Väitän ettei mitään imaginaarisia lukuja voi olla olemassakaan! Kuvitelkaa nyt vaikka 3i kiloa perunoita. Täyttä houreisen mielen tuotosta koko kompleksilukusysteemi. Sanoin tämän jo kerran lukion matikan opettajalle, eikä hän keksinyt mitään vastaväitettä vaan totesi: "tämä on ylessivistävää. Ei kaikkea matematiikkaa tarvita oikeassa elämässä".
Kompleksilukujen olemassaolo??
TKK2016
23196
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onhan. Voin kumota heplposti väitteesi. Luvut i ja 2i ovat imaginaarisiä lukuja. Annoin kaksi, koska käytit monikkoa. Siten väitteesi on kumottu.
Voi sitä ressukkaa! Uskot varmaan jumaliinkin ja perustelet niiden olemassaolon uskonnolla...
"Valtiot i ja 2i ovat imaginaarisiä valtioita. Annoin kaksi, koska käytit monikkoa. Siten väitteesi on kumottu." ;D
Siis mitä ihmettä? Matematiikassa jonkun otuksen olemassaolo voidaan todistaa antamalla esimerkki kyseisestä otuksesta. Näin tehtiin tuossa ratkaisussa.
Sinunhan pitäisi väitteesi todistaa ja osoittaa koko kompleksiaritmetiikka houreeksi. Siihen ei riitä, ettei luvuilla pystytä kuvaamaan jotakin mielivaltaista asiaa. Sitävastoin kompleksiluvuilla voidaan tekniikassa ja luonnonotieteissä kuvata hyvin monta konkreettista ilmiötä.
Kerropa itse, miten tämä on sitten mahdollista pelkillä houreilla?
Sitä vempelettä, jolla kirjoittelet tänne, ei ole tehty vain rupeamalla tinaamaan kaikenlaista roinaa kasaan. Perustana olevaa fysiikkaa ei voi käsitellä ilman kompleksilukuja. Onneksi se ei riipu sinun mielipiteistäsi.
Muuten i^i = e^(-pii/2).
Valetta! Kerro yksikin tekninen keksintö tai teoria, jota ei voi kuvata millään muulla tavalla kuin kompleksiluvuilla!
Taidat olla säälittävä, houreinen tyyppi :D
Katsopa sähköopin alkeita! Dynamo, generaattori, jne.
Ei sähköopissa ole pakko käyttää kompleksilukuja! Idiootti! :D
Toki. Merkintätapa on vapaasti valittavissa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö sähköopissa olisi mahdollista muuntaa kaavoja esim. s-muunnoksella kompleksilukutasoon ja päästä laskennassa sitä kautta helpommalla. Jos kompleksilukuja ei olisi keskitty, ihmiskunta veivaisi vieläkin sähköopin kaavoja nuotiotulen loimotuksessa. Lähtötilanteesta ei päästäisi loppuun asti, koska välivaiheiden laskenta olisi ainakin työlästä, vaikka nurkan takana käänteismuunnoksella palattaisiinkin normaaliin muotoon kaavoissa - ja parhaimmillaan ilman kompleksilukuja. Koneisto ei pyöri, jos rattaita puuttuu!
Ei mitään muitakaan matemaattisia olioita "ole olemassa". Matematiikka on ikuista totuutta, joka ei sijaitse missään ja pätee kaikkiin mahdollisiin maailmoihin ja on totta, vaikkei olisi mitään maailmaa.
Imaginaariset luvut ovat erittäin hyviä laskennassa. Ei se mitään haittaa, ettei niistä saa aivoissansa selkeää hahmoa. Monesta muustakaan asiasta emme saa.
Suuri matemaatikko Kronecker oli sitä mieltä, että jumala loi vain kokonaisluvut. Muut luvut ovat ihmisen sairaan mielikuvituksen tuotetta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Leopold_Kronecker
Vääristelet asioita. Tuo ei tiettävästi ole Kroneckerin mielipide. Eräs lukuteoriaan suuntautunut henkilöhistoriallisia artikkeleita kirjoitellut henkilö vain väittää noin.
Eipä ole minun vääristelyjäni, jos sitten kenenkään. Jos viittaat henkilöllä linkissä mainittuun E.T. Belliin, hän on toki vähän enemmän esität. Bell on mm. kirjoittanut kansainvälisesti kuulusan matemattikan historian (suom. "Matematiikan miehiä"). Totta nyt ainakin lienee, että Kronecker vaati, että matemaattisen analyysin on perustuttava kokonaislukuihin.
Neliöjuuri 2 on rationaaliluku. Muuta väittävät heitetään yli laidan.
kompelksilukuja ei ole koska luveun neliön on ei-negatiivinen.
Totta. Kompleksilukuja ei ole oikeasti olemassa. Tämän paljasti jo René Descartes ranskan tiedeakatemialle puhuessaan 1600-luvulla. Valitettavasti tämä johtaa siihen myöskään kokonaislukuja ei ole olemassa. Ajatellaanpa että lasket että 2 perunaan lisätään 3 perunaa niin saadaan 5 perunan keitto. Tässä käy niin että heti kun pääset lopputulokseen 5 niin numerot 2 ja 3 häipyvät olemattomuuteen ja niitä ei voida enää sieltä palauttaa. Tämä on huolestuttuvaa kun tietääkseni missään matematiikan kirjassa ei kerrota miten numerot saadaan palautettua kun niitä seuraavan kerran tarvitaan.
