Chandra bongasi ennätyssupernovan
Samanlainen räjähdys on odotettavissa Linnunradassa
http://tieku.fi/maailmankaikkeus/chandra-bongasi-ennatyssupernovan
"Nasan Chandra-avaruusteleskooppi on kuvannut tähän mennessä voimakkaimman ja kirkkaimman supernovan. Ennätyssupernovan synnytti SN2006gy-tähden räjähdys NGC 1260 -galaksissa 240 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Maahan sen valo saapui viime syyskuussa.
Yleensä supernovassa tähden ydin romahtaa, kun tähden vetypolttoaine on loppunut. Tämän seurauksena syntyy räjähdys, jossa raskaat alkuaineet leviävät avaruuteen, ja jäljelle jää neutronitähti tai musta aukko. SN2006gy:n tapauksessa tähden ydin näyttää räjähtäneen ilman romahdusta. SN2006gy on ensimmäinen suora havainto tällaisista supernovista, vaikka niiden olemassaolo on jo pitkään voitu osoittaa teoreetti-silla laskelmilla. Kun tähti päättää päivänsä ilman romahdusvaihetta, supernovassa paiskautuu avaruuteen paljon enemmän raskaita alkuaineita kuin tavallisessa supernovassa. Näistä alkuaineista muodostuu aikanaan uusi tähtisukupolvi.
SN2006gy:n kaltainen supernova nähdään ehkä pian vielä lähempää. Vain 7 500 valovuoden päässä Maasta on kuolemai-sillaan oleva Eeta Carinae -niminen, 100–120 kertaa Auringon kokoinen tähti. Se voi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Räjähdys valaisee Maankin niin, että sen valossa voi lukea kirjaa keskellä talviyötä. Supernovan gammasäteilypurkaus tuskin aiheuttaa vaaraa Maassa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eeta_Carinae
"Eeta Carinae (η Car tai η Carinae) on hyvin kirkas tähtijärjestelmä Kölin tähdistössä. Eeta Carinaen tähtijärjestelmän arvioidaan koostuvan kahdesta tähdestä; siihen kuuluu suuri hyperjättiläinen, muuttuva tähti Eeta Carinae A ja kuumempi sekä kirkkaampi ylijättiläinen, Eeta Carinae B. Eeta Carinaen etäisyys Maasta on noin 7 500 valovuotta ja sen näennäinen kirkkaus on noin 5,5 magnitudia. Tähtijärjestelmää ympäröi Homunculus-sumuksi nimetty emissiosumu.
Eeta Carinae on äärimmäisen epävakaa tähti. Vuonna 1843 tapahtuneen suuren räjähdyksen lisäksi pienempiä purkauksia on havaittu vuosina 1890 ja 1998−1999. Ei ole varmaa, onko vastaavia räjähdyksiä tapahtumassa myös lähitulevaisuudessa, mutta varmaa on, että tähden tila ei ole vakautumassa. Vuonna 2003 arvioitiin, että Eeta Carinae voisi räjähtää supernovana tai vielä voimakkaampana hypernovana noin 10 000−20 000 vuoden kuluttua sen ytimen luhistuessa mustaksi aukoksi. Toisissa arvioissa esitetään, että räjähdyksen ajankohtaa ei voida ennustaa, vaan se voisi sattua milloin vain (eli myös olla jo tapahtunut).
Tähtitieteilijä Dave Pooleyn mukaan Eeta Carinaen räjähdys näkyisi Maassa niin kirkkaana, että se olisi nähtävissä päivätaivaalla ja että sen valossa voisi jopa lukea kirjaa yöllä.
.
Vaikutukset Maahan
Eeta Carinaen tuhoutuminen aiheuttaisi tyypillisen supernovan tai hypernovan tapaan voimakkaita gammapurkauksia, jotka voivat kestää muutamasta millisekunnista tuhanteen sekuntiin. Mikäli tällainen gammapurkaus kohdistuisi Maahan Eeta Carinaen etäisyydeltä, ilmakehään osuva energia vastaisi yhtä kilotonnia TNT:tä neliökilometrille. Tästä seuraisi todennäköisesti otsonikerroksen täydellinen tuhoutuminen, suuret ilmakehässä liikkuvat paineaallot, tulipalot ja maailmanlaajuiset myrskyt.
Arvioiden mukaan Eeta Carinaen räjähdys ei kuitenkaan ole uhka maanpäälliselle elämälle, sillä Eeta Carinaen akselin kaltevuus estänee vaarallisimman gammasäteilyannoksen pääsyn Maahan. Säteily saattaisi kuitenkin riittää esimerkiksi viestintäsatelliittien häiritsemiseen. Mahdollisesti elämää ylläpitävillä planeetoilla gammapurkausten reitillä voisi tapahtua joukkosukupuuttoja riippuen niiden etäisyydestä Eeta Carinaeen".
-
Onko tarkempaa tietoa?
Samanlainen räjähdys on odotettavissa Linnunradassa
http://tieku.fi/maailmankaikkeus/chandra-bongasi-ennatyssupernovan
"Nasan Chandra-avaruusteleskooppi on kuvannut tähän mennessä voimakkaimman ja kirkkaimman supernovan. Ennätyssupernovan synnytti SN2006gy-tähden räjähdys NGC 1260 -galaksissa 240 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Maahan sen valo saapui viime syyskuussa.
Yleensä supernovassa tähden ydin romahtaa, kun tähden vetypolttoaine on loppunut. Tämän seurauksena syntyy räjähdys, jossa raskaat alkuaineet leviävät avaruuteen, ja jäljelle jää neutronitähti tai musta aukko. SN2006gy:n tapauksessa tähden ydin näyttää räjähtäneen ilman romahdusta. SN2006gy on ensimmäinen suora havainto tällaisista supernovista, vaikka niiden olemassaolo on jo pitkään voitu osoittaa teoreetti-silla laskelmilla. Kun tähti päättää päivänsä ilman romahdusvaihetta, supernovassa paiskautuu avaruuteen paljon enemmän raskaita alkuaineita kuin tavallisessa supernovassa. Näistä alkuaineista muodostuu aikanaan uusi tähtisukupolvi.
SN2006gy:n kaltainen supernova nähdään ehkä pian vielä lähempää. Vain 7 500 valovuoden päässä Maasta on kuolemai-sillaan oleva Eeta Carinae -niminen, 100–120 kertaa Auringon kokoinen tähti. Se voi räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Räjähdys valaisee Maankin niin, että sen valossa voi lukea kirjaa keskellä talviyötä. Supernovan gammasäteilypurkaus tuskin aiheuttaa vaaraa Maassa".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eeta_Carinae
"Eeta Carinae (η Car tai η Carinae) on hyvin kirkas tähtijärjestelmä Kölin tähdistössä. Eeta Carinaen tähtijärjestelmän arvioidaan koostuvan kahdesta tähdestä; siihen kuuluu suuri hyperjättiläinen, muuttuva tähti Eeta Carinae A ja kuumempi sekä kirkkaampi ylijättiläinen, Eeta Carinae B. Eeta Carinaen etäisyys Maasta on noin 7 500 valovuotta ja sen näennäinen kirkkaus on noin 5,5 magnitudia. Tähtijärjestelmää ympäröi Homunculus-sumuksi nimetty emissiosumu.
Eeta Carinae on äärimmäisen epävakaa tähti. Vuonna 1843 tapahtuneen suuren räjähdyksen lisäksi pienempiä purkauksia on havaittu vuosina 1890 ja 1998−1999. Ei ole varmaa, onko vastaavia räjähdyksiä tapahtumassa myös lähitulevaisuudessa, mutta varmaa on, että tähden tila ei ole vakautumassa. Vuonna 2003 arvioitiin, että Eeta Carinae voisi räjähtää supernovana tai vielä voimakkaampana hypernovana noin 10 000−20 000 vuoden kuluttua sen ytimen luhistuessa mustaksi aukoksi. Toisissa arvioissa esitetään, että räjähdyksen ajankohtaa ei voida ennustaa, vaan se voisi sattua milloin vain (eli myös olla jo tapahtunut).
Tähtitieteilijä Dave Pooleyn mukaan Eeta Carinaen räjähdys näkyisi Maassa niin kirkkaana, että se olisi nähtävissä päivätaivaalla ja että sen valossa voisi jopa lukea kirjaa yöllä.
.
Vaikutukset Maahan
Eeta Carinaen tuhoutuminen aiheuttaisi tyypillisen supernovan tai hypernovan tapaan voimakkaita gammapurkauksia, jotka voivat kestää muutamasta millisekunnista tuhanteen sekuntiin. Mikäli tällainen gammapurkaus kohdistuisi Maahan Eeta Carinaen etäisyydeltä, ilmakehään osuva energia vastaisi yhtä kilotonnia TNT:tä neliökilometrille. Tästä seuraisi todennäköisesti otsonikerroksen täydellinen tuhoutuminen, suuret ilmakehässä liikkuvat paineaallot, tulipalot ja maailmanlaajuiset myrskyt.
Arvioiden mukaan Eeta Carinaen räjähdys ei kuitenkaan ole uhka maanpäälliselle elämälle, sillä Eeta Carinaen akselin kaltevuus estänee vaarallisimman gammasäteilyannoksen pääsyn Maahan. Säteily saattaisi kuitenkin riittää esimerkiksi viestintäsatelliittien häiritsemiseen. Mahdollisesti elämää ylläpitävillä planeetoilla gammapurkausten reitillä voisi tapahtua joukkosukupuuttoja riippuen niiden etäisyydestä Eeta Carinaeen".
-
Onko tarkempaa tietoa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eipä tuota tarkempaa tietoa maallikolla voi olla :)
olisi kiva nähdä kyseinen valoshow omana elinaikana, tosin tuo otsonikerroksen tuhoutuminen ei niinkään :D
Minulla on sellainen muistikuva, että Aurinkokeskeisessä galaktisessa tasokoordinaatistossa Eta Carinae sijaitsee Orionin kierteishaaran "hännän" suunnassa, eli suunnassa 250 astetta. Tällöin se sijaitsisi oheisen sivun kuvassa Auringosta noin 4.5 ympyrämittaa kyseiseen suuntaan. Eli tarkoitan sitä Auringon ympärillä kuvassa olevaa pientä ympyrää, jonka läpimitta on noin 1500 valovuotta. Mistähän asian voisi tarkistaa?
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/89/236084main_MilkyWay-full-annotated.jpg
Käsittääkseni Eeta Carinae näkyy vain eteläisellä pallonpuoliskolla, joten 7 500 valovuoden päässä olevan hypernovan gammapurkaus poistaisi vain eteläisen pallonpuoliskon otsonikerroksen ja aiheuttaisi sinne suuret ilmakehässä liikkuvat paineaallot, tulipalot ja maailmanlaajuiset myrskyt. Vai???
Tähden pyörimisakselin suunta jos ei ole Maahan päin, ei tuhoisasta purkauksesta ole pelkoa. Tähdet ja Avaruus esitteli taannoin potentiaalisia uhkia avaruudesta, ja uhkaavia supernovakandidaatteja ei ollut tiedossa.