan ottaa testamentattu omaisuus vastaan määräajassa, hän menettää oikeutensa. Kymmenen vuoden määräaika alkaa kulua, vaikka testamentin saaja ei tietäisi hyväkseen tehdystä testamentista.

"Oikeus voi kuitenkin sen hakemuksesta, jolla on perillisen tai testamentin saajan ohella tai lähinnä hänen jälkeensä oikeus jäämistöön, määrätä, että tämän on saatettava oikeutensa voimaan tietyn, enintään vuoden pituisen määräajan kuluessa siitä, kun hänelle on annettu tieto määräyksestä."

Jos poikkeuksellisia syitä ilmenee, kymmenen vuoden määräaikaan voi hakea muutosta oikeudelta.

Ja lopuksi: "Jos lakiosaa koskevaa vaatimusta ei ole saatu ilmoitetuksi testamentin saajalle sen vuoksi, että hänen voidaan olettaa asiassa ilmenneiden seikkojen perusteella välttelevän vaatimuksen tiedoksiantoa tai että hänen osoitteensa on tuntematon, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan tehdä myös ilmoittamalla siitä edellä mainitun ajan kuluessa julkaistavassa virallisessa lehdessä."

Onko teidän asiassanne kyseessä puhtaasti "pakoilevan" perillisen lakiosa vai onko pakoileva perillinen myös legaatin saaja? Jos kyseessä on lakiosaan oikeutettu rintaperillinen, lakiosaa koskeva vaatimus voidaan julkaista Virallisessa Lehdessä.

//

> testamentin tiedoksisaannista 6 kk päästä moiteaika raukeaa, vaikka kaikilta ei saisi palautumaan tätä lomaketta? <

Moiteaika raukeaa vasta, kun kuuden kuukauden moitekanne on kulunut testamentin todisteellisesta tiedoksiannosta. Moiteaika säilyy ja raukeaa de facto vasta kymmenen vuoden kuluttua, ellei testamenttia ole saatettu todisteellisesti tiedoiksi perillisille sitä ennen. Kuten sanottua, kymmenen vuoden määräaika kuluu, vaikka testamentin saaja ei tietäisikään testamentista.

Mikään ei kuitenkaan estä teitä moittimasta testamenttia tuomioistuimessa heti, jos siitä on kyse, vaikka sitä ei olisikaan annettu tiedoksi kaikille perillisille. Perintökaari 16:1.2:n mukaan tuomioistuin voi määrätä testamentinsaajan ilmoittamaan, ottaako hän omaisuuden vastaan.

> Tämä on vain selkeää kiusantekoa, sillä ao. henkilö on varmasti saanut tietoonsa testamentin sisällön mutta haluaa tällä tavoin estää perinnönjaon toimeenpanoa. <

Testamentin lainvoimaisuus edellyttää, että perilliset ovat hyväksyneet testamentin ja sitoutuneet olemaan sitä moittimatta tai että viimeisestä tiedoksiantopäivästä on kulunut vähintään 6 kuukautta ja että testamentissa on em. käräjäoikeuden lainvoimaisuustodistus. Testamentin lainvoimaisuus edellyttää sitä, että testamentti on asianmukaisesti annettu perillisille tiedoksi, ja jollei testamenttia anneta tiedoksi, ei testamenttia voida laillisesti panna täytäntöön.

Lakimääräiset perilliset voivat hyväksyä testamentin, vaikka sitä ei olekaan annettu tiedoksi. Lakimääräiset perilliset, tai osa heistä, voi myös moittia testamenttia ja oikeuden käsittelyn jälkeen testamentti tulee lainvoimaiseksi heidän osaltaan, ja ne perilliset hyväksyvät testamentin, jotka eivät sitä moittineet.

//

Pakoilevan henkilön asia on todellisuudessa melko vaikea.

Suomen Jäämistöoikeus II Aulis Aarnio: "Jos perillinen on poissa oleva tai hänen olinpaikkansa on tuntematon, on henkilölle määrättävä uskottu mies, joka vanhan holhouslain 69 §:n 2 momentin nojalla saattoi ottaa vastaan tiedoksiannon."

Vastaava säännös on voimassa olevassa laissa holhoustoimesta, jonka 10 §:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja muun muassa tilanteessa, jos kuolleelta on jäänyt perintö eikä perillistä tai testamentin saajaa taikka hänen olinpaikkaansa tiedetä tai testamentinsaaja ei voi muuten valvoa oikeuttaan.

Oikeusministeriön tiedoksiantokäsikirjan mukaa tiedoksiantotehtävää suorittava poliisimies voi käyttää poliisilain tarjoamia keinoja, koska uuden lain valossa tiedoksiantotehtävät ovat selvästi myös poliisin virkatehtäviä.

Käräjäoikeusasetuksen 22 §:n mukaan laamanni voi määrätä haastemiehen suorittamaan tiedoksiannosta huolehtimiseen liittyvät tehtävät. Hyvään yhteistoimintaan tiedoksiannosta huolehtivan ja tiedoksiantoa toimittavan välillä kuuluu, että puolin ja toisin informoidaan siitä. että etsittävää tavoitellaan haastemiehen lisäksi etsintäkuulutuksella.

Järeimmät keinot pakoilevalla ovat siis haastemies, etsintäkuulutus, poliisin tarjoama virka-apu sekä edunvalvojan määrääminen.

//

Hakekaa ratkaisua oikeudelta. Oikeus voi antaa määräajan, johon mennessä testamentisaajan on saatettava oikeutensa voimaan. Jos kyseessä on lakiosaan oikeutettu rintaperillinen, virallinen tiedoksianto Virallisessa Lehdessä riittää.

Ymmärränkö oikein, että kyse ei ole aviopuolisosta vaan "puolisosta"?

Ellei edesmenneellä ole lainkaan rintaperillisiä, aviopuoliso perii kaiken myös ilman testamenttia! Tässä tapauksessa toissijaisten perillisten (vanhemmat, sisarukset jne.) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan. Jos kyse on aviopuolisosta, testamenttia voidaan pitää tarpeettomana, eikä kuolinpesän muita osakkaita tarvitse kuulla. Ellei testamentissa ole muista edunsaajia, myös testamentin tiedoksianto on tarpeeton.

Jos avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee hänen kuollessaan hänen lapsilleen tai, jollei lapsia ole, hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen. Tästäkö on kyse, eli testamentti on tehty nyt avopuolison hyväksi?

Ilmoitus Virallisessa Lehdessä käy testamentin tiedoksiannosta ainoastaan, jos edesmenneellä on rintaperillisiä, joiden lakiosaoikeutta tulee valvoa.

Täsmennätkö kirjoitti:

Ymmärränkö oikein, että kyse ei ole aviopuolisosta vaan "puolisosta"?

Ellei edesmenneellä ole lainkaan rintaperillisiä, aviopuoliso perii kaiken myös ilman testamenttia! Tässä tapauksessa toissijaisten perillisten (vanhemmat, sisarukset jne.) oikeus perintöön lykätään lesken kuolemaan. Jos kyse on aviopuolisosta, testamenttia voidaan pitää tarpeettomana, eikä kuolinpesän muita osakkaita tarvitse kuulla. Ellei testamentissa ole muista edunsaajia, myös testamentin tiedoksianto on tarpeeton.

Jos avopuoliso ei ole tehnyt testamenttia, perintö menee hänen kuollessaan hänen lapsilleen tai, jollei lapsia ole, hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen. Tästäkö on kyse, eli testamentti on tehty nyt avopuolison hyväksi?

Ilmoitus Virallisessa Lehdessä käy testamentin tiedoksiannosta ainoastaan, jos edesmenneellä on rintaperillisiä, joiden lakiosaoikeutta tulee valvoa.

Lue lisää

Testamentti on siis annettu lesken hyväksi, ja leski on tilanteessa saattaa testamentti muille perillisille tiedoksi. Ilman rintaperillisiä aviopuoliso perii kaiken joka tapauksessa, joten koskeeko tiedoksiantovelvollisuus myös testamentin tekijän toisen parenteelin perillisiä?

Toissijaiset perilliset ovat ensin menehtyneen perillisiä, mutta jatkossa lesken kuolinpesän osakkaita. Leski voi inter vivos määrätä perimästään omaisuudesta, mutta ei voi määrätä mortis causa.

Lainaus:

Testamentti ei saa lainvoimaa sillä, että perillinen jättää lakiosailmoituksen määräajassa tekemättä. Ainoa seuraus lakiosailmoituksen laiminlyönnistä on lakiosaoikeuden menettäminen. Testamentti on sen jälkeen tehokkaasti toimeenpantavissa, vaikka se olisi loukannut lakiosaa."

Testamentti voi saada lainvoiman kolmella tavalla: joko 1) perillisen hyväksyessä testamentin tai 2) perillisen luopuessa moiteoikeudesta testamenttia vastaan tai 3) perillisen pysyessä passiivisena, jolloin moiteaika (6 kk testamentin tiedoksiannosta) kuluu umpeen.

Kohdassa 1 perillisen antama ilmoitus testamentin hyväksymisestä johtaa myös lakiosan menettämiseen, ellei erikseen nimenomaisesti vaadita lakiosaa testamentin saajalta. Siinä tapauksessa kysymyksessä on itse asiassa kohdan 2 mukainen moiteoikeudesta luopuminen. Pelkkä moiteoikeudesta luopuminen aiheuttaa testamentin lainvoimaisuuden, mutta perillinen voi edelleen tehdä lakiosailmoituksen ja saada lakiosansa.

Kohdan 3 mukainen passiivisuus testamentin moittimisen suhteen johtaa testamentin lainvoimaisuuteen, mutta se ei koske lakiosaa lainkaan. Perillinen on voinut esim. vaatia heti lakiosansa lakiosailmoituksella ja silti testamentti tulee lainvoimaiseksi kuuden kuukauden kuluttua testamentin tiedoksiannosta lukien, koska hän ei ole käyttänyt moiteoikeutta määräajassa.

Testamentin lainvoima tarkoittaa siis sitä, että testamentti on toimeenpantavissa sen pätevyyden tultua vahvistetuksi. Lakiosaa vastaan pätevä testamentti voi kuitenkin olla tehoton, koska lakimääräinen perillinen on tehnyt sitä vastaan lakiosailmoituksen.

Perinnönjako/ositus on ihan sopimuksenvarainen asia. Voitte siis jakaa maatilan osittaisena perinnönjakona niin kuin haluatte eli kolmannes yhdelle perilliselle ja loppuosa pesälle myöhemmin jaettavaksi. Jos kaupunkikiinteistö on lesken koti, se jää ilman muita mutkia lesken hallintaan. Jos ei ole, se voidaan jättää sovinto-osituksessa /-jaossa leskelle. Verottaja lätkäisee perintöverot perukirjan mukaan, mutta veropäätökseen voi hakea oikaisua, jos siihen on aihetta. Aihetta ei ole, jos kukin perillisistä saa kuitenkin loppupeleissä saman verran omaisuutta.

Niin mutta miten? Voinko vaatia osuuteni rahavaroista, tädit voivat sitten tehdä kiinteistöllä mitä haluavat? Minne ottaa yhteyttä?

Et voi vaatia mitään. On kaksi mahdollisuutta:

1. Kaikki osakkaat sopivat kaikesta, mikä perintöön liittyy. Tehdään sopimuksen mukainen jakokirja, jonka kaikki allekirjoittavat 2 todistajaa.

2. Jaon tekee oikeuden määräämä pesänjakaja, joka ratkaisee riitaisiksi jäävät kysymykset. Pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varoista päältä päin. Pesänjakajan määräämistä voi hakea käräjäoikeudesta kuka tahansa osakas.

Yhteyttä voit ottaa lakialan ammattilaiseen.

Eikö pesä pidä jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii?
Sopiminen on kovin vaikeaa kun, kuten sanoin , ei saa mitään yhteyttä kaikkiin osakkaisiin.

Tillis kirjoitti:

Eikö pesä pidä jakaa jos yksikin osakas sitä vaatii?
Sopiminen on kovin vaikeaa kun, kuten sanoin , ei saa mitään yhteyttä kaikkiin osakkaisiin.

Jakaa pitää kyllä, mutta vain nuo esittämäni kaksi tapaa ovat käytettävissä. Et voi vaatia, että sinun tulisi saada rahaa ja muut pitäisivät kiinteistön. Näinkin toki voidaan jakaa, jos kaikki siihen suostuvat.

nix_nax kirjoitti:

Et voi vaatia mitään. On kaksi mahdollisuutta:

1. Kaikki osakkaat sopivat kaikesta, mikä perintöön liittyy. Tehdään sopimuksen mukainen jakokirja, jonka kaikki allekirjoittavat 2 todistajaa.

2. Jaon tekee oikeuden määräämä pesänjakaja, joka ratkaisee riitaisiksi jäävät kysymykset. Pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varoista päältä päin. Pesänjakajan määräämistä voi hakea käräjäoikeudesta kuka tahansa osakas.

Yhteyttä voit ottaa lakialan ammattilaiseen.

Lue lisää

Kysyn sinulta nyt kun osaat asiantuntevasti vastata että kun hain kuolinpesälle käräjäoikeuden määrämän jakajan yksin, 3 osakasta vanhempieni Kp.Niin voivatko muut vaatia minua maksaan nämä kaikki kulut mitkä jakaja veloittaa?vai otetaanko ne Kp.varoista ja kun Kp.varat tililtä loppuu mitä sitten, myykö jakaja jotain sitä kyllä riittää vaiko joudummeko omista henkilökohtaisista varoistamme (jjos niitä on) maksaan jakokulut.

> Et sitten varoittanut pesänselvittäjän kustannuksista.

Tuon pitäisi olla normaalilla järjellä varustetuille ihmisille itsestään selvyys - harva ammattilainen tekee työkseen hyväntekeväisyyttä. Toimeen on määrättävä henkilö, jonka voidaan olettaa suorittavan pesän selvityksen sen laadun edellyttämällä taidolla ja joka siihen suostuu. Edellytys ei ole VT tai AA, mutta on siitä etua.

Toisekseen, Nix Nax kyllä huomautti, että "pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varoista päältä päin".

Varatuomari ressu. Vai että nix nax salasi. Kylläpä on heppulilla jauhot lopussa ja pussi tyhjä, kun ei parempaa keksi.

Ap:n kysymys: "Mikä olisi paras tapa menetellä mahdollisimman kohtuullisin kustannuksin ja niin ettei tule mitään veroyllätyksiä?"

Nix nax: "Jaon tekee oikeuden määräämä pesänjakaja, joka ratkaisee riitaisiksi jäävät kysymykset. Pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varoista päältä päin."

Mielestäni nimim. Nix nax on vastannut kysymykseen asianmukaisesti ottaen huomioon, että tämä on keskustelufoorumi. Lukijan pitää ymmärtää vastauksesta, että pesänjakajan määrää oikeus, juttu menee vaikeimman kautta, eikä juttu silloin voi mitenkään olla ilmainen.

Ellei sopua synny, vaihtoehdot ovat ap:n tapauksessa vähissä. Laiha sopu on parempi ja halvempi kuin lihava riita. Onko nimim. Nix nax salannut jotakin? Esitetyn pohjalta "Nix nax" on toiminut hyvässä uskossa, eikä mitään merkkejä salailusta ole. Edelleen "Nix nax" huomautti kysyjälle, että "yhteyttä voit ottaa lakialan ammattilaiseen". Aivan oikein menetelty.

Ps. En todellakaan ole itse suuri "Nix naxin" fani, sillä niin moneen kertaan hän on minut foorumilla haukkunut. Tässä asiassa hän on kuitenkin toiminut täysin asianmukaisesti.

Hienoa, että päin vastoin kuin useimmat asemassasi, et antanut periksi primitiivireaktiolle! Niitähän tämä palsta on pullollaan.

Mutta tarkennanpa vielä, mihin nyt po. vastaukseni kirjoitin. Tähän ja vain tähän:

Ap:
"Voinko vaatia osuuteni rahavaroista, tädit voivat sitten tehdä kiinteistöllä mitä haluavat? Minne ottaa yhteyttä?"

Asiallisempi tai täydellisempi se ei olisi voinut olla. Vähemmälle jääneet ovat sitten raapineet siitäkin aihetta motkottamiseen. No, siitä vaan, puhettahan tänne mahtuu.

No vaikka siksi, että
1. vastasin siihen, mitä kysyttiin;
2. jätin Varatuomarillekin mahdollisuuden päästä pätemään.

Vastauksestani ap:n luulisi käsittäneen, että ei hän saa pesän rahoja itselleen myöskään pesänjakajan kautta, jos asiasta ei sovita, joten pesänjakajan hakeminen ei ap:tä auta. Tällöin kuluista puhuminen on turhaa. Se, jonka mielestä kuluista puhuminen tässä on tärkeää, puhukoon.

Miksi ihmeessä pesänselvityksessä menisi kaikki? Ei toki mene.

Ne "löydetyt" virheet tuppaavat järjestään olemaan omatekoisten tietäjien löydöksiä, joita he sitten jankkaavat loputtomiin ymmärtämättä hönkäyksen pöläystä itse asiasta. Ja kun asiasta ei mitään ymmärretä, ymmärretään, että "tuolle, joka luulee tietävänsä minua paremmin", on annettava köniin, jos ei muuten, niin käymällä hänen henkilöönsä käsiksi.

Ja jos minä sitten tällaisille riekkujille vastaan samassa äänilajissa, niin kuka onkaan konna? Tämähän se kaava on ollut ja on olevan niin kauan kuin sana täällä on vapaa kaikelle kansalle - eikä vain asioista jotain oikeasti tietäville. Juuri tuollaisten takia Suomi24 onkin saanut kuvaavan nimen Suoli24.

Nix_naxin vastauksissa on yleensä paljon virheitä, joita hän jankkaa loputtomiin ymmrtämättä itse asiasta perusasioitakaan.

Ja kun joku sitten asianmukaisesti oikeisee häntä, hän saa säännönmukaisesti prmitiivireaktion ja luulee, että oikeisija haluaa antaa hänelle "köniin". Huvittavaa.

Nix_naxin narsismi tulee esiin siinä, että hän kuvittelee vastaavansa "samassa äänilajissa", vaikka tosiasisssa oikaisija on useimmissa tapauksissa oikaissut hänät aivan asiallisesti. Mutta kun narsistin itsetunto ei kestä olla väärässä, hänen täytyy puolustautua olematonta "hyökkäystäkin" vastaan.

Tämä on tosi!

"Psykologian tohtorin" olisi syytä hakeutua hoitoon, niin harhainen hänen "lausuntonsa" on. Minun tapanani nimittäin ei ole vastata asialliseen kommenttiin epäasiallisesti - päin vastoin. Ne, joita kommentoin tyyliin "niin metsä vastaa ...", ovat enimmältään iänikuisia vänkääjiä, joiden keskeinen elämäntehtävä näkyy olevan virheiden etsiminen (heidän diletantin-kyvyillään!) kaikesta mahdollisesta ja loputon paskanjauhaminen. Ja kun asia-argumentit tyystin puuttuvat, jäljelle jää vain minun kuvitellun henkilöni alas repiminen - juuri "tohtorin tavoin erilaisten leimojen avulla.

Tähän olen Suoli24-tyylisten keskustelijoiden kanssa yli kymmenen vuoden kuluessa hyvin parkkiintunut, joten jatkan tyylilläni niin kauan kuin se minua huvittaa. Jos se ei jollekulle kelpaa, hypätköön yli; mikään ei ole helpompaa, kun ainoana lakipalstalaisena käytän rekattua nimimerkkiä, joka erottuu sinisenä, ja jonka yli sen tähden on helppo hypätä.

Mutta raatokärpäset pörräävät ympärilläni, kun eivät parempaan pysty ja saavat tyydytyksensä siitä, ette olen väliin pitkäänkin heidän vänkäämisiinsä lähtenyt mukaan. Lopetin sen juuri lakiosaketjussa ja lopetan sen henkilöäni koskevalta osin myös tässä ketjussa.

Koirat haukkuu, karavaani kulkee ...

Isäsi jälkeinen kuolinpesä maksaa isäsi varallisuudesta hautauskulut ja muut, äitisi kuolinpesä samoin ja jollei isäsi jälkeen ole jäänyt varoja, niin kuolinpesä todetaan varattomaksi ja haetaan konkurssiin.

Isäsi eläke on mennyt äitisi tilille, niin tällöin ne katsotaan äitisi varoiksi, noin se menee, raha ei tunne omistajaansa, mutta omistaja tuntee rahansa.

vanehmmat tekivät yhdessä testamentin yhdelle lapsistaan toinen tekijöistä kuoli aiemmin ja testamentti tuli julki siitä ei osattu silloin moittia nyt kuoli toinenkin testamentin tekijä onko mahdollisuuss moittia perunkirjoitusten jälkeen

Täällä todellakin lukemansa ymmärtämättömyys loistaa.

Osaat kuitenkin lukea, muttet ymmärrä lukemastasi hönkäsen pöläystä: "vanehmmat tekivät yhdessä testamentin yhdelle lapsistaan " LUKEEKO TUOSSA, ETTÄ VANHEMMAT TEKIVÄT YHDESSÄ? Eli yhteisen ns. keskinäisen testamentin jossa lisäklausuuli perinnöstä yhdelle lapselle.

Tuo sinänsä erikoinen tilanne, kun testamenttia ei ole moitittu silloin kun se on saatu tiedoksi ja nyt tilanne se, että toinenkin testamenttaaja on kuollut.

Testamenttia näkemättä, tietämättä sanamuotoja ja että onko kyse millaisesta testamentista, niin vaikea sanoa moitekanteesta ja kulumisaika moitteeseen alkaako vasta kun toinenkin on kuollut, vaiko silloin kun jo ensimmäinen on kuollut. Lisäksi kysymys siitä onko testamentti muodollisesti pätevä, tosiasiassa testamenttia ei ole olemassakaan jollei sitä ole kaksi sidoksista vapaata todistajaa krumeluureineen todistanut.

Voih, olen kovasti pahoillani, koska minulla on ihan perusasiatkin hukassa kimmosanoo, anteeksi kovasti teidän narsistinen itseriittoisuus.

Tää pp vua ihhaa laanattu, löösi nettloosse syövvereist, lukases ihhaa pirruuttas, ootha sie kuiteskii nii pirruu loinen.
"Keskinäinen testamentti sanamuoto

Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman henkilön toistensa hyväksi laatima kuolemanvaraismääräys, jossa he antavat vastavuoroisesti määräyksiä siitä, mihin omaisuuteen toinen henkilö on kuoleman sattuessa oikeutettu. Useimmiten keskinäinen testamentti laaditaan aviopuolisoiden välillä rajoitettuna omistusoikeustestamenttina, mutta myös tästä poikkeavat määräykset ovat mahdollisia. Keskinäisen testamentin laatimisessa kannattaa harkita omaan tilanteeseensa sopivia määräyksiä, sillä omaisuudesta voidaan määrätä testamentilla monin eri tavoin. Sanamuoto on testamentissa sinänsä vapaa, mutta sen laatimisessa on noudatettava lain edellyttämiä muotomääräyksiä. Testamentti on suotavaa laatia mahdollisimman selkeästi, jotta laatijan tahdosta ei jäisi epäselvyyttä.

Mikäli keskinäisellä testamentilla määrätään, että omaisuus siirtyy saajalle rajoitetuin omistusoikeuksin tai hallintaoikeuksin, on testamenttiin syytä ottaa myös määräys omaisuuden toissijaissaajasta. Jos keskinäinen testamentti on tehty esimerkiksi aviopuolisoiden välillä, testamenttiin otetaan yleensä määräys siitä, että omaisuus on lesken kuoleman jälkeen ”jaettava lain mukaisesti perillisten kesken”. Keskinäisessä testamentissa voi esittää myös toiveen siitä, että rintaperilliset eivät vaadi lakiosaansa perinnöstä ennen kuin testamentin saajan kuoleman jälkeen. Monesti rintaperillisiä voi myös pyytää hyväksymään testamentin etukäteen. Sanamuoto, jolla toissijaismääräys ilmaistaan, on sinänsä vapaamuotoinen. Tavallisimmin siinä ilmaistaan omaisuuden jakamisen lain mukaisuus ja halutut perilliset".

By yhe way muuten, minulla onkin täällä juurikin enoni ja hänen vaimonsa keskinäinen tastamentti ja kas kummaa, siinä oli mainittu viisi muutakin perinnönsaajaa.

Perkama vieköö, ajattele, kokonaista viisi lisäklausuulia.

Kimmosanoo olen idiootti, kimmosanoo hyvää yötä kun kimmo nyt vaan ei jaksa ajatella, kimmosanoo mun pää täyttää minut.

Kirjoitan nyt sitten sinulle idiootille siitä testamentista suoraan, ilman nimiä.

"Keskinäinen testamentti

Tekijät 1
2

Testamenttimääräys

Aikaisemmat testamenttimääräyksemme peruuttaen me allekirjoittaneen dibba duu ja dabba dii määräämme vimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että kuoltuamme on omaisuutemme jaettava seuraavasti:

1 leski saa täyden hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison kaikkeen omaisuuteen lukuunottamatta rahavaroja ja arvo-osuuksia.
2. toivomuksenamme on, että leski saa pitää jakamattomana ensin kuolleen puolison jäämistön.
3. omistusoikeus omaisuuteemme jaetaan seyraavasti:
perijä 1/5
perijä 1/5
perijä1/5
perijä 1/5
perijä 1/5

Lisäksi määräämme, että yestamentinsaajien aviopiolisoilla ei ole avioikeutta eikä aviopuolisoilla ole erotilanteessa oikeutta saada avopuolisoiden yhteistalouden pirkamisesta annetun lain läp läp mukaista hyvitystä tällä testamentilla saadusta omaisuudesta, sen sijaan tulevasta omaisuudesta eikä sen tuotosta"

Sitten sellaista jota en voi laittaa tänne.

Täysin pätevä ja LAILLINEN K E S K I N Ä I N E N T E S T A M E N T T I.

Menisit nukkuun kimmosanoo nyt hyvää yötä.

Lawetorder kirjoitti:

Kirjoitan nyt sitten sinulle idiootille siitä testamentista suoraan, ilman nimiä.

"Keskinäinen testamentti

Tekijät 1
2

Testamenttimääräys

Aikaisemmat testamenttimääräyksemme peruuttaen me allekirjoittaneen dibba duu ja dabba dii määräämme vimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme, että kuoltuamme on omaisuutemme jaettava seuraavasti:

1 leski saa täyden hallintaoikeuden ensin kuolleen puolison kaikkeen omaisuuteen lukuunottamatta rahavaroja ja arvo-osuuksia.
2. toivomuksenamme on, että leski saa pitää jakamattomana ensin kuolleen puolison jäämistön.
3. omistusoikeus omaisuuteemme jaetaan seyraavasti:
perijä 1/5
perijä 1/5
perijä1/5
perijä 1/5
perijä 1/5

Lisäksi määräämme, että yestamentinsaajien aviopiolisoilla ei ole avioikeutta eikä aviopuolisoilla ole erotilanteessa oikeutta saada avopuolisoiden yhteistalouden pirkamisesta annetun lain läp läp mukaista hyvitystä tällä testamentilla saadusta omaisuudesta, sen sijaan tulevasta omaisuudesta eikä sen tuotosta"

Sitten sellaista jota en voi laittaa tänne.

Täysin pätevä ja LAILLINEN K E S K I N Ä I N E N T E S T A M E N T T I.

Menisit nukkuun kimmosanoo nyt hyvää yötä.

Lue lisää

Otetaan nyt ne sanamuodot taas esille...kuoltuamme,tarkoittaa kun kummatkin osapuolet ovat kuolleet..määräys 1 on tehoton.
Edelleen toissijaismääräykset ovat sallittuja mutta sellanen ei ole että leski saa toisen osapuolen kuollessa puolet ja rintaperillinen toisen puolen.

Toisen meistä kuollessa aviopuolisoni perii puolet ja rintaperillinen "kimmo" saa loput.
Sisältääkö tuo lause toissijaismääräyksen vai ei?

ei mitään eroa, molemmat on toissijaismääräyksellä,

Oot kyllä todellinen idoiootti.

Niinkö, no mietis riemuidiootti sitten omaa kirjoittamaasi.

Erittelen sinulle oikein, että ymmärrät. "Kun toinen meistä kuolee saa eloonjäänyt puoliso koko omaisuuden kaikin oikeuksin ja

(TÄMÄ ON TOISSIJAISMÄÄRÄYS) = kun molemmat ovat kuolleet perii rintaperillinen c koko omaisuuden.

Kun toinen meistä kuolee saa eloonjäänyt puoliso puolet omaisuudesta ja toinen puolisko omaisuudesta menee rintaperilliselle c.

(TÄMÄ ON TOISSIJAISMÄÄRÄYS) = Kun viimeksijäänyt puoliso kuolee saa rintaperillinen d viimeksijääneen puolison omaisuuden kokonaisuudessaan. "

Tässä lisää tietoa: "Keskinäinen omistusoikeustestamentti


Aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai toisilleen sukuakin olematta olevat voivat tehdä keskinäisen testamentin. Tällöin määrätään, että ensin kuolleen henkilön omaisuus on menevä täysin omistusoikeuksin jälkeen jääneelle. Tavallisesti näissä testamenteissa on ns. toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus on menevä jälkeenjääneenkin kuoltua.


Yleisin tapaus on, että aviopuolisot tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys lasten hyväksi. "

En oikein saa selvää sinusta oletko vaan vajakki vaiko aikuisten oikeastikkin täysriemuidiootti, mutta eipä sen väliä, HAUSKAA TÄMÄ KYLLÄ ON.

Lawetorder kirjoitti:

Niinkö, no mietis riemuidiootti sitten omaa kirjoittamaasi.

Erittelen sinulle oikein, että ymmärrät. "Kun toinen meistä kuolee saa eloonjäänyt puoliso koko omaisuuden kaikin oikeuksin ja

(TÄMÄ ON TOISSIJAISMÄÄRÄYS) = kun molemmat ovat kuolleet perii rintaperillinen c koko omaisuuden.

Kun toinen meistä kuolee saa eloonjäänyt puoliso puolet omaisuudesta ja toinen puolisko omaisuudesta menee rintaperilliselle c.

(TÄMÄ ON TOISSIJAISMÄÄRÄYS) = Kun viimeksijäänyt puoliso kuolee saa rintaperillinen d viimeksijääneen puolison omaisuuden kokonaisuudessaan. "

Tässä lisää tietoa: "Keskinäinen omistusoikeustestamentti


Aviopuolisot, avoliitossa elävät, sisarukset tai toisilleen sukuakin olematta olevat voivat tehdä keskinäisen testamentin. Tällöin määrätään, että ensin kuolleen henkilön omaisuus on menevä täysin omistusoikeuksin jälkeen jääneelle. Tavallisesti näissä testamenteissa on ns. toissijaismääräys, jolla määrätään kenelle omaisuus on menevä jälkeenjääneenkin kuoltua.


Yleisin tapaus on, että aviopuolisot tekevät keskinäisen omistusoikeustestamentin, jossa on toissijaismääräys lasten hyväksi. "

En oikein saa selvää sinusta oletko vaan vajakki vaiko aikuisten oikeastikkin täysriemuidiootti, mutta eipä sen väliä, HAUSKAA TÄMÄ KYLLÄ ON.

Lue lisää

Lawetorder ei nyt ymmärrä sitä että kyse on siitä että onko keskinäisessä testamentissa määräys jolla myös kolmas osapuoli saa jotain,määräys voi olla vain toissijaismuodossa eikä esim tälläisessä

Kun toinen meistä kuolee niin jäljelle jäänyt osapuoli saa puolet omaisuudesta ja toinen puoli omaisuudesta on menevä rintaperilliselle c. tässä lauseessa ei ole toissijaismääräystä vaan se on ensisijaismääräys.

Ai niinköööööööö?

Juurihan esitin sinulle edellä koulu. ai mutta anteeksi, sinähän olitkin vain lukenut itsesi maisteriksi, joten en mainitse sanaa koulu, vaan aikuisten oikeasti yliopisto esimerkin keskinäisestä testamentista jossa ensisijaisesti määrätään omaisuus eli jäämistö leskelle ja toissijaisesti ilman toisen kuolemista, niin määrätyille perijöille jolloinka omaisuus eli jäämistö jakaantuu viiteen osaan.

hassuintahan tuossa on, että siinä on oikein esimerkillisesti tehty kaiken taiteen kuvioiden mukaan täysi-ikäinen muotovirhe.

Ensin määrätään lesken saavan pitää omaisuus jakamattomana, muttei määritellä kuinka kauan, sitten määrätäänkin omaisuuden jaosta niin ja niin.

Toivomus ja määräys on sama asia ja ajatelkaa, tuon testamentin on laatinut ihan lakihenkilö, näin pitää sanoa tänä päivänä henkilöitymiskulttuurissa.

Kimmosanoo on nyt täysin väärässä.

Keskinäisestä testamentista ei säädetä muuta kuin:
PK 10:7
"Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla keskinäistä testamenttia ilmeisesti toimii molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa."

Juridisesti "keskinäinen testamentti" on käsite, joka sisältää sen, että kaksi henkilöä tekevät testamentin, joka laaditaan samalle asiakirjalle. Se on itse asiassa kaksi erillistä testamenttia, jotka on laadittu samalla kertaa. Esim. A laatii testamentin B:n hyväksi ja B laatii testamentin A:n hyväksi. Kummankin laatima testamentti on hänen henkilökohtainen testamenttinsa. Mitään "yhteistä testamenttia" ei juridisesti ole pätevästi laadittavissa. Edes yhteistä omaisuuttaan koskien A ja B eivät voi laatia "yhteistä testamenttia".

"jos toisen osapuolen kuoleman jälkeen ensisijaismääräys on se että leski saa 2 euroa ja loput 50 euroa jaetaan 5 rintaperillisen kesken"

Tällainenkin testamentti sisältää määräyksen, jossa on molemminpuolinen määräys koskien 2 euroa, joten se on keskinäinen testamentti. Silloin, jos toinen keskinäisen testamentin laatinut (A) yksipuolisesti muuttaisi tuota 2 euron määräystään, hän menettäisi oikeutensa saada 2 euroa (B:ltä), mikäli keskinäisen testamentin laatinut toinen (B) kuolisikin ennen häntä (A:ta). Ks. PK 10:7

Millään ensisijaismääräys/toissijaismääräys pohdinnoilla ei ole merkitystä asiassa.

#keskinäinen testamentti# ei vaadi muuta kuin, että testamentissa on MOLEMMIPUOLINEN määräys siitä, että toisen kuoltua toinen saa jotakin toisen jäämistöstä.

PK 10:7
Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla --->keskinäistä testamenttia<---- ilmeisesti toimii ---->molemminpuolisen määräyksen<--- olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.

Esimerkissä:
"toisen meistä kuoltua saa eloonjäänyt osapuoli 200tuhatta euroa ....."

Kysymys on keskinäisestä testamentista, koska molemmat testamentin laatijat määräävät toisilleen 200.000 euroa.

lukekaalakia kirjoitti:

#keskinäinen testamentti# ei vaadi muuta kuin, että testamentissa on MOLEMMIPUOLINEN määräys siitä, että toisen kuoltua toinen saa jotakin toisen jäämistöstä.

PK 10:7
Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla --->keskinäistä testamenttia<---- ilmeisesti toimii ---->molemminpuolisen määräyksen<--- olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.

Esimerkissä:
"toisen meistä kuoltua saa eloonjäänyt osapuoli 200tuhatta euroa ....."

Kysymys on keskinäisestä testamentista, koska molemmat testamentin laatijat määräävät toisilleen 200.000 euroa.

Lue lisää

Jos toinen osapuoli saa tietyn rahasumman toisen osapuolen jälkeen niin silloin se on legaattitestamentti,keskinäinen testamentti ei voi olla legaattitestamentti.

"Erityisjälkisäädös eli legaatti on testamentti, jolla perittävä määrää jostakin erityisestä, tietystä omaisuudestaan taikka tietystä rahamäärästä jonkun hyväksi."

Testamentin määräykset määrittelevät sen että millainen testamentti on kyseessä,tietyt testamenttimuodot eivät ole sallittuja.

"Toisinsanoen keskinäisessä testamentissa on tiukat muotosäännökset jotka asettaa rajoja sille että millaisen keskinäisen testamentin sinä voit tehdä toisen osapuolen kanssa."

Väärin.

Keskinäisestä testamentista ei säädetä muuta kuin PK 10:7
Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla --->keskinäistä testamenttia<---- ilmeisesti toimii ---->molemminpuolisen määräyksen<--- olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.

Siinä se kriteeri on keskinäiselle testamentille. Se voi sisältää määrräyksiä, jotka ovat luonteeltaan yleistestamentti-, erityistestamentti-, hallintaoikeustestamenttimääräyksiä tms. määräyksiä.

Olennaista on vain, onko testamentiin sisällytetty molemminpuolinen määräys jonkun toisen testamentin laatineen henkilön kanssa.

Toisen meistä kuoltua toinen meistä saa..... on keskinäinen testamentti, lukeepa tuon jälkeen mitä hyvänsä.

lukekaalakia kirjoitti:

"Toisinsanoen keskinäisessä testamentissa on tiukat muotosäännökset jotka asettaa rajoja sille että millaisen keskinäisen testamentin sinä voit tehdä toisen osapuolen kanssa."

Väärin.

Keskinäisestä testamentista ei säädetä muuta kuin PK 10:7
Joka yksipuolisesti peruuttamalla tai muuttamalla --->keskinäistä testamenttia<---- ilmeisesti toimii ---->molemminpuolisen määräyksen<--- olennaisten edellytysten vastaisesti, menettäköön testamenttiin perustuvan oikeutensa.

Siinä se kriteeri on keskinäiselle testamentille. Se voi sisältää määrräyksiä, jotka ovat luonteeltaan yleistestamentti-, erityistestamentti-, hallintaoikeustestamenttimääräyksiä tms. määräyksiä.

Olennaista on vain, onko testamentiin sisällytetty molemminpuolinen määräys jonkun toisen testamentin laatineen henkilön kanssa.

Toisen meistä kuoltua toinen meistä saa..... on keskinäinen testamentti, lukeepa tuon jälkeen mitä hyvänsä.

Lue lisää

Juurihan se sulle kerrottiin ihan lakimiehen toimesta että keskinäinen testamentti ei voi olla esim legaattitestamentti,näin ollen ensisijaismääräyksellä on asian kanssa huomattava painoarvo.

Ei siihen keskinäiseen testamenttiin voi kirjoittaa mitä tahansa määräyksiä.
Sun on ihan turha nipottaa asiasta yhtään enempää,olet väärässä kuin käki.

"Olennaista on vain, onko testamentiin sisällytetty molemminpuolinen määräys jonkun toisen testamentin laatineen henkilön kanssa."

Olennaista on se että jos sisällytetään testamenttiin kolmas osapuoli niin testamentin muoto muuttuu ja vain tietyn muotoiset testamentit ovat sallittuja keskinäiselle testamentille.

"Keskinäinen testamentti voi olla luonteeltaan täysi omistusoikeustestamentti,rajoitettu omistusoikeustestamentti tai käyttö- eli hallintaoikeustestamentti.Lisäksi on harvemmin käytetty "tuotto-oikeustestamentti.

Onko testamentti täysi omistusoikeustestamentti jos siihen sisällytetään kolmas osapuoli joka saa legaatin turvin hieman täppiä? no ei ole..sehän on selvää.
onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää?

MItä tarkoittaa se, että ihminen on ulospäin suuntautunut?

Joo, ja ulosottomiehen vastakohta on sisäänantonainen

Asiaan mitenkään liittymättä on alkuvuodesta käynyt niin että sisäministerille oli laitettu liemet sisään ja sen seurauksena hän jää tänään perhevapaalle

"Mainitsi että koska voin olla lakiosan saaja, pitää allekirjoittaa paperi, jossa joko hyväksyy tai ei hyväksy testamenttia."

Saat vastauksen.

Et voi olla tietenkään lakiosan saaja, koska et ole rintaperillinen ts. lapsi, lapsenlapsi jne. suoraan alenevassa polvessa. Lakiosaa pitää vaatia, mutta et ole asemassa setäsi puolelta sitä vaatia. Voit olla vain perimysasemassa.

Ellet hyväksy testamenttia, sinun pitää sitä joko moittia tai heittäytyä passiiviseksi. Ellet testamenttia moiti, se pätevöityy joka tapauksessa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun olet saanut asian todistettavasti tiedoksi. Ellei testamentissa ole virhettä, jota moitit, et voi estää sen täytäntöönpanoa.

Lainaus: "Täällä on kiivaasti taitettu peistä mm. testamentin yliviivausten ja lisänimien pätevyydestä ilman todistajia. Jäin pohtimaan tilannetta jossa yliviivaukset hyväksytään, muttei uusia nimiä."

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17717501/mitatoidyn-testamentin-dilemma

Jos joku on koulutukseltaan OTM-OTK-OTT ja vaikkapa asianajaja tai varatuomari, ei ehkä kannata edes hyvää hyvyttään palata antamaan vastauksia korvauksetta 8 - 10 vuotta vanhoihin avaukseen. Luulisi, että on jo löytynyt palkallistakin työtä, eikä tarvitse täällä päivystää.

Sinulla on hauska harrastus eli tutkia testamentin yliviivausta. Eräs tuttavani harrastaa kallio- ja seinäkiipeilyä ja toisella on useita koiria.

Legaatti täytetään velkojen maksun jälkeen. Perintökaaren 22 luvun 1 §:n mukaisesti jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön eli luovutettava legaatinsaajalle niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen. Legaatin täyttäminen kuuluu siten pesän selvityksen piiriin eli legaatti täytetään yleensä jakamattomasta pesästä.

Perusoletus on, että testaattori on ihan itse tehnyt merkinnät testamenttiin muuttamis- tai peruuttamistarkoituksessa. Tämä oletus on kumottamissa vastanäytöllä eli että testaattori itse ei ole peruuttanut mitään. Sopimusjaossa pyritään välttämään riitaa, mutta tarvittaessa jutussa on käännyttävä käräjäoikeuden puoleen, joka joko määrää virallisjaon (pesänselvittäjä ja-tai pesänjakaja) tai käsittelee itse riita-asian.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä. Testamentissa pitää olla tekijänsä allekirjoitus, jonka jälkeen vasta testamentti on todistettavissa nimikirjoituksilla. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

Testaattorin on syytä allekirjoituksellaan vahvistaa muutokset ja vaikkapa yliviivaaminen. Todistajien käyttäminen on suositeltavaa, jotta perittävän tahdosta ei jää epäselvyyksiä. Jos asiakirjassa on epämääräisiä tai useita eri aikoina tehtyjä yliviivauksia, on mahdollista, että todistajat tai uudet todistajat eivät tiedä, mitä todistavat. Todistajien pitää tietää että he todistavat testamenttia, mutta eivät sitä, mitä yliviivauksilla tai muutoksilla on haluttu kertoa. Saattaa käydä siten, että kukaan ei tiedä, milloin yliviivaukset ja muutokset on tehty ja kenen toimesta.

Todistajien on tehtävä merkinnät muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Edellisen myötä olisi tärkeää, että kaikkien kolmen allekirjoitusten jälkeen testamenttiin ei tehdä muutoksia, mutta jos tehdään, se altistaa testamentin riitauttamiselle. Todistajia muutoksille ei kuitenkaan lain mukaan tarvita, koska laki edellyttää vain muotomääräyksiä, mutta peruuttaminen on vapaamuotoista. Korkeimman oikeuden käytäntöä asiasta ei ole.

Jos testamentin tekijä on peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton. Lähtökohtana on, mikäli perittävä on vahvistanut peruuttamisen allekirjoituksellaan, että testamentti oletetaan kaikilta osin päteväksi. Jos testamentti riitautetaan, näyttö ja mahdollinen vastanäyttö asiassa ratkaisee. Tässä vaiheessa todistajat saattaavat olla avainasemassa, ja testamentin tekijän oletettu tahto ratkaisee.

Testamentti tulisi tehdä alkuperäisenä vain yhtenä kappaleena, ja jos asian haluaa saattaa muutoin tietoon, niin kopioina. Yliviivaus ja useat alkuperäiskappaleet hankaloittavat testamentin hallintaa. Tehokkain tapa on hävittää vanha testamentti, ja jos tarvetta muutoksiin on, tulee laatia uusi. Uusi testamentti on laadittava siten, että se sisältää sanamuodon, jossa aikaisemmat testamentit kumotaan.

Laki edellyttää testamentille vain tarkkoja muotomääräyksiä, mutta peruuttaminen on vapaamuotoista. Lähtökohtaisesti yliviivattu testamentti ei ole petos, joskin kokonaan väärennettyjäkin testamentteja eri oikeusasteissa on lukuisia käsitelty. Rahalla on merkillinen mahti.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus: "Täällä on kiivaasti taitettu peistä mm. testamentin yliviivausten ja lisänimien pätevyydestä ilman todistajia. Jäin pohtimaan tilannetta jossa yliviivaukset hyväksytään, muttei uusia nimiä."

https://keskustelu.suomi24.fi/t/17717501/mitatoidyn-testamentin-dilemma

Jos joku on koulutukseltaan OTM-OTK-OTT ja vaikkapa asianajaja tai varatuomari, ei ehkä kannata edes hyvää hyvyttään palata antamaan vastauksia korvauksetta 8 - 10 vuotta vanhoihin avaukseen. Luulisi, että on jo löytynyt palkallistakin työtä, eikä tarvitse täällä päivystää.

Sinulla on hauska harrastus eli tutkia testamentin yliviivausta. Eräs tuttavani harrastaa kallio- ja seinäkiipeilyä ja toisella on useita koiria.

Legaatti täytetään velkojen maksun jälkeen. Perintökaaren 22 luvun 1 §:n mukaisesti jakamattomasta pesästä täytettävä erityisjälkisäädös on pantava täytäntöön eli luovutettava legaatinsaajalle niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen. Legaatin täyttäminen kuuluu siten pesän selvityksen piiriin eli legaatti täytetään yleensä jakamattomasta pesästä.

Perusoletus on, että testaattori on ihan itse tehnyt merkinnät testamenttiin muuttamis- tai peruuttamistarkoituksessa. Tämä oletus on kumottamissa vastanäytöllä eli että testaattori itse ei ole peruuttanut mitään. Sopimusjaossa pyritään välttämään riitaa, mutta tarvittaessa jutussa on käännyttävä käräjäoikeuden puoleen, joka joko määrää virallisjaon (pesänselvittäjä ja-tai pesänjakaja) tai käsittelee itse riita-asian.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä. Testamentissa pitää olla tekijänsä allekirjoitus, jonka jälkeen vasta testamentti on todistettavissa nimikirjoituksilla. Todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön.

Testaattorin on syytä allekirjoituksellaan vahvistaa muutokset ja vaikkapa yliviivaaminen. Todistajien käyttäminen on suositeltavaa, jotta perittävän tahdosta ei jää epäselvyyksiä. Jos asiakirjassa on epämääräisiä tai useita eri aikoina tehtyjä yliviivauksia, on mahdollista, että todistajat tai uudet todistajat eivät tiedä, mitä todistavat. Todistajien pitää tietää että he todistavat testamenttia, mutta eivät sitä, mitä yliviivauksilla tai muutoksilla on haluttu kertoa. Saattaa käydä siten, että kukaan ei tiedä, milloin yliviivaukset ja muutokset on tehty ja kenen toimesta.

Todistajien on tehtävä merkinnät muistakin seikoista, joiden he katsovat vaikuttavan testamentin pätevyyteen. Edellisen myötä olisi tärkeää, että kaikkien kolmen allekirjoitusten jälkeen testamenttiin ei tehdä muutoksia, mutta jos tehdään, se altistaa testamentin riitauttamiselle. Todistajia muutoksille ei kuitenkaan lain mukaan tarvita, koska laki edellyttää vain muotomääräyksiä, mutta peruuttaminen on vapaamuotoista. Korkeimman oikeuden käytäntöä asiasta ei ole.

Jos testamentin tekijä on peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan, on määräys tehoton. Lähtökohtana on, mikäli perittävä on vahvistanut peruuttamisen allekirjoituksellaan, että testamentti oletetaan kaikilta osin päteväksi. Jos testamentti riitautetaan, näyttö ja mahdollinen vastanäyttö asiassa ratkaisee. Tässä vaiheessa todistajat saattaavat olla avainasemassa, ja testamentin tekijän oletettu tahto ratkaisee.

Testamentti tulisi tehdä alkuperäisenä vain yhtenä kappaleena, ja jos asian haluaa saattaa muutoin tietoon, niin kopioina. Yliviivaus ja useat alkuperäiskappaleet hankaloittavat testamentin hallintaa. Tehokkain tapa on hävittää vanha testamentti, ja jos tarvetta muutoksiin on, tulee laatia uusi. Uusi testamentti on laadittava siten, että se sisältää sanamuodon, jossa aikaisemmat testamentit kumotaan.

Laki edellyttää testamentille vain tarkkoja muotomääräyksiä, mutta peruuttaminen on vapaamuotoista. Lähtökohtaisesti yliviivattu testamentti ei ole petos, joskin kokonaan väärennettyjäkin testamentteja eri oikeusasteissa on lukuisia käsitelty. Rahalla on merkillinen mahti.

Lue lisää

Kiitos, inttämiselleni on ns. legitiimi syy ja ystävän auttaminen!

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos, inttämiselleni on ns. legitiimi syy ja ystävän auttaminen!

Mikäs sen hienompaa kuin muiden auttaminen.

"Jos rajoitettua omistusoikeustestamenttia on loukattu tekemällä aviopuolisolle kuitenkin testamentti, mikä juuri oli rajoitteena isän tekemässä rajoitetussa omistusoikeustestamentissa."

Haluaisitko kertoa asiasi jollakin muulla kielellä, jos suomi ei ole äidinkielesi?

Anonyymi kirjoitti:

"Jos rajoitettua omistusoikeustestamenttia on loukattu tekemällä aviopuolisolle kuitenkin testamentti, mikä juuri oli rajoitteena isän tekemässä rajoitetussa omistusoikeustestamentissa."

Haluaisitko kertoa asiasi jollakin muulla kielellä, jos suomi ei ole äidinkielesi?

Lue lisää

Tämä olikin osoitettu kokeneelle varatuomarille. Hän osaa varmasti näitä kryptokieliä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä olikin osoitettu kokeneelle varatuomarille. Hän osaa varmasti näitä kryptokieliä.

Kokenut varatuomari lienee jo vuonna 2024 eläkkeellä eikä vastaa enää kysymyksiin. Viettää hyvin ansaittua pitkää lomaa.