Perunat eivät ole lukuja vaan perunoita.
Käytännössä väität, että 5 perunan joukko on ikuisesti 5 perunan joukko eli joukosta ei voi ottaa yhtään perunaa pois. Oletko koskaan keittänyt perunoita?
Mitään lukuja ei ole olemassa samalla tavalla kuin konkreettiset aistittavissa olevat kappaleet ovat olemassa. Matematiikka on abstraktia ja esim. yhteenlasku toimii siitä riippumatta mitä konkreettisia asioita lasketaan yhteen. Konkreettisista asioista taas ei voi päätellä mitään matematiikasta.
Jos pistät kaksi kania vähäksi aikaa samaan häkkiin niin siellä häkissä voi olla jonkun ajan päästä jopa 10 kania mutta siitä ei seuraa että matematiikassa pätisi sen jälkeen 2=10 tai 1 1=10.
Konkreettiset perunat jotka näet ovat olemassa mutta käsite "peruna" ei liity mihinkään tiettyyn konkreettiseen perunaan vaan on abstrakti asia joka pätee kaikkiin kasveihin jotka määritelty perunoiksi.
Yksi peruna on olemassa mutta luku "1" ei ole olemassa konkreettisesti mutta siitä huolimatta kaikki yhteenlaskut pätevät kun lasketaan mitä tahansa konkreettisia ajassa ja avaruudessa olevia kappaleita yhteen olivatpa ne planeettoja, perunoita tai jäniksen papanoita.
....
Tällä s24 tiedepalstalla joutuu aika usein miettimään ja ihmettemään onko porukalla jäänyt yhtään mitään mieleen kouluajoista tai sitten juuri mitään ei ole oikeasti ymmärretty.
Tämäntyyppiset asiat pitäs olla aika selviä kaikille jo n. 7 vuotiaana viimeistään...
Mitä tarkoittaa matemaattisen objektin olemassaolo? Onko se olemassa ihmisestä riippumatta, vai onko se olemassa vain kun se on konstruoitu? Jälkimmäinen tarkoittaa lopulta että objekti on olemassa ainoastaan havaitsijan tajunnassa.
"Mitä tarkoittaa matemaattisen objektin olemassaolo?"
Ei ole olemassa matemaattisia objekteja samalla tavalla tavalla kuin fyysiset objektit ovat olemassa. Matemaattinen objekti on kuin mikä tahansa minkä tahansa kuvailu & kommunikointikielen käsite. Matematiikka on äärimmäisen abstrakti kieli ja verrattuna ihmisen luonnolliseen kieleen pyrkii olemaan mahdollisimman eksakti ja pelkistetty.
"Onko se olemassa ihmisestä riippumatta, vai onko se olemassa vain kun se on konstruoitu?"
Kuten muutkin kielet niin matematiikan kieli on olemassa jostain tietystä ihmisestä riippumatta mutta matematiikan kielikin voi kadota jos ei sillä enää ole käyttäjiä. Matematiikka on konstruktio vaikka sen avulla pyritäänkin luomaan jonkinlainen rakenneyhtäläisyys todellisuuden kanssa.
Matematiikka ja matemaattiset objektit (luvut ja lukujärjestelmät) ovat olemassa vain tietoisuudessa - ne eivät ts. ole konkreettisia fyysisiä objekteja eivätkä myöskään mitään platonistisia totuuksia puhumattakaan pythagoralaisesta lukumystiikasta.
Matematiikka on lähinnä ihmisen abstrakti työkalu niin kuin mikä tahansa luonnollinen kieli. Matematiikka on tautologista eli kaikki matemaattiset lauseet ovat johdettavissa joistain perusoletuksista. Matematiikka ei sinänsä kerro mitään fysikaalisesta todellisuudesta kuten ei luonnollinen kielikään sellaisenaan.
Logiikka on luonnollisesta kielestä pelkistetty oppi päättelysäännöistä. Matematiikka ja logiikka liittyvät kiinteästi toisiinsa. Matematiikka ei toimi ilman logiikkaa vaikka logiikka voikin toimia ilman matematiikkaa.
Sitten on olemassa matematiikan filosofia jossa kiistellään suurinpiirtein kaikesta matematiikan olemassaoloon liittyvästä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matematiikan_filosofia
(knock yourself out ....)
Täysin höpöhöpöä koko tämä ketju.Kaikkea sitä näkee!On tässä "matemaatikot" asialla!
Kieltämällä kompleksiluvut et taatusti tule saamaan matematiikan Nobel palkintoa.
Kieltämällä kompleksiluvut et voi suorittaa kaikkia vaihtovirtasähköön liityviä laskelmiakaan.
Hankipa jostakin kirja nimeltä "Osoitinlaskenta". Se on oiva apuväline vaihtovirtatekniikan matemaattiseen ymmärtämiseen.
Kompleksiluku voidaan ymmärtää vektoriluvuksi (janaksi) jolla on arvo ja suunta.
Monet oppikirjat käyttää tässä vektorin suunnalle "j" merkintää.
Matematiikassa ei ole Nobel palkintoa